|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Tivi: Mitä ihmettä tapahtui Googlelle? Liikenne ohjautui yhtäkkiä Kiinaan ja Venäjälle (13.11.2018 19:29)
Näkökulma: Antti Rinne viritti juonen kapitalistien kauhuksi (13.11.2018 19:00)
?Herra ministeri, te olette 114?vuotias, kun suomalaiset veronmaksajat vapautuvat tästä vastuusta? (13.11.2018 18:02)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Loviisan ydinvoimalaitos varautunut tulviin ja öljyturmiin
18.03.2011



Japanin ydinvoimaloiden vaaratilanne puhuttaa myös Loviisassa. Fortumin edunvalvontapäällikkö Peter Tuominen vakuuttaa, ettei Loviisassa ole mitään syytä huoleen.

Reaktorisydämen vaurioituminen voisi Loviisan voimalaitoksessa johtua useastakin ulkoisesta tekijästä. Maanjäristykset ovat täällä pieni riski, mutta mahdollisia ovat ainakin tulipalo, putkirikko, laitteiden virhetoiminnot, voimakkaat tuulet, joihin liittyy trombeja ja syöksyvirtauksia, meriveden nousu tai lasku, runsaat leväesiintymät, huoltotyöt laitoksessa ja öljykuljetukset. Fortum arvioi nettisivuillaan, että ykkösyksikön reaktorisydämen vaurioitumisen todennäköisyys on mahdollisuus siihen harvemmin kuin kerran 20 000 vuodessa. Ulkoisen uhan luettelossa ei ole mainittu terrori-iskua tai lentokoneen törmäystä. Tuominen toteaa terrorismin varalle olevan ohjeet, mutta niiden olevan salaisia. Pienten koneiden törmäys on otettu huomioon, mutta ei isojen matkustajakoneiden.
- Maailmassa on vain kaksi laitosta, joissa on varauduttu isojen matkustajakoneiden törmäykseen ja ne ovat molemmat vasta rakenteilla, toinen niistä Olkiluotoon.

Kun Loviisan voimalaitosta suunniteltiin, ei alkuperäisiin suunnitteluperusteisiin kuulunut vakava reaktorionnettomuus lainkaan. Riskiä pidettiin silloin niin pienenä, ettei siihen suunnitelmissa varauduttu. Turvallisuuden parantaminen ja vaaratilanteisiin varautuminen on Tuomisen mukaan jatkuvaa työtä, jota on tehty jo vuosikymmeniä. Turvallisuudesta huolehtiminen jatkuisi, vaikka jatkolupaa ei saataisi.
- Todennäköisyyttä isoon polttoainevaurioon on pienennetty huimasti. Toisaalta laitoksen ominaisuuksia on parannettu ja on varauduttu siihen, että jos vaurio tulee, siitä ei aiheutuisi ison päästön riskiä ympäristöön. Suomessa on vanhojen laitosten turvallisuutta parannettu koko ajan. Ei olla vain saatu lupaa ja tyydytty siihen ja siksi tilanne on Suomessa keskivertoa parempi, arvioi Tuominen.

Tärkeimmät onnettomuuksien hallintaan liittyvät tekijät Loviisassa ovat suojarakennus, primääripiirin paineenalennus, hallittu vedyn poisto sekä reaktorin paineastian ja suojarakennuksen jäähdytys.
- Riskiarvioita on tehty koko ajan. On selvitetty mitä voisi tapahtua, laitettu siihen marginaali vielä päälle ja katsotaan että laitos pärjää.
Missään tässä yhteiskunnassa ei varauduta sellaiseen, mikä on äärimmäisen epätodennäköistä, kuten suuri maanjäristys Suomessa. Mitään rakennuksia ei ole rakennettu maanjäristyskestäviksi, vaan varaudutaan siihen mikä on ajateltavissa, luonnehtii Tuominen.

Jatkuva jäähdytys

Reaktorisydäntä on ydinvoimalaitoksessa pystyttävä koko ajan jäähdyttämään. Tuominen luettelee ketjun, jolla jäähdytys Loviisassa pystytään tekemään eri tilanteissa. Hän puhuu kahdennetuista eli reduntanttisista ja erillisistä eli diversseistä järjestelyistä. Jos ulkoisessa sähköverkossa olevat pumput eivät toimisi, on alueella neljä akkukäynnisteistä dieselmoottoria. Jos nämäkin menetettäisiin, voidaan sähköä syöttää laitoksen turvajärjestelmiin Ahvenkosken vesivoimalaitokselta. Jos Ahvenkosken yhteys menetettäisiin, on laitosalueella kaasuturbiini, jota ollaan parhaillaan korvaamassa uudella dieselgeneraattorilla. Jos kaikki edellä mainittu olisi pois käytöstä, on vielä pumppuja omalla dieselmoottoriakselilla, listaa Tuominen.

Mistä vettä jos meri öljyinen?

Öljyonnettomuus on Suomenlahdella yhä todennäköisemmäksi käyvä vaaratilanne. Loviisassa voidaan vettä ottaa laitokseen myös sen toisesta päästä. Jos öljy olisi saartanut saaren niin, että sielläkin on öljyä, käytetään laitoksella olevaa vettä. Tätä sisäistä vesikiertoa voidaan käyttää vuorokauden ajan, sen jälkeen sitäkin on alettava jäähdyttää. Käytännössä sisäistä vettä jäähdytettäisiin puhaltamalla sitä ulos jolloin se jäähtyy käyttökelpoiseksi uudelleen.
- Jos merestä ei saataisi vettä, kuljetettaisiin sitä muualta viime kädessä, kuvailee Tuominen.

Loviisan voimalaitos oli lähellä alasajoa tammikuussa 2005, kun merivesi nousi Gudrun-myrskyn kourissa 177 senttiä normaalin yläpuolelle.
- On tietty raja, minkä jälkeen laitosta ryhdytään ajamaan alas, jotta siihen jää riittävästi aikaa. Alasajo ei tässä tilanteessa tarkoita että kyse olisi vaaratilanteesta, vaan laitos ajetaan alas varmuuden vuoksi.
Ruotsista tavoitettu Tuominen oli lukenut aamun Dagens Nyheterin pääkirjoituksen ja yhtyi kirjoituksen hämmästelyyn siitä, miksi koko media on keskittynyt mahdolliseen ydinpäästöön ja samalla taka-alalle on jäänyt valtava määrä inhimillistä kärsimystä, kuolemaa, nälkää ja kylmää.

Kokoontumispaikoille evakuointimääräyksen jälkeen

Toimintaohjeet säteilyvaaran varalle on toimitettava lähialueen, eli 20 kilometrin säteellä laitoksesta asuville kolmen vuoden välein. Pelastuspäällikkö Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo ohjeen lähetetyn viime vuonna. Nykyinen ohje on siis voimassa vielä vuoden 2012 loppuun saakka. Ohjeita pitäisi hänen mukaansa olla saatavilla myös mm. kirjastoista ja eri virastoista.

Pelastuslaitos on laatinut suunnitelman Loviisan voimalaitoksen säteilyonnettomuuden varalta. Johansson toteaa tällaisen suunnitelman olevan olemassa, ja sen mukaan toimittavan jos jotain tapahtuisi.
- Kaupunkilaisille tieto toimitetaan suurtehohälyttimin, ja kaikin mahdollisin mediakeinoin.
Pelastuslaitoksen suunnitelmat perustuvat siihen, että suurin osa väestöstä siirtyy yksityisautoilla pois vaara-alueilla. Autottomille viranomaiset järjestävät junalla tai linja-autoilla. Määränpää päätetään onnettomuustilanteen ja säätilan mukaan. Omalla autolla poistuvia velvoitetaan ottamaan kyytiin myös muita. Omalla autolla liikkuvat voivat myös itse päättää minne poistuvat. Päiväkodit, terveyskeskukset ja muut laitokset evakuoi viranomaiset.

Kun evakuointimääräys tulee, kokoonnutaan kokoontumispaikkoihin, joita ovat Valkossa monitoimitalo, Loviisassa Amisto, Solbacka Isnäsissä entisen Pernajan alueella, Ruotsinkylän maamiesseuran talo ja Tesjoen suomenkielinen koulu entisen Ruotsinpyhtään alueella sekä Pyhtäällä Huutjärven koulu, Heinlahden nuorisoseuran talo, Hirvikosken koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Purolan koulu.
Edunvalvontapäällikkö Peter Tuominen Fortumilta muistuttaa, että toimintaohje on yleisluontoinen ja sisältää perusviestin siitä, miten toimitaan.
- Kaiken perusta on, että jos tilanne on päällä, toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaan, hän korostaa.

Tiedätkö mitä tehdä säteilyvaarassa?

Loviisassa tehdyn minigallupin perusteella ihmiset tietävät huonosti miten hätätilanteessa tulisi toimia. Oili Teikari ja Marjatta Nuutinen miettivät pitkään, minkälainen on vaaratilanteesta kertova hälytysääni.
- Sellainen nouseva ja laskeva, on vastaus pohdinnan jälkeen. Ensimmäiseksi toimenpiteeksi Teikari ehdottaa ovien ja ikkunoiden sulkemista, ja Nuutinen, että on kuunneltava ohjeet radiosta – jos sähköt toimivat.

Teikari sanoo, ettei hänellä ole mitään käsitystä, mihin tulisi mennä, jos täytyy suojautua paremmin. Nuutinenkaan ei tiedä, mutta arvelee, että kokoontumispaikka ilmoitetaan esimerkiksi radiossa. Molemmat naiset sanovat, etteivät Japanin tapahtumat ole lisänneet heidän pelkoaan ydinvoimaa kohtaan. Molemmat asuvat Loviisan kaupunkialueen lähistöllä.

Jos kuulet yleisen hätämerkin

* Siirry sisälle ja pysy sisällä
* Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet
* Avaa radio tai YLEn teksti-tv:n sivut 866-868 ja odota ohjeita
* Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu
* Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joudu vaaraan matkalla
* Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus
* Vaara ohi –merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki, jolla ilmoitetaan, että uhka tai vaara on ohi



Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI