|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Keskustan Kaikkoselta suora kuitti kokoomuksen ?anteeksipyynnöstä? (25.9.2018 19:41)
Mitä keskusta kertoo hallituksen tilanteesta? ? Seuraa suorana täällä (25.9.2018 17:53)
Heikki Hursti jäämässä ilman 50 000 ?:n rahoitusta ? Leipäjonot pian historiaa? (25.9.2018 17:14)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Maakuntakaavasta poistuva kylä saattaa menettää avustukset
03.06.2011



Lista kylä- tai taajama-asemansa Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa menettäneistä alueista herättää yhä laajempaa vastustusta Itä-Uudellamaalla. Liljendalgårdenilla oli helatorstai-iltana koolla kuutisenkymmentä ihmistä eri puolilta itäistä Uuttamaata. Kaavaluonnoksesta päätettiin tehdä yhteinen julkilausuma.

Maakuntakaavaluonnosta esitelleeltä Uudenmaan liiton kaavoituspäälliköltä Merja Viksten-Kanervalta muun muassa kysyttiin, voivatko maakuntakaavasta poistettavat kylät jatkossa menettää esimerkiksi vesiosuuskunnille tai laajakaistaverkon rakentamiseen tarkoitetut valtionavustukset.
–Ely (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ei ole aiemmin [maakuntakaavaa] katsonut, mutta sillä saattaa jatkossa olla vaikutusta. Sitä on mietittävä, Viksten-Kanerva sanoi.
Kenen kädessä ”DDR-harppi” on ollut?
Kuulijoilta maakuntakaavaluonnos kirvoitti lukuisia sapekkaita kommentteja. Hämmästyksen aiheita olivat muun muassa kyläkriteerit: asukasmäärän pääasialliseksi rajaksi oli laitettu 300 asukasta. Sen verran väkeä piti löytyä kahden kilometrin säteellä kylän ”teoreettisesta keskuksesta”. Luonnoksen valmisteluvaiheessa säteeksi oli kaavoituspäällikön mukaan ehdotettu jopa yhtä kilometriä. Kylien nykyisille palveluille ei Viksten-Kanervan mukaan ole luonnoksessa laitettu erityistä painoa.
–Kuka tätä itäsaksalaista harppia on käytellyt, moni kuulija puhisi.
–Yleensä suunnitelmissa on nimet alla.
Viksten-Kanervan mukaan kaavoitustyössä ”on haluttu mennä tällä teoreettisella mallilla”.
–On tyrmistyttävää ja loukkaavaa, että nykyiset palvelut eivät ole minkään väärti. Tämä on loukkaava isku maaseudun ihmisiä vastaan, kiteytti tunnot liljendalilaisen valokaapeliosuuskunnan Liljenetin hallituksen puheenjohtaja Bo-Kristian Lindqvist.
Kaavaluonnoksessa Liljendalin keskustaajama Sävträsk menettää taajama-asemansa ja muuttuu kyläksi, Liljendalin pohjoiskylä Mickelspiltom menettäisi kyläasemansakin.
Lindqvist kertoi, että Liljenet on vetänyt valokuitukaapelin 400 kiinteistöön Liljendalin, Pernajan ja Myrskylän alueilla. Lisäksi Liljendalissa toimii kaksi vesiosuuskuntaa, joihin kuuluu noin 300 kiinteistöä.
Nyt on kannanottojen aika
Maakuntakaavan tarkoituksena on ohjata alueiden maankäyttöä ja rakentamista. Nyt meneillään olevalla kaavakierroksella otetaan kantaa taajamiin, kyliin ja liikennekysymyksiin. Maakuntahallitus ei ole vielä ottanut kantaa kaavaluonnoksen sisältöön. Asukkailla ja yhteisöillä, kuten Itä-Uudenmaan Kylät ry:llä, on aikaa lausua mielipiteensä luonnokseen 17.6. mennessä, jolloin kaavaluonnoksen nähtävillä oloaika päättyy. Mielipiteet on esitettävä kirjallisesti, eli esimerkiksi Liljendalgårdenin tilaisuudessa annettu suullinen palaute ei ollut virallista.
Maakuntakaavaluonnoksen tavoitteena on taajamien tiivistäminen. Asutus on jaoteltu tiivistettäviin taajamiin, taajamiin ja niiden reservialueisiin. Pienen kaupungin kokoisia taajamia ei vastedes enää syntyisi, jos ne toimisivat ainoastaan linja-autoliikenteen varassa. Uusia taajamia ei ole tarkoitus synnyttää.
Viksten-Kanervan mukaan rakentamista ohjataan harvoin suoraan maakuntakaavalla. Se kuitenkin vaikuttaa sekä kuntien asemakaavoitukseen että osayleiskaavoitukseen. Maakuntakaavalla on merkitystä myös silloin, kun osayleiskaavaa yritetään muuttaa.
Maakuntakaavoituksella pyritään ohjaamaan kuntia kaavoittamaan haja-alueiden rakentamista erityisesti ”maakunnallisesti merkittäviin kyliin”, joilla on ”luontaisia kehitysnäkymiä”. Viksten-Kanervan mukaan paikallisesti merkittäviin kyliinkin voi kunta suunnata rakentamista, mutta merkittävästi vähemmän. Taajamien rakentamista ohjaavat asemakaavat, kylien rakentamista osayleiskaavat.
Kaavaluonnoksessa kylämerkintä poistuu Loviisan seudulla seuraavilta kyliltä: Eskilom, Heikinkylä, Mickelspiltom, nk. Noak-kylät eli Andersby, Skinnarby, Hommansby ja Tavastby sekä Vähä-Ahvenkoski. Lapinjärven alueella kylämerkinnän menettäisivät Ingermaninkylä, Kimonkylä ja Lindkoski.
Taajamasta kyläksi muuttuisivat Isnäs, Pernajan kirkonkylä, Ruukki ja Sävträsk.
Säilyviä kyliä olisivat Kuggom, Kuninkaankylä, Ruotsinkylä ja Vanhakylä, sekä Lapinjärven alueella Pukaro ja Porlammi.
Kaupunkilaiset päättävät kylien kohtalosta?
Viksten-Kanerva yritti, ilman menestystä, vakuuttaa kuulijoita siitä, että kylissä elämä jatkuu kuten ennenkin, kaavamerkinnöistä huolimatta. Yleisöstä ihmeteltiin, eikö liitossa ole parempaa tekemistä kuin pyyhkiä kartalta kyliä, jos merkinnöillä ei ole mitään merkitystä.
–Annetaan sitten olla ennallaan. Otetaan ”kylä poistuu” –merkinnät kaavasta pois. Annetaan kylien olla niin rauha säilyy.
Maakuntavaltuuston jäsen Lars Illman epäili, että maaseudun ääni ei pääse kuuluviin joukossa, jossa suurin osa kaupunkilaisia.
–Tämä on hävytöntä! Ihmisiä pitäisi jo lainkin mukaan kohdella samalla tavalla.
Moni oli huolissaan siitä, miten käy kylämerkinnän tai taajamamerkinnän menettäville alueille jatkossa.
–Tunteita herättää koko tämä perusrakenne. Kunta saa myöntää rakennuslupia toistaiseksi ”valkoisilla alueilla”, mutta miten kauan, aprikoi Lapinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas.
Liljendalilaisvaltuutettu Tom Liljestrand ihmetteli, miksi alueen suurin taajama Sävträsk menettäisi taajamamerkintänsä, vaikka laaja kirjo palveluja on jo valmiina. Hänen mukaansa myös Sävträskin asukasmäärä on oudosti laskettu.
Moni ennustikin, että taajama-aseman menettäminen saattaa pysäyttää alueen kehittämisen pahasti.
–En uskalla enää antaa enempää puheenvuoroja, toppuutteli keskustelua toiminnanjohtaja Aitokari.
Kylien yhdistys painottaa teorian sijasta toiminnallisuutta
–Meidän määritelmämme kylistä on hieman erilainen, Itä-Uudenmaan Kylät ry:n toiminnanjohtaja Mia Aitokari mietti.
Aitokari painotti kylän tunnuspiirteitä määritellessään toiminnallisuutta kartta-alueiden sijaan. Kylän tunnusmerkiksi hän mainitsi muun muassa sen, että kylä kehittää omia toimintojaan ja että kylässä on yhteisöllisyyttä.
–Esimerkiksi joukkoliikenneyhteydet eivät enää pitkään aikaan ole olleet kylissä mikään kriteeri.
Aitokari hämmästeli, että kaavaluonnoksessa käytettyjä, mihinkään perustumattomia kriteerejä voidaan yleensä käyttää.
–Eihän niissä ole päätä eikä häntää! Miksi kylistä ei kysytty ensin?
Aitokari kehotti kyläläisiä aktiivisuuteen: –Lähettäkää [yhteisen julkilausuman ja yhteisen muistutuksen lisäksi] omia kannanottoja, perusteluineen.
Uudistuksen aikataulu
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava tuli vireille 2009. Maakuntaliittojen yhdistyminen aiheutti tarpeen yhdistää kaavoja yhdeksi kokonaisuudeksi.
2011: Maakuntakaavaluonnos nähtävillä. Luonnoksesta annetaan lausuntoja ja mielipiteitä.
Maakuntahallitus käsittelee palautetta syksyllä. Kaavaehdotuksen sisältökysymyksiä tarkennetaan palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella.
2012: Maakuntakaavaehdotus nähtäville. Ehdotuksesta annetaan lausunnot ja tehdään muistutukset. Maakuntavaltuusto hyväksyy ehdotuksen vuoden lopulla.
2013:-2014: Maakuntakaava etenee ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Mahdollisuus tehdä valituksia.
Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan ja se tulee voimaan. Jatkovalitusmahdollisuus.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI