|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Venäläismedia Medvedevin vierailusta: Rosatom odottaa Fennovoimalle lupaa 2019 (26.9.2018 10:55)
Sami Vatanen toipunut pahasta tällistä: "Joskus tulee tärskyjä, ei voi mitään (26.9.2018 10:06)
Poikkeuksellinen pääsykoehuijausepäily: Puolityhjään koepaperiin ilmestyivät täydelliset vastaukset (26.9.2018 09:35)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Loviisanjoen kosteikkojen yleissuunnitelman teko alkoi
18.03.2011



Loviisanjoen kosteikkojen yleissuunnitelman laatiminen on alkanut. Vuoden lopulla valmistuvaan suunnitelmaan kootaan kosteikkokohteita, joita pyritään kiinnostuksen mukaan myös toteuttamaan. WWF (Maailman luonnonsäätiö) on valmis rahoittamaan esimerkkikosteikon Loviisanjoen alueella jos ja kun sopiva kohde löytyy.

–Kosteikot ovat luonnon aarreaittoja, joiden runsas kasvisto tarjoaa ravintoa ja elinympäristön monille lajeille. Kosteikko on kuin pesusieni, joka pidättää veden kulkua ja suodattaa ravinteita. Kosteikkojen merkitys vesistöille, kasvi- ja eläinlajeille ja myös meille ihmisille on etenkin paikallisesti huomattava, korostaa suunnitelman laativa Elina Erkkilä WWF Suomesta.
WWF Suomi on rakentanut ja suunnitellut useita kymmeniä kosteikkoja viime vuosina yhteistyössä mm. maanviljelijöiden kanssa.
–Kosteikot toimivat apuna myös maanviljelyksessä. Kosteikkoja voidaan käyttää kuivina aikoina kastelualtaina ja niihin kerääntyneitä ravinteita voi hyödyntää pelloilla uudestaan. Kosteikot tasaavat veden virtausta, jolloin ne vähentävät tulvatuhoja, ojien reunojen sortumista ja peltoeroosiota, luettelee Erkkilä.
Hän jatkaa, että usein kosteikot perustetaan varsinaisen viljelysalueen ulkopuolelle, joutomaalle. Joutomaa voi olla helposti vettyvä ja siksi viljelyyn sopimaton.
–Kosteikon perustamisen jälkeen tällainenkin, ennen tuottamaton alue, saadaan tuen piiriin.
Paras kosteikko saadaan luontaiseen paikkaan, sellaiseen, joka sisältää sekä syvän että matalan veden alueita, pohjaharjanteita, saarekkeita, niemekkeitä ja tulvatasannetta. Kosteikon on oltava riittävän suuri suhteessa siihen kulkeutuvaan vesimäärään.
–Mutta pienetkin kosteikot edistävät monimuotoisuutta. Loviisanjoelle sopisivat pienet kohteet pitkin ja poikin. Niitä voisi tehdä esimerkiksi ojiin, jotka laskevat Loviisanjokeen, mainitsee Erkkilä.
Hän tekee parhaillaan suunnitelman esiselvitystyötä ja tutustuu Lapinjärvestä ja Loviisanjoesta aiemmin tehtyihin selvityksiin ja muuhun materiaaliin. Kevään edetessä Erkkilä lähtee Loviisanjoen valuma-alueen maastoon kartoittamaan kosteikoiksi sopivia paikkoja. Suunnitelmaluonnos valmistuu syksyllä ja varsinainen suunnitelma marraskuussa. Sen jälkeen valmistaudutaan jatkotoimenpiteisiin.
–Jotta suunnitelma ei jäisi vain suunnitelmaksi, minulla on aikaa olla apuna jos jonkun kohteen toteuttaminen kiinnostaa. Neuvon esimerkiksi rahoituksessa ja suunnittelussa, sanoo Erkkilä ja toivoo, että paikalliset asukkaat ottaisivat häneen rohkeasti yhteyttä.
Kosteikkotyö on osa WWF:n Itämeren pelastamiseen tähtäävää työtä.

Joen uoma pahoin umpeenkasvanut

Yleissuunnitelmaa koskeva ensimmäinen asukasilta pidettiin tiistaina Kuggomin koululla. Illan puheenjohtajana toiminut, yleissuunnitelman ohjausryhmään kuuluva Håkan Karlsson muisteli, että saman asian ympärille kokoonnuttiin samoissa tiloissa jo 1970-luvun loppupuolella.
–Loviisanjoen vedenjuoksun parantaminen oli silloinkin esillä. Loviisanjoen merkittävin vedenlähde on Lapinjärvi. Joki, jonka uoma on pahoin umpeenkasvanut, laskee Loviisanlahteen. Lapinjärven vedenlaatu on luokiteltu välttäväksi ja joen tyydyttäväksi, kun vesienhoidossa pyritään hyvään tilaan. Nyt käynnistyneen yleissuunnittelun tavoitteena on vähentää vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Samalla viljelijöitä innostetaan hyödyntämään maatalouden tukia ympäristön tilan parantamiseen perustamalla suojavyöhykkeitä, joita suunnittelualueella onkin jo yli seitsemän hehtaaria.
Yleissuunnitelmia on tehty Uudellamaalla jo Vihtijoelle, Vanjoelle ja Sipoonjoelle. Suunnitelmat tehdään maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella, jota saadaan vuosittain noin 30.000 euroa. Suunnitelmien toteutumisesta vastaa ELY-keskuksen ympäristö-vastuualue ja käytännön työn tekee tällä kertaa WWF Suomi.

Fosforin ja typen määrä ei ole laskenut

Tiistain tilaisuudessa Loviisanjoen suunnitelmasta oli kertomassa Erkkilän lisäksi joukko muitakin asiantuntijoita. Limnologi Irmeli Ahtela selvitteli joen vedenlaatua.
–Loviisanjoki on savialueen joki, eikä sen vesi ole eikä se voikaan olla kristallinkirkasta. Juomavedeksi siitä ei ole koskaan. Fosforin ja typen määrien odotetaan kuitenkin kääntyvän alas.
Kymmenessä vuodessa tilanne ei ole parantunut, muttei huonontunutkaan, totesi Ahtela.
Fosforin määrä ei ole pudonnut siitäkään huolimatta, että lannoitteissa fosforinkäyttö on kymmenessä vuodessa vähentynyt puoleen ja viljelystavatkin ovat muuttuneet.
–Odotamme kovasti, että tämä alkaisi näkyä. On paljon peltoja, joilta ei tule jokeen mitään, mutta sitten on jyrkkiä peltokohtia, joista jotain voi tullakin, arveli Ahtela.
Loviisanjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 12.000 hehtaaria, josta peltoa on noin 3.600 hehtaaria. Joen pääuoma on 25 kilometrin pituinen. Lapinjärven pinta-ala on 530 hehtaaria.

Kosteikko on riistalle keidas

Markku Laulumaa Suomen riistakeskus Uusimaasta oli paikalla kertomassa riistakosteikoista.
–Riistakosteikon ei tarvitse olla järvi, vaan pienet kosteikot ovat yhtä tärkeitä. Monet metsästäjät ovat tehneet kosteikkoja omilla varoillaan, sillä kosteikkojen pieneliötuotto on kova. Pieneliöt taas ovat ravintoa vesilinnuille, ja kosteikoille ilmestyvät nopeasti mm. tavit, telkät ja heinäsorsat, mainitsi Laulumaa.
Kosteikko houkuttelee myös isoa riistaa, kuten kauriita, peuroja ja hirviä. Kun kosteikon lähellä on puskia ja mahdollisesti riistapeltojakin, ovat ne monipuolisia riistakeitaita.
–Poikastuotanto kosteikoissa on huima. Myös muuttolinnut pysähtyvät niillä usein, jatkoi Laulumaa ja huomautti, että metsästäminen on yleensä riistakosteikoissa tavanomaista metsästystä tarkemmin säänneltyä, sillä paikat halutaan pitää rauhallisina.

Peruskuivatus olisi paikallaan

Suunnitelman yhteydessä puhuttiin myös mahdollisesta joen peruskuivatuksesta. Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta totesi, että kuivatustarvetta on, sillä tulvaherkkiä alueita on runsaasti.
–Uoman umpeenkasvun takia joen vedenjohtokyky on heikentynyt. Kesäsateet ovat erityisenä ongelmana.
Hän jatkoi, että maastomittaukset kuivatuksen esiselvitystä varten ovat käynnissä. ELY tekee mittauksia lähinnä silloilla. –Se, lähdetäänkö hankkeessa eteenpäin, riippuu millaisia signaaleja saamme ja mikä on yhteinen tahto. Kuivatusprosessi on pitkä, mainitsi Aulaskari.
Suunnitelmakokonaisuudessa otetaan huomioon myös kalataloudellisten kunnostusten tarve.
–Ojitus ja perkaus ovat aina vahingollisia kalastolle ja veden laadulle. Jos ja kun peruskuivatushanketta lähdetään viemään eteenpäin, on kosket säästettävä ja kunnostettava. Myös joen mutkat pitää säästää, korosti Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksestä.
Hän lisäsi, että kiintoainekuormitus, lähinnä savi, on kalastolle suuri riski. Savesta on enemmän haittaa kuin esimerkiksi fosforista, joka kulkee nopeasti joen läpi.

Jokirapukanta säilynyt

Loviisanjoki kuuluu lähes koko matkaltaan Lapinjärven kalastusalueeseen. Joessa on muutamia koskia sekä paikoin kivipohjaista uomaa. Ne soveltuvat erityisesti ravuille ja lohikaloille.
Jokeen on istutettu taimenia. Uusia mätirasioita viedään ensi viikolla. Omaa taimenkantaa joessa ei ole. Sen sijaan siellä on tavattu jokirapuja.
–Jokirapukanta on jäljellä, emmekä toivo täpläravun ilmestymistä. Jokirapu ei kestä täpläravun kantamaa rapuruttoa, selvitti Vainio.
Loviisanjoen kalalajeja selvitettiin vuonna 2009. Yleisimmät kalat olivat hauki, made, ahven ja suutari.
–Jotain joella oli pielessä, kun hauki ja made olivat yleisimmät lajit. Yksi syy voi olla hapettomuus, sillä Lapinjärvi oli joitakin vuosia sitten talvella lähes hapeton ja kalasto kuoli pois. Hauki ja made olivat ensimmäiset ja nopeimmat palaajat.
Puheenvuoron asukasillassa käytti myös Uudenmaan ELY-keskuksen Esme Manns-Metso, joka kertoi vesistöjen varsilla sijaitsevien peltojen suojavyöhykkeistä. Suojavyöhykkeiden tarkoitus on vähentää pelloilta huuhtoutuvaa ravinne- ja maa-aineskuormaa.
Suojavyöhykkeiden perustamiseen saa tukea, jonka hakuaika päättyy 29.4. Lisätietoja saa Uudenmaan ELY-keskuksesta. Loviisanjoen kosteikkojen yleissuunnitelman seuraava asukasilta pidetään syyskuussa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI