|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Jokereille ensimmäinen kotitappio ? yleisömäärä näytti jo paremmalta (21.9.2018 23:22)
HJK:n mestaruus selviö ? nuori lupaus säväytti upeilla maaleillaan (21.9.2018 23:05)
Näkökulma: Pelosta tuli Sipilän hallituksen ?arvopohja? (21.9.2018 19:40)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Vanhat viljalajikkeet vaihtoehto tehoviljelylle ja myrkytyksille
14.06.2011



Malmgårdin kartanon kreivitär Kristina Creutz luennoi sunnuntaina avointen puutarhojen asiantuntijaosuudessa luomusta ruokapöydässä. Alkuun hän puhui rikkakasveista, joista pahimmiksi hän nosti juolavehnän, ohdakkeet ja sanakukan. Juolavehnää hän käyttää kuitenkin ravintona hevosille, koska siitä saa turkkiin kiiltoa. Ekologisen rypsinviljelyn hän kertoi onnistuvan, jos rypsi kylvetään vasta kesäkuussa.

Ruokapöydässä yleiset peruna, mansikat ja tomaatit saavat ennen ruokapöytään päätymistä useita ”käsittelyjä”. Creutz kertoi torjunta-aineita laitettavan ainakin 4-5 kertaa, jopa 12 kertaa ennen kuin tuote on kuluttajalla.
Eniten jäämiä on löydetty mandariineista, appelsiineista ja perunasta. Hän huomautti, että rikkakasvien yleistä torjunta-ainetta löytyy jo nyt vesistöistä ja pohjavesistä.
- Jotta saadaan mahdollisimman valkuaisainepitoista perunaa, tarvitaan runsaasti typpeä. Kyse on siis perunan hinnasta. Kun on paljon typpeä, hinta on korkea, mutta esimerkiksi Itämeren tila huononee jatkuvasti osin juuri korkean typpipitoisuuden takia. Vaikka maat eroavat suuresti siinä, millaisia myrkyllisiä tai oletettavasti myrkyllisiä aineita sallitaan, valtioiden rajat ovat merkityksettömiä, koska torjunta-aineet leviävät mm. ilmasta käsin ja vesistöjen kautta, totesi Creutz.

Paljonko ravinnossa on jäämiä?

Creutz puhui myös kasvien suojeluaineista ja mistä niissä on kyse. Hän pitää tärkeänä, että kuluttaja saisi tietää, paljonko jäämiä on ravinnossa, niin ulko- kuin kotimaisissa tuotteissa. Hän puhui suojeluaineiden vaikutuksista kuluttajiin suoraan ja myös vaikutuksista vesiin, vesistöihin, ilmaan ja elämiin. Myös pitkät varastoinnit ja kuljetukset vaikuttavat siihen, miten paljon suojeluaineita käytetään. Esimerkkinä Creutz käytti ns. jouluomenaa, jotka pysyy ulkonäöltään virheettömänä erittäin kauan, mutta jotka alkavat usein mädäntyä sisäpuolelta. Vaihtoehtona tehoviljelylle ja myrkytyksille Creutz tarjoaa vanhojen, kestävien viljalajikkeiden käyttöä. Sellaisia ovat mm. speltti, emmer-vehnä, maalaisvehnä ja kaskiruis.
Speltti on tuhansia vuosia vanha viljalajike, josta on risteyttämällä kehitetty uusia muotoja. Sitä on aikoinaan viljelty laajasti myös Suomessa. Sen ravintoarvot ovat korkeat ja spelttipuuro aamulla pitää nälän pitkään loitolla.
- Maalaisvehnä pärjää hyvin pohjoisissa oloissa, se sopii hyvin leivontaan, tosin sen maku poikkeaa jonkin verran ”tavallisesta” vehnästä. Meillä Suomessa sitä ei vielä ole myynnissä, mutta esimerkiksi Ruotsissa on, kertoi Creutz.
Emmer-vehnä on sekin tuhansia vuosia vanha viljakasvi, sitä on viljelty ainakin Egyptissä.
- Emmer on lähes gluteeniton, joten sopii ruoka-allergikoille. Emmeriä käytetään myös Malmgårdin oluessa, Creutz totesi. Kaskiruis ”löydettiin” 1940-luvulla Värmlandista. Se on runsaproteiininen, satoisa ja makeahko ruislajike.

”Uhattu mies”

Koska kemikaaleja on käytetty laajassa mitassa viljelyksillä vasta n. 50 vuotta, tutkimustuloksia ei ole vielä kovinkaan paljon. Vuonna 2005 tehdyssä virtsatutkimuksissa ilmeni kuitenkin, että torjunta-ainepitoisuudet näkyvät elimistössä, hän kertoi. Creutz puhui pitkään myös siitä, miten miesten lisääntymiskyky on heikentynyt radikaalisti viimeisen 50 vuoden ajan.
- Muovi- ja kemianteollisuus Yhdysvalloissa on yritti kumota yhteyden torjunta-aineisiin, mutta samoja tuloksia on saatu spermapankeista muun muassa Ranskasta ja Suomestakin, kertoi Creutz.
Yleisökysymykseen siitä, uskooko Creutz, että koko maailma saisi ravintonsa luonnonmukaisesti tuotetuista elintarvikkeista, hän vastasi, ettei ainakaan toistaiseksi.
Luennot Avoimet puutarhat –tapahtumassa järjestivät Vako ja Mi.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI