|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Ke | 22.05. | 04:18 | 22:07 | | To | 23.05. | 04:16 | 22:10 | | Pe | 24.05. | 04:14 | 22:12 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Jätevesisavotat kuumentavat tunteita
04.03.2011
Jätevesimääräysten uudistusten seurauksena on Loviisan seudulle perustettu useita vesiosuuskuntia, joiden toimialueiden rajoista on päätetty ja päätetään ensi viikollakin Loviisan valtuustossa. Toimialueen vahvistaminen on järeän luokan päätös, jonka myötä kaikkien alueen sisälle jäävien kiinteistöjen on käytännössä pakko liittyä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkkoon. Pakko ja sitä seuraava noin 10.000 euron lasku ovat tulleet monille ikävänä yllätyksenä. Erityisesti niille perheille, jotka olivat jo epäonnistuneen jätevesiasetuksen määräaikana kiirehtineet hankkimaan kiinteistöönsä erillisen puhdistusjärjestelmän. Oma määräysten mukainen puhdistuslaitoskaan ei vapauta velvollisuudesta liittyä vesiosuuskuntaan, mikä sattuu jäämään sen toimialueen sisäpuolelle.
Useimmat haja-asutusalueiden asukkaat ovat edelleenkin ihmeissään ja epätietoisia jätevesiensä puhdistusta koskevista velvollisuuksistaan. Tunnelmat vaihtelevat välinpitämättömyyden ja suoranaisen raivon välillä. Epätietoisuutta on myös Loviisan kaupungin viranhaltijoiden piirissä ja kysyjä saattaa saada keskenään ristiriitaisia vastauksia jätevesilain soveltamisesta.
Jätevesilain taustalla oleva pyrkimys, vähentää haja-asutusalueiden ja erityisesti vesistöjen ympäristökuormitusta, on hyvä ja kannatettava. Kyse on lähinnä miten ja kuinka paljon sekä millä hinnalla. Yksittäisen kiinteistön liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon on tietenkin kalliimpaa maaseudulla kuin tiheissä taajamissa. Ei ole epäoikeudenmukaista, että kustannukset pyritään kohdentamaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tosin monien kiinteistöjen kohdalla jätevesimääräysten kiristäminen on ollut kuin kärpästen ampumista tykillä; saavutettu ympäristöhyöty on vähäinen korkeisiin kustannuksiin verrattuna.
Tänä vuonna voimaan tulleen uudet määräykset alensivat kiinteistökohtaisten puhdistusjärjestelmien vaatimustasoa. Myös kaukana vesistöistä sijaitsevien rakennusten jätevesien puhdistusvaatimuksia lievennettiin. Nyt vaaditun puhdistustason voi normaalisti saavuttaa esimerkiksi kolmen saostuskaivon ja maaperäkäsittelyn yhdistelmällä. Määräysten lieventäminen kyseenalaistaa joillakin alueilla järeiden viemäriverkostojen rakentamisen ja nostaa niin sanottujen kyläpuhdistamojen kilpailukykyä. Myös umpisäiliöiden kieltämisen taustalla oleva lähtöoletus, että kiinteistön omistaja on epärehellinen ja tekee kuitenkin säiliöönsä reikiä, on kestämätön.
Jätevesifarssin ainekset olivat kasassa, kun niin sanotun paskalain jalkautus ja viestintäkin on hoidettu kuin juosten kusten. Ei pelkästään Loviisan seudulla vaan koko maassa. Monet asukkaat ovat jääneet kysymyksineen oman onnensa nojaan. Tosin paikoin on syytä katsoa peiliin myös haja-asutusalueilla. Monet vesiosuuskunnat ovat nimittäin kyllä järjestäneet kiitettävästi omia infotilaisuuksiaan, mutta useat asukkaat ovat liian myöhään havainneet, että asia koskee mahdollisesti heitäkin. Hankalaan välikäteen ovat joutuneet myös monet kyläyhteisöjen asiaa ajaneet vesiosuuskuntien puuhamiehet ja –naiset, joiden kontolle valtio ja kunnat sysäsivät jätevesisäädösten toimeenpanon. Vaikka uusien määräysten mukaan jätevesiremonttien tekemiseen annetaan nyt lisäaikaa vuoden 2016 alkuun, on jätevesiviestintää ja -neuvontaa syytä Loviisan seudulla tehostaa pikaisesti.
Loviisan teollisuustuotanto taas nousussa
Loviisan seudun suurimman teollisuusyritykset näyttävät selvinneen kohtalaisen hyvin lamasta ja käänne parempaan on jo hyvässä vauhdissa. Vaikka monet yritysjohtajat ovat varovaisia ennusteissaan, näkyy noususuhdanne jo ainakin Lovalilla, Eltetellä, Hollming Worksilla sekä Strömbergillä. Osa potee jo pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.
Uusista työpaikoista huolimatta Loviisan työttömyysaste on pysynyt edelleen korkeana, lähes 10 prosentissa, ja iso osa Loviisan seudun uusista työntekijöistä tulee metsäteollisuuden alasajosta kärsivän Kymenlaakson puolelta. Myös kasvava osa Fortumin työntekijöistä käy työmatkan yli Kymijoen. Loviisan seudun oman työvoiman tarjonta ja yritysten kysyntä eivät oikein kohtaa. Loviisassa on samaan aikaan runsaasti myös nuorisotyöttömyyttä. Siihen olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja yritysten, työvoimahallinnon sekä lähiseudun ammattikoulujen yhteistyönä, jotta ammattitaitoisen työvoiman puute ei muodostuisi pullonkaulaksi lupaavasti orastavalle kasvulle.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta