|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Liverpoolin voittokulku jatkui Mestareiden liigassakin (19.9.2018 00:45)
Venäjä varoittaa: 15 sotilaan kuolemasta seurauksia Israelille ? Il-20-koneen tuhon syy ?vastuuton? operaatio (18.9.2018 20:55)
Varustelekan perustaja: Turha riita irtisanomislaista ? yrittäjillä harhaluuloja palkkaamisesta (18.9.2018 20:02)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Virolainen Kadri-Ann Lee viihtyy au pairina Pyhtäällä
08.02.2011



Viime syksynä pyhtääläiseen Lehtimäki-Tolvasen perheeseen au pairiksi tullut Kadri-Ann Lee, 20, on viihtynyt työssään ja osana perhettä hyvin. Suomea hän ei osannut tullessaan ollenkaan, nyt kieli on jo niin sujuvaa, että haastattelukin tehdään suomeksi. Au pairiksi hän lähti halusta viettää välivuosi, kokea jotain uutta ja miettiä mitä tulevaisuudelta haluaa. Lukiosta valmistunut Lee aikoo pyrkiä yliopistoon opiskelemaan. Juuri nyt tuntuu, että oma ala voisi löytyä pr-puolelta. Myös Pyhtään aikana opittua suomen kieltä olisi hyvä päästä hyödyntämään.

Lasten hoito on hänen päätehtävänsä, ja tämä oli tuttua jo Virosta.
- Minulla on kolme sisarta, joista nuorin on nyt kuusivuotias, olen hoitanut häntä vauvasta asti. Lisäksi olin kesätyössä hoitamassa yksivuotiasta poikaa, joten vastuu lapsista ei pelottanut, hän kertoo.
Pyhtään paikan löysi hänen äitinsä, joka kannusti tytärtään lähtemään. Lee kertoo, ettei juuri miettinyt, vaan totesi, että lähden.
- Nyt on tosi hyvä mieli, kun lähdin. Olen viihtynyt todella hyvin. Kotona Virossa hän käy noin kerran kuukaudessa. Suomi oli tuttu useilta lyhyiltä käynneiltä, äitinsä ystävättären luona hän on viettänyt Helsingissä aiemmin pidempiäkin jaksoja.
Lasten, Lassin, 3, ja Lauran, 6, hoidon lisäksi työhön kuuluu jonkin verran kotitöitä ja siivousta. Laura käy esikoulua.
- Tarvittaessa teen myös jotain isompaa siivousta.
Uutta ovat olleet poikien leikit tyttövaltaisessa kodissa kasvaneelle. Alkuun oli hankalaa, kun yhteistä kieltä ei lasten kanssa vielä ollut.
- Sitten kun opin pelaamaan lapsille tärkeitä pelejä, ei kielelläkään ollut niin merkitystä. Joskus lapset suuttuivatkin, kun en ymmärtänyt, mutta kaikki on kuitenkin mennyt lopulta hyvin. ”En ymmärrä” oli ensimmäinen mitä osasin sanoa, nauraa Lee.
Lapset oppivat pian näyttämään, mitä halusivat ja opettivat siinä samalla uusia sanoja.
- Laura sanoi, ”haluan paahtoleipää” ja näytti ensin itseään ja sitten paahtoleipää, kertoo Lee.
Hupaisia hetkiäkin syntyi, kun Lee oppi Lassilta sanoja vähän eri tavalla kuin ne oikein menevät, lapselta kun puuttui vielä muutamia kirjaimia.

Lukemista ja nettiä

Tallinnassa syntyneelle ja kasvaneelle Pyhtää on ollut vähintäänkin erilainen kokemus.
- Pieneen paikkaan maaseudulla on ollut vaikea sopeutua. Tallinnassa kun ajatteli, että voisin mennä kaupungille tai elokuviin, pystyi vain lähtemään. Täällä pitää katsoa meneekö busseja ja moneltako niitä menee, nauraa Lee.
Hän onkin lukenut paljon ja ollut netissä. Oma kuvablogi on saanut useita uusia kuvia. Valokuvaus onkin yksi tärkeä harrastus jota on voinut tehdä Pyhtäälläkin. Pianoa hän on soittanut 11 vuotta, mutta tähän harrastukseen harvoin löytyy nyt aikaa. Syksyllä hän pyöräili paljon. Kotona Tallinnassa hänellä ei ollut tarvetta ajokorttiin, kun pyörällä pääsi kulkemaan kätevästi. Pyhtäällä ajokortti olisi ollut hyvinkin tarpeellinen. Lee kertoo monen jo tunnistavan uuden kasvon kylällä ja moikkaavan nähdessään.
Syksyllä tuli koti-ikävä, mutta se oli onneksi ohimenevää. Lapsia hän tietää jäävänsä kaipaamaan kun työt kesäkuussa loppuvat.
- Olin joululomalla kotona Tallinnassa ja ikävöin kauheasti jo silloin lapsia.
Virolaisessa ja suomalaissa perhe-elämässä on eroja, mutta ei kuitenkaan kovin suuria. Kotona hän kertoo syötävän enemmän pastaa ja salaattia, täällä lihapullia ja muusia.
- En osannut laittaa juuri ollenkaan ruokaa ennen kuin tulin tänne. Nyt laitan kaikenlaisia ruokia.
Au pairiksi lähtemistä hän suosittelee lämpimästi muillekin ja vertaa kokemustaan kuin armeijaan, jossa pojat oppivat itsenäisiksi ja vastuullisiksi. Joustavan luonteen lisäksi riittää, kun pitää lapsista. Muut asiat oppii.
- Ensimmäiset kuukaudet voivat olla hankalia, kun kieltä ei vielä osaa ja on osoitettava paitsi vanhemmille niin isovanhemmille ja muille läheisille, että on luotettava hoitaja.
Pyhtäältä hän arvelee mieleen jäävän erityisesti luonnon. Pitkät metsäretket ja auringon ilmestyminen pilvisen päivän jälkeen ovat tallentuneet mieleen.

Rikastuttava kokemus

Perheen äiti Marjo Lehtimäki kertoo olleensa itse au pairina Pariisissa 1980-luvun loppupuolella. Omat hyvät kokemukset herättivät ajatuksen, että olisi joskus kiva tarjota jollekin nuorelle sama mahdollisuus tutustua uuteen kulttuuriin ja oppia kieli sekä itsenäistyä turvallisessa muodossa.
- Virosta halusimme au pairin siksi, että lapsemme ovat vielä niin pieniä, että piti löytää suomea puhuva, tai sen hyvin nopeasti omaksuva henkilö. Koska olen työskennellyt kohta 10 vuotta paljon pohjoivirolaisten kanssa tiesin, että vaikka au pairimme ei puhuisikaan suomea, hän pärjäisi hyvin arjessa ja oppisi kielen nopeasti. Lisäksi löysin Kadrin omien verkostojeni kautta, joten ehkä asian järjestely oli siksi kumminkin puolin helpompaa, kertoo Lehtimäki.
Hän kuvailee au pair –perheenä oloa rikastuttavana ja kiinnostavana kokemuksena. Kadriin he tutustuivat jo etukäteen kesällä.
- Kävimme lasten kanssa hänen ja perheensä luona vierailulla. Näin Kadri oli lapsille jo tuttu, kun hän tuli. Meidän kohdallamme kävi sopeutuminen kumminkin puolin nopeasti. Jo muutaman viikon kuluttua tuntui, kuin hän olisi ollut kanssamme jo pidempään.
Lehtimäki kuvailee lasten pitäneen Kadrista heti ja etenkin esikoisen Lauran auttaneen ensi alkuun kieliongelmien ja muiden päivän haasteiden kanssa.
Kadrilla on oma rauhansa erillisessä huoneessa. Näin lapset eivät kysele häntä koko ajan ja perhekin saa ihan omia yhteisiä hetkiä.
- Au pairia ottaessa on hyvä muistaa varata hakuprosessiin riittävästi aikaa. Au paireja välittävät yritykset pyytävät varautuman 2-4 kuukauden aikaan. Minusta kannattaa varata vähintään tuo neljä kuukautta, jotta voi käydä sähköpostikirjeenvaihtoa ja tutustua etukäteen, arvioi Lehtimäki. Hän muistuttaa hoitamaan paperiasiat etukäteen kuntoon, sillä yllätyksiä voi tulla.
- Pitää myös muistaa, että au pairit ovat nuoria ihmisiä ja vaikka he tulevat tekemään lasten- ja kodinhoitotöitä, voivat he kaivata vielä kovasti tukea ja apua työasioissa vauhtiin pääsemisessä. Useimmille au pair –kokemus on ensimmäinen, missä nuorella on vastuu yksin päivän aikana kodista. Muutoin kannustamme kokemuksiin, sillä tämä on sekä lapsille että aikuisille rikastuttavaa, kertoo Lehtimäki.

Keräys lastenkotiin

Kadri-Ann Lee on organisoinut keräyksen virolaiseen Tudulinnan lastenkotiin. Lastenkoti sijaitsee lähellä Peipsijärveä. Lastenkodissa asuu 0-17 –vuotiaita lapsia. Iso osa lapsista on vielä vauva- ja taaperoikäisiä. 17 lapsesta neljä on alle 1-vuotiaita ja 13 alle 6-vuotiaita, muutamat ovat jo teini-iässä. Lastenkodissa on tällä hetkellä suomalainen työharjoittelija, jonka kanssa Lee on ollut yhteydessä. Lastenkodin johtaja on listannut tarpeellisia tavaroita, joita voi lahjoittaa. Tarvetta on leluista, peleistä, kuvakirjoista, askartelutavaroista, käsityötarvikkeista, uima- ja urheiluvälineistä, hygieniatarvikkeista, vauvan tavaroista ja vaatteista.
- Myös vapaaehtoisia työntekijöitä otetaan.
Leen käynnistämää keräystä tukee Pyhtään seurakunta. Tavaraa voi lahjoittaa seurakunnan tiloissa maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 9.30-11 välisenä aikana helmikuun ajan. Myös apua kuljetuksessa otetaan vastaan. Kadri-Ann Leeltä voi kysyä lisätietoja lastenkodista ja keräyksestä, puh. +358 417 431 935 tai sähköpostilla kadriann0@hotmail.com.
- Idea syntyi joulukuussa. Olen itsekin ollut aiemmin lastenkodissa töissä. Olen ollut myös mukana kahdessa eri projektissa, jossa mm. järjestettiin leiri tallinnalaisille nuorille. Ensin ajattelin jotain samantapaista, mutta Tudulinnan lastenkodissa on suuri tarve. Tallinnan lähellä sijaitsevat lastenkodit saavat jo apua, Tudulinna sijaitsee vähän kauempana Tallinnasta. Siellä ollaan keräyksestä innoissaan. Itse tein keräyksestä kertovat julisteet käsin jotta ne herättäisivät paremmin huomiota ja seurakunta lähti heti mukaan. Yksi henkilö jo kertoi lahjoittavansa kaksostenrattaat, siitä tuli todella hyvä mieli, iloitsee Lee.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI