|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)
Mauri Pekkarinen jyrähtää: ?On palattava aluepolitiikkaan ? kasvun aikana totuus paljastui karusti? (18.11.2018 12:04)
Ison Numeron myyjä ei antanutkaan vaihtorahaa ? Toimitusjohtaja: ?Täysin vastoin toiminta-ajatusta? (18.11.2018 10:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Uroshylkeet oppivat uimaan rysäaterialta toiselle
23.09.2011



-Hylkeet oppivat nopeasti löytämään ja käyttämään hyväksi kalastajien pyydyksiä, sekä liikkuvat samoja reittejä rysältä toiselle helpon ravinnon perässä. Satelliittiseurannassa olleet hylkeet kävivät, jotkut jopa päivittäin, Loviisan ja Kotkan alueen kalastajien pyydyksillä syömässä ja palasivat sen jälkeen aina takaisin Pellingin eteläpuoliselle hylkeidensuojelualueelle. Se on opittua käyttäytymistä, arvioi riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen projektipäällikkö Esa Lehtonen. Hänen tutkimusryhmä selvittää parhaillaan viiden satelliittipaikantimilla merkityn hylkeen liikkeitä Loviisan merialueella.

Myös Loviisan saaristossa asuva ammattikalastaja Mikael Lindholm osallistuu ryhmän hyljetutkimuksiin. Lindholmin rysissä on sensori ja lähetin, joka lähettää tekstiviestin hylkeen jäätyä rysän vangiksi. Eilisiltana Simppusaaren lähistöllä Vahterpään itäpuolella sijaitsevasta Lindholmin push up-rysästä tuli tieto, että suurikokoinen hylje oli taas kerran jäänyt loukkuun rysäpussin perälle. Lindholm ja Lehtonen lähtivät illalla noutamaan hyljettä, joka saanee kuudennen 3.000 euron hintaisen GPS-GSM- lähettimen selkäänsä. Laite kerää puskurimuistiin tietoa hylkeiden sijainnista ja syvyydestä. Kun hylje nousee pintaan kännykkäverkon kuuluvuusalueella, laite lähettää tiedot tietokonepalvelimille.

Hylkeet tottuneet jo ihmisiin

Vuonna 2008 alkaneen satelliittiseurannan avulla on saatu runsaasti uutta tietoa hylkeiden liikkeistä sekä elintavoista. Tietokonekarttaan piirtyi kahden viime vuonna Loviisassa merkityn hylkeen reitti. Ensimmäinen satelliittihylje lähti jääpeitteen vahvistuessa Loviisasta kohti länttä 14.12.2010 ja toinen 22.12.2010.
Hylkeet uivat ensin Hankoniemen vesille ja sieltä suoraa reittiä lounaaseen Gotlantiin ja edelleen Öölantiin. Hylkeet uivat päivässä yli 100 kilometrin matkoja. Myöhemmin niiden reitti suuntautui itään Viron rannikolle ja Saarenmaan edustalle, jonka jälkeen yhteys katkesi.
-Lähetin kiinnitetään kaksikomponenttiliimalla karvapeitteeseen, ja se toimii ja kestää paikoillaan noin 9 kuukauden ajan eli seuraavaan karvanvaihtoon saakka. Sen jälkeen se vajoaa yleensä pohjaan, sanoi Lehtonen.

Loviisassa runsaasti hyljevahinkoja

Viime vuonna tehdyssä lentokonekartoituksessa tehtiin Suomenlahdelta näköhavainto yhteensä 446 hylkeestä. Todellinen määrä on selvästi suurempi. Koko Suomen merialueella arvioidaan olevan noin 9.600 hyljettä. Suurin osa lounaissaaristossa. Suomenlahden suurin hyljepopulaatio on Porvoossa Pellingin edustalla.
-Itäisellä Suomenlahdella ja erityisesti Loviisan seudulla tapahtuu kuitenkin eniten hylkeiden kalastajille aiheuttamia vahinkoja suhteutettuna hyljetiheyteen, sanoi Lehtonen.
-Hyljeongelma alkoi 1990-luvun puolivälissä, jota ennen hyljekanta oli pitkään vähäinen ja hylje oli suojeltu eikä sillä ollut luontaisia vihollisia. Koko 2000-luvun ajan hylkeistä on aiheutunut ongelmia kalastajille, kertoi Lehtonen.
Viime vuonna Suomessa myönnettiin yhteensä 1050 hylkeenkaatolupaa. Niistä viisi on Ruotsinpyhtään ja viisi Pernajan alueelle.
-EU:ssa katsotaan suurennuslasilla Suomen hyljetilannetta. Itämeren eteläosissa niitä kaivattaisiin jopa lisää, mutta niiden lisääntymisalueilla pohjoisempana niistä on jo paikoin riesaa, Lehtonen sanoi.
Ammattikalastaja Mikael Lindholmille hylkeet ovat päivittäinen riesa.
-Ei ole päivääkään, ettei hylje olisi joko rysässä tai käynyt repimässä kaloja, sanoi Lindholm, ja näytti eilen hylkeiden puoliksi pureskelemia kalanraatoja.
-Kukaan kalastaja ei halua, että hylje kuolee sukupuuttoon, koska hylje kuuluu saaristoon, mutta jonkinlainen tasapaino pitää löytyä. Ammattikalastajia on tällä seudulla enää vain kourallinen, mutta hylkeitä on satoja, Lindholm vertasi.
Projektipäällikkö Esa Lehtosen mukaan hylkeet ovat tottuneet ihmisiin ja tulleet vuosi vuodelta rohkeammiksi sekä röyhkeämmiksi.
-Hylkeissäkin on yksilöllisiä eroja. Tietyt yksilöt oppivat toisia paremmin käyttämään hyväksi kalastajien pyydyksiä. Mielenkiintoista on myös se, että kalastajien pyydyksillä käyvät yleensä vain uroshylkeet. Ainuttakaan naarasta ei tutkimuksen aika ole tähän mennessä pyydyksistä tavattu, kertoi Esa Lehtonen.

Naaraat eivät ryöstä rysiä

-Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä. Voi olla, että se johtuu hierarkiasta eli, että uroshylkeet häätävät naarashylkeet pois pyydyksiltä. Tätä pitäisi tarkemmin vielä tutkia, sanoi Lehtonen. Luultavasti naaraat joutuvat pyydystämään ravintonsa luonnon menetelmillä urosten kiertäessä rysältä toiselle.
Tutkimusryhmän tulokset osoittavat myös, että uroshylkeet voivat kesän aikana jäädä useita kertoja samojen rysien vangiksi. Seurannan aikana yksikin satelliittihylje löytyi kolme kertaa samasta rysästä. Ensimmäisellä kerralla hylje siirrettiin erilliseen kuljetushäkkiin, kuljetettiin rantaan, rauhoitettiin tainnutusaineella, kiinnitettiin satelliittilähetin ja sen jälkeen vapautettiin. Kiinnioton aiheuttamasta stressistä huolimatta hylje palasi uudelleen rysäaterialle ja löysi pian taas tiensä rysänperälle vangiksi.
-Joskus tuli jopa mieleen, että oppiiko hylje ajattelemaan, ettei rysään joutumista tarvitse välttää, koska sieltä on ennenkin tultu päästämään vapaaksi, naureskeli Lehtonen.

Häirikköyksilöitä vaikea torjua

Hylkeitä on myös kuvattu rysien sisällä. Videolla näkyy kuinka yksi hylkeistä avasi rysän porttia, ei sunikaan hampaillaan, vain evillään, joita se käytti käsien tapaan. Sekä Lehtonen että Lindholm kertoivat hylkeen kykenevän avaamaan evillään jopa rysän seinässä olevan järeän vetoketjun.
-Nämä ongelmayksilöt pitäisi saada pois, koska tähän alkaa jo väsyä, että päästät yhden hylkeen pois rysästä, niin kohta se on siellä taas syömässä, Lindholm kuvaili.
Lehtosen mukaan hylkeet eivät kovin usein silti päädy rysään, vaan oppivat saalistamaan rysän suuaukolla sisään tulevia kaloja.
-Ne toimivat rysän suulla ikään kuin maalivahteina, ja napsivat sisään tulevia kaloja. Sen estämiseksi on vaikea keksiä mitään toimivaa ratkaisua, koska hylje oppii pian välttämään sitäkin, Lehtonen sanoi.
Hänen johtaman tutkimusryhmän eläinlääkärinä toimii Nina Aalto. Vuonna 2008 Selkämereltä alkanut ja kaksi vuotta sitten Suomenlahdella jatkunut seuranta pyrkii etsimään keinoja hylkeiden ja kalastajien rinnakkainelon helpottamiseksi. Seurantatutkimus jatkuu ainakin ensi kevääseen saakka, jolloin nyt merkittyjen satelliittihylkeiden arvioidaan vaihtavan karvansa ja pudottavan lähettimensä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI