|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ihmetys suomalaisesta systeemistä: Lomatoimintaa tuetaan julkisista varoista, kansanedustajille +2000 ?/kk Veikkaukselta (21.11.2018 19:26)
Suomi puuttuu Afrikan metsäkatoon ? Juha Sipilältä miljardien aloite EU:lle (21.11.2018 18:33)
Viisi puoluejohtajaa rajoittaisi lakko-oikeutta Suomessa (21.11.2018 18:24)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kullan kartano on tietovarikko tutkijoille ja opiskelijoille
16.09.2011



Kullan kartanon puiston inventointi on käynnissä. Työssä ovat Aalto-yliopiston neljä maisema-arkkitehtuurin opiskelijaa dosentti Eeva Ruoffin johdolla. Maanantaina alkaneella inventoinnilla pohjustetaan puiston tulevaa restaurointia. Aiemmin avoin kartanomaisema on nykyisin suurelta osin kasvanut umpeen. Ruoff kuvailee kohteessa inventoitavan puiston kerroksellisuutta. Omistajat ovat omina aikoinaan tuoneet puistoon omien ihanteidensa ja sen ajan tyylien mukaisia muotoja ja kasveja. Hän pitää tärkeänä, että opiskelijat oppivat havainnoimaan, ennen kuin tehdään varsinaista restaurointisuunnitelmaa. Pitää selvittää, mitä vuosisatojen kuluessa puistossa on tapahtunut. Puiden ikä on selvitettävä, samoin niiden kunto ja se, ovatko ne olleet joskus muotoon leikattuja. Puille määritellään odotettavissa oleva elinikä ja mietitään, korvataanko huonot puut uusilla vai ovatko jotkut huonokuntoiset puut vielä pelastettavissa.

- Luonnonpuita on käytetty myös puistopuina, tämä on osattava ottaa huomioon, Ruoff huomauttaa.
Maisema-arkkitehtuurin opiskelija Karitta Liikka oli tyytyväinen kenttätyöjaksoon.
- Koko ajan on oppinut lisää. Kokonaisuus on alkanut hahmottua. Ei malttaisi lähteä kotiin perjantaina, hymyilee Liikka. Harvinaisuuksiinkin Kullan kartanon kasvustoa tutkiessa törmää, vaikka niiden etsintä ei pääasia työssä olekaan. Puistoa aiemmin rajannut leikattu orapihlaja-aita saattaa olla harvinaista lajiketta. Myös kuusiaidan sekaan istutettu balsamipihta vaikuttaa olevan huomattavan harvinaista rotua. Osassa kasveja on odotettava seuraavaa kukintaa, jotta ne voidaan määritellä tarkemmin. Opiskelijat olivat Kullan kartanossa tämän viikon. Kenttätyön jälkeen he tekevät raportit.

Kaunis piste kymmenen vuoden päässä?

Puiston restaurointi on pitkäjänteistä. Kauniin pisteen Eeva Ruoff arvelee saavutettavan ehkä vasta kymmenen vuoden kuluttua.
- Kun raivataan, jää tyhjä tila, ja kestää ennen kuin kasvit saavat kokoa ja näköä. Raivausta ei voi myöskään tehdä yhdellä kertaa, jottei aluskasvillisuus riehaannu.
Hän pitäisi parhaana näkynä sitä, jos kartanon näkymät olisivat tuolloin avautuneet. Villit vaahtera- ja tuomipihlajakasvustot tulisi poistaa.
- Kukkia voisi lisätä, mutta sitten tulee kysymys siitä, kuka niitä ylläpitää ja hoitaa, pohtii Ruoff.
Opiskelijat olivat kenttätöissä nyt syksyllä. Ihanteellisinta olisi Ruoffin mielestä voida käydä jokaisena vuodenaikana. Jos voisi valita vain yhden vuodenajan, se olisi kevät.
- Muodot näkyvät parhaiten, kun ruoho ei ole vielä ehtinyt kasvaa. Keväällä näkisi myös kevätkukkia, joita on Suomessa aina arvostettu. Syksylläkin on omat hyvät puolensa, toteaa Ruoff.

Humalamaa ja puistosaari

Kulttuurikasviksi Ruoff nimeää kartanon mailtakin löytyvän keltamon, joka monelle on rikkaruoho. Kulttuurikasvi eroaa esimerkiksi säkkien pohjilta luontoon levinneistä kasveista siinä, että ihminen on kulttuurikasvin tuonut pihoille.
- Keltamo oli Kustaa Vaasan suosittelema lääkekasvi. Sitä käytettiin myös värjäämiseen. Riesakin se voi olla, koska siitä jää tahroja vaatteisiin, kertoo Ruoff.
Nokkonen on nykyisin rikkaruoho, mutta ennen se oli tärkeä kuitukasvi. Kartanon mailta on löytynyt myös vanha humalamaa. Pitkältä historialta puistoon on jäänyt muun muassa Tesche-suvun aikainen puistosaari, joka erotettiin aikanaan joesta. Kartanoon on kuulunut myös suuri keittiöpuutarha hedelmäpuineen.

Kukoistuskauden asuun

Kun kartano siirtyi Munckien suvulle 1850-luvulla, purettiin tilan 1700-luvun rakennuksia. Uuden päärakennuksen piirsi Carl Fredrik von Born ja se rakennettiin vuonna 1863. Knut Munck ja vaimonsa Charlotte von Born ehostivat myös puistoa. Ajalta on säästynyt piirroksia niin pihamaasta kuin istutuksistakin.
Kullan kartanoa hallinnoivan säätiön Bo Lönnqvist kertoo puistoa entisöitävän siihen tilaan, jossa se oli 1907-1920 –luvuilla. Silloin tilaa hallitsivat Gerda ja C. Ragnar A. Grahn ja kartano eli Lönnqvistin mukaan varsinaista kukoistuskauttaan. Nyt hiljainen pihapiiri oli täynnä ääniä ja elämää. Kartanoyhteisöön kuului satakunta henkilöä, oma laulukuoro, nuorisoyhdistys ja koulu. Maata kartanolla oli yhteensä 2 200 hehtaaria, josta viljeltyä maata 250 hehtaaria. Tilalla toimi hevossiittola, myös lehmiä oli paljon. Kartanoon kuului useita maanvuokraajia ja torppareita. Tältä ajalta on jäljellä tietoja ja piirustuksia myös puistosta, valokuviakin. Itse kartanosta on mainintoja jo vuodelta 1419. Vanhimmat puistosta löytyvät kerrokset ajoittunevat 1700-luvulle.

Pukujen restauroinnista tulossa näyttely

Säätiön ideologian mukaista on tehdä yhteistyötä oppilaitosten ja museoiden kanssa. Lönnqvist kuvailee kartanoa tietovarikoksi, josta hyötyy niin tutkimus- kuin opetustyökin. Kartanon laajaan esineistöön kuuluu muun muassa vaatteita ja asusteita 150 vuoden ajalta. Pukuja on ollut esillä Loviisan museossa aiemminkin, mutta pukujen restauroinnista kertova näyttely ja restauroituja pukuja on tulossa esille syksyllä avautuvassa näyttelyssä Loviisassa.
Kartanon alakerrassa on kymmenen huonetta. Historiaa huokuvista esineistä ja huonekaluista huolimatta kartanon tunnelma on kodikas. Lönnqvist painottaa, että näin kartanon säätiölle testamentannut Anna-Ulla Grahn toivoikin. Kun kartanossa vierailee ryhmiä, Lönnqvist luennoi heille kartanon historiasta, mutta korostaa sen olevan kodin.
- Koti syntyy perityistä, huutokaupasta ostetuista, matkoilta ostetuista, lahjaksi saaduista ja teetetyistä esineistä, hän listaa. Kullan kartano oli keskiajalla rälssitila, myöhemmin säteri. Omistajaluettelo on selvillä vuodesta 1523 lähtien. Omistajasukuja ovat olleet mm. Risbit, av Hoije, Boije af Gennäs ja Creutz. Vuosina 1855-1877 kartanon omisti Munck af Fulkilan suku. Vuonna 1884 sen osti agronomi Gustaf Simolin. Häneltä sen peri tytär Gerda, joka oli naimisissa C. Ragnar A. Grahnin kanssa. Kartanonherran kuoltua 1927 hoiti Gerda Grahn yhdessä tyttärensä Anna-Ullan kanssa tilaa. Anna-Ulla avioitui 1952 agronomi Gunnar Wallenin kanssa. Wallen kuoli 1968. Sen jälkeen maanviljelys supistui ainoastaan viljan viljelyyn. Gerda Grahn kuoli 1986 ja Anna-Ulla jäi kartanon viimeiseksi omistajaksi. Hän kuoli syyskuussa 2005. Hän testamenttasi omaisuutensa Kullan kartanon säätiölle. Säätiön tehtävänä on säilyttää kartano toimivana ja tuottavana maa- ja metsätaloustilana sekä käyttää yli jäävät tuotot Ruotsinpyhtään ruotsinkielisen kulttuurin hyväksi.

Auli Henriksson

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI