|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Keskustan Kaikkoselta suora kuitti kokoomuksen ?anteeksipyynnöstä? (25.9.2018 19:41)
Mitä keskusta kertoo hallituksen tilanteesta? ? Seuraa suorana täällä (25.9.2018 17:53)
Heikki Hursti jäämässä ilman 50 000 ?:n rahoitusta ? Leipäjonot pian historiaa? (25.9.2018 17:14)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Jättiputkikarkulaiset kuriin kaupungin avulla
15.07.2011



Loviisan kaupunki on tarttunut jättiputkiongelmaan tänä vuonna tavallista tiukemmin. Ohjeeksi asiaa pähkäileville on julkaistu Jättiputkiopas, joka löytyy kaupungin nettisivuilta. Opasmonisteen voi noutaa myös matkailutoimistosta Karlskronabulevardilta.

- Ihmisten pitäisi pitää huolta, että jättiputki ei leviä omalta pihalta naapurin puolelle. He eivät tiedä, että heillä on vastuu myös kasvin leviämisestä, kaupunginpuutarhuri Anna-Riitta Pohjola sanoo.

Jättiputki aiheuttaa iho-oireita

Ukonputkien sukuun kuuluva jättiputki on tuotu Suomeen alunperin puutarhojen koristekasviksi. Kasvi leviää helposti pihoilta ympäröivään luontoon, josta sitä on vaikea hävittää. Jopa 4-metriseksi kasvava komea jättiputki muodostaa vankan juuriston, jonka avulla se talvehtii ja kasvattaa uuden verson heti lumien sulettua.
Jättiputki on kaksi- tai monivuotinen isolehtinen ruohokasvi. Meillä kaukasianjättiputki on yleisin ja toinen laji on harvinaisempi persianjättiputki. Kasvilla on kolmilehdykkäiset, lehtiruotiin saakka liuskaiset karheakarvaiset lehdet ja pienet valkoiset kukat leveissä sarjakukinnoissa.
Lehdissä ja lehtiruodeissa on ainetta, joka pirskahtaessaan iholle herkistää sen auringon UV-säteilylle. Kasvineste aiheuttaa auringon myötävaikutuksella iholle palovamman kaltaisia rakkuloita. Pelkkä kasvin tuoksu voi aiheuttaa hengenahdistusta tai silmäoireita.
Pohjola on huolestunut erityisesti lasten eksymisestä jättiputkikasvustoihin leikkimään, sillä korkeat kasvit muodostavat viidakkomaisia houkuttelevia majoja. Jos iholle osuu jättiputken kasvinestettä, iho pitää heti pestä vedellä ja saippualla. Sen lisäksi aurinkoa täytyy välttää useita päiviä, sillä kasvineste vaikuttaa fototoksisesti viikon verran altistumisesta.

Kasvit poistetaan nuorina

Syyskuussa yhdestä kukinnosta vapautuu kymmeniätuhansia siemeniä, joista muodostuu maaperään valtava siemenpankki. Siemenet säilyttävät itämiskykynsä maassa 5-8 vuoden ajan. Jättiputket kukkivat parhaillaan. Ensimmäisinä kukkineet kasvit ovat jo vihreässä hedelmävaiheessa ja sivuversoja kehittyy kaiken aikaa. Tuhoamisella on jo kiire.
Pohjolan mukaan niin kauan kuin kasvi ei ole kukkinut, poistetaan kasvinosat maan alla olevaa kasvupistettä myöten.
- Kasvupisteen alapuolelta kasvin varsi vain poikki.
Lehdet ja varret voi kompostoida, mutta juuria ja siemeniä ei ole turvallista laittaa kompostiin. Ne on syytä polttaa.
Jos kasvi on jo aikaisempina vuosina kasvanut samalla paikalla, maata ei missään tapauksessa saa möyhentää, sillä tilanne pahenee kun siemenet hajaantuvat maa-ainekseen.
Pohjola myöntää, että kaupunki joutuu käyttämään torjunta-ainetta, glyfosaattia, sillä mekaaninen torjunta ei riitä jos kasvustoja on enemmän ja siemenpankki on jo olemassa. - Ne jättiputket itävät ja itävät.
Pohjola kertoo, että lain mukaan maanomistaja vastaa jättiputken leviämisestä. Kaupunki on tänä kesänä jo kahdesti tuhonnut omilla maillaan olevat kasvustot.
- Loviisan alueella on sitten näitä suuria maanomistajia, joille kuuluu esimerkiksi tienvarsien kunnossapito. Saimme hävitetyksi juuri ison esiintymän Pernajasta. Se sijaitsi tien risteyksessä ja omistajia oli kolme: julkinen tiehallinto, yksityinen tiekunta ja yksityinen maanomistaja.
- Yleinen etu vaati, että kasvusto piti hävittää, koska lehdet pyyhkivät jo pyöräilijöiden polvia. Satakunta kasvia ja noin 200 x 200:n metrin alue oli kyseessä.
- Meidän työntekijät olivat suojautuneet niin kuin pitääkin: sadevarusteisiin päästä jalkoihin, suojakäsineisiin ja kasvosuojuksiin.
Ympäristönsuojelutarkastaja Annastiina Juvankoski sanoo, että heille on tullut puheluita ja ohje tehtiin, jotta ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa. Kaupunki torjuu kasvia omilla alueillaan, mutta asukkaat voivat kysellä haittaavista jättiputkista ja kaupunki selvittää tarvittaessa kiinteistönomistajan ja ottaa tähän yhteyttä.

Vieraslajit vievät kasvutilan

Muita ongelmallisia vieraslajeja, jotka ovat levinneet puutarhoista riesaksi luontoon, ovat jättipalsami, jättitatar, japanintatar, kurtturuusu ja lupiini sekä pensaista isotuomipihlaja. Vieraslaji peittää alleen jotakin kotoperäistä kasvillisuutta, jonka luonnossa kuuluisi kasvaa sillä kasvupaikalla.
- Kurtturuusu leviää meren rannoilla ehkä pahimmin ja lupiini peittää voimakkaalla kasvullaan tienvarsien herkkää luonnonlajistoa, esimerkiksi apilaa, hiirenvirnaa ja niittynätkelmää, Pohjola kertoo.

Jättiputkiopas löytyy Loviisan kaupungin kotisivuilta www.loviisa.fi ja sieltä Ympäristö ja luonto.
Oppaan saa monisteena Matkailutoimistosta, Karlskronabulevaardi 8. Avoinna ma-pe klo 9-18, la-su klo 10-14.
Suomen ympäristökeskuksen nettisivut www.ymparisto.fi ja sieltä haku Jättiputki. Paljon tietoa, kuvia ja linkkejä.
Loviisan tekninen keskus on suljettu heinäkuun 25. päivään saakka, mutta jättiputkesta voi kysellä puhelimitse sekä puisto-osastolta että ympäristönsuojelutoimistosta. Yhteys kaupungin vaihde puhelinnumero (019) 5551.
Lapinjärvellä jättiputkiongelmista voi kysellä rakennustarkastaja Ulla-Maija Turjan numerosta (019) 5108640 myös heinäkuussa.

Marke Kalliola

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI