|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Synnytystonni käteen vai lyhyempi työaika? ? Sipilä: ?Älkää tehkö niin paljon määräaikaisia työsopimuksia? (21.11.2018 16:45)
Suomi sai nyt liikenteen ?runkoverkon? ? ?Tällaista ei ole ennen nähty? (21.11.2018 14:47)
Uudet luvut julki: Kuva osoittaa ison pompun Suomen työllisyydessä ? Sipilän hallituksen ?tavoite saavutetaan? (21.11.2018 14:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


“Diakoni Marjo Mustonen: ruoka-apu olisi saatava tarpeettomaksi”
14.01.2011



Laskujen maksamisen jälkeen voi tilin lisäksi tyhjä olla jääkaappikin. Mistä apua? Loviisan suomalainen seurakunta ei enää jaa ns. EU-ruoka-apua kuten se teki ruokapankkitoiminnan aikaan. Seurakunta antaa harkinnan mukaan avustusta ruokaan antamalla maksuosoituksen paikallisiin liikkeisiin.

- Ruoka-apua annetaan tarveharkintaisesti, jos sosiaalitoimiston tai muun tahon antama apu ei ole riittävää perheen tai yksilön tilanteen kannalta. Samalla tarkastellaan aina asiakkaan kokonaistilannetta ja tehdään toimintasuunnitelmaa asiakkaan tilanteen parantamiseksi, eli kartoitetaan seurakunnan ja yhteiskunnan mahdollisuuksia auttaa, kertoo Loviisan suomalaisen seurakunnan diakoni Marjo Mustonen.
Hän kertoo tarpeen lisääntyneen ja myös avunsaajissa tapahtuneen muutoksia.
- Yksi muutos on ollut aikuistuvien lasten vähävaraiset vanhemmat ja heidän lapsensa, jotka helposti joutuvat väliinputoajiksi avustussysteemissä, kuvailee Mustonen. Ongelmia voi alkaa kerääntyä, kun aikuistuva lapsi asuu kotona ja opiskelee eikä saa enää lapsilisää.
Tiukkaa on myös pientä eläkettä saavilla yksineläjillä.
- Vuokrataso on noussut eivätkä asumistuet ole häävit, esimerkiksi lääkkeiden ostossa tahtoo olla ongelmia.
Mustonen näkee ruoka-avun merkityksellisenä apuna, mutta mieluummin otettavan vaikka jonkin laskun seurakunnan maksettavaksi, jottei asiakas joutuisi kaupan kassalla nöyryyttävään tilanteeseen.
- Kaupan kassalta saatetaan hihkaista naapurikassalle, että mitä tälle seurakunnan lapulle tehdään, kertoo Mustonen.
- Ruoka-apu olisi saatava tarpeettomaksi, tavalla ja toisella. Alkoholistuneiden asiakkaiden ruokahuolto pitäisi myös hoitaa toisin. Monille toimeentulon jakaminen kuukaudessa useammalle päivälle on hyvä ratkaisu, samoin päiväkeskustyyppinen toiminta, pohtii Mustonen.
Ruoka-avun sijasta pitäisikin hänen mielestään pohtia muita keinoja.
- Toimeentulontuki on jäänyt selkeästi muusta kehityksestä jälkeen. Harkinnanvaraista toimeentulotukea pitäisi reippaasti nostaa äskettäin huonontuneessa tilanteessa. Lapsilisiä ja pikavippejä ei pitäisi laskea tuloksi toimeentulotukea laskettaessa, painottaa Mustonen.
Hän toteaa, ettei “plus miinus nolla –ajattelu” asiakkaan tilannetta juuri kohenna.
- Pahimmassa tilanteessa ovat ihmiset, jotka yrittävät vielä pinnistellä luottotietojen ja asunnon säilyttämiseksi, usein fyysisen ja henkisen terveyden uhalla. Jokainen on yrittänyt jotenkin lainoittamalla elämäänsä hallita ennen toimeentulotuen hakemista, mutta sosiaalitoimistossa lainoja ei kuitenkaan noterata. Yhteiskunnan kannalta ei ole edullisempaa heti lyödä vaikeuksissa olevaa polvilleen, näin kuitenkin helposti tapahtuu. Suomalaisen seurakunnan viime vuoden tilastot avun myöntämisistä eivät ole vielä valmiita, eikä Mustonen näin osaa arvioida onko avun tarvitsijoiden määrä lisääntynyt.
- Tilanteet ovat myös usein hyvin kimurantteja. Asiakkaan tilanteeseen vaikuttavat niin monet asiat, kuten opiskelu, määräaikaiset työsuhteet, työttömyys, ihmissuhteet sekä psyykkinen ja fyysinen terveys. Asiakaskontaktit ovat pidentyneet ja syventyneet, luonnehtii Mustonen.

“Seurakunta, ei sosiaalitoimisto”

Loviisan ruotsalaisen seurakunnan diakonissa Martina Kastrén painottaa asiakkaan kokonaisvaltaista tukemista. Ruoka-apuakin voidaan myöntää. Hän samoin kuin Mustonen muistuttavat, että seurakunta ei ole sosiaalitoimisto. Toisaalta tukiviidakossa suunnistamiseen moni tarvitsee apua. Seurakuntaan menolle kynnys on matala ja siellä voidaan katsoa millainen tilanne on ja mitä sille voidaan tehdä.
- Tuemme ihmistä erilaisissa kriiseissä ja voimme ohjata heitä esimerkiksi velkaneuvontaan, A-klinikalle tai sosiaalitoimistoon, Kastrén kertoo.
He toteavat, että joskus ihminen on tilanteestaan niin väsynyt, että vaikka asunto olisi menossa maksamattomien vuokrien takia alta, ei jakseta avata edes kirjekuoria.
- Yhdessä on täällä avattu kuoria, Kastrén kertoo.
Hän kertoo asiakkaissaan olevan sellaisia, jotka eivät ehtineet selvitä edellisestäkään lamasta. Usein asiakas on 56-59 –vuotias yksinäinen mies, joka on liian vanha työelämään mutta ei pääse vielä eläkkeellekään. Myös useampaa sukupolvea koskettava syrjäytyneisyys näkyy sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa seurakunnassa.
Mustonen tulistuu, kun ottaa esiin tyypillisiä kommentteja kuten “elää yli varojen tai tarviiko köyhä kännykkää”. Hän korostaa, että se mikä kuuluu nykyisin ns. normaaliin elämään on jotain muuta kuin mitä se oli parikymmentä vuotta sitten. Kännykkä ja netti alkavat olla jo vaatimus normaalin elämän ylläpitoon. Kaikilla tietokonetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja diakoni voikin tulostaa esimerkiksi viranomaislomakkeita ja täyttää niitä yhdessä asiakkaan kanssa. Tiukan talouden kodissa kaiken voi kaataa vaikka yllättävä autoremontti ja hajonnut pyykinpesukone. Mustonen toteaa, että mieluummin kuitenkin antaa luottotietojen mennä kuin hengen. Itsetuhoiset ajatukset eivät ole heidän kokemuksensa mukaan asiakkailla harvinaisia. Kulissien ylläpitäminen on saattanut aiheuttaa lainakierteen, josta ei näe poispääsyä.
- Toivon antaminen on tärkeää, he korostavat.
Aina ei ole kyse vain rahastakaan. Kastrén pitää hyvin tärkeänä, että hänellä on aikaa kun asiakas tulee. Hän voi kertoa rauhassa tilanteensa ja työntekijällä on aikaa asiakkaaseen paneutua. Mustonen toivoisi lapsiperheille mahdollisuutta saada kotipalvelua tarvittaessa kuten ennen vanhaan.
- Silloin joku aikuinen kävisi perheessä antamassa konkreettista apua, kun vanhemmat eivät jaksa.
Seurakuntien diakoniatyö pystyi ennen joulua antamaan useisiin perheisiin taloudellista tukea erilaisilta yhteisöiltä, esimerkiksi leijonilta, saamiensa lahjoitusten avulla.
Seurakunnan antaman henkisen tuen piiriin tulee lisää mahdollisuuksia. Loviisaan on perusteilla masentuneiden äitien kaksikielinen ryhmä. Perheen lasten tulee olla alle kouluikäisiä.
- Myös tuleva ruotsinkielisten marttojen keittokurssi on yksi mahdollisuus oman arjen hallintaan, kertoo Kastrén.
Mustonen toteaa, että uudet asiakkaat voivat olla myös voimavara ja he saattavat lähteä toimintaan mukaan, kuten on käynytkin.

Samariassa kahden euron lounas

Samarian päiväkeskus tarjoaa maanantaista torstaihin kaksi euroa maksavan lämpimän aterian. Vastaava työntekijä Sirpa Lautamo kertoo lounaalla käyvän noin kaksikymmentä henkeä. Syömään voi mennä kuka tahansa, ainoa ehto on ettei olla päihteissä.
- Yleensä aterialla käyvät ovat vähävaraisia, mutta kuka vain voi tulla. Joskus on ollut lapsiakin, kun kotona ei ole ollut ruokaa. Kävijöiden keski-ikä on noin 50 vuotta, mutta vanhuksiakin käy. Samaria rahoittaa ruokailun kirppismynnillä kaupungin myöntämän pienen tuen lisäksi.
Lautamo pitää ruokailumahdollisuutta hyvin tärkeänä.
- Monella ei olisi kotona mitään mitä laittaa. Näin tulee syötyä ainakin se yksi lämmin ateria päivässä.
Päiväkeskuksen lounas on maanantaista torstaihin kello 11-12.

Kristillisessä kahvilassa leipäkirkko

Alfa Omegan kristillisessä kahvilassa järjestetään sunnuntaisin leipäkirkko, jossa saa ilmaisen lounaan. Tämän vuoden ensimmäinen leipäkirkko on sunnuntaina 16.1. Leipäkirkon alussa on noin 45 minuuttia kestävä hartaustilaisuus, jonka jälkeen on lounas ja sen jälkeen ruoan jakoa. Yhteensä tilaisuus kestää noin kaksi tuntia. Keskiviikkoisin kello 14-16 on kahvitusta, jonka jälkeen voi ottaa tarvitsemaansa ruokaa mukaan. Jarmo Sihvonen kertoo leipää ja pullaa saatavan Loviisasta ja makkaraa, juustoa ja jogurttia Elimäeltä ja Koskenkylästä.
- Joka keskiviikko on jotakin tarjolla. Laitamme ne esille ja jokainen voi ottaa mitä haluaa.
Leipäkirkossa käy 20-30 henkeä. Leipäkirkkoa on järjestetty reilun kahden vuoden ajan.
- Toiminnalle koettiin tarvetta ja sopivia vapaaehtoisia löytyi. Työvoimaa ei ole niin, että voisimme viikolla pitää kahvilaa auki. Kahvilan ilmainen lounas rahoitetaan omalla kustannuksella, osin lahjoitusvaroin, tukea kaupungilta tai muualta ei olla haettu. Alfa&Omega on yhteiskristillinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnassa on mukana ainakin suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan jäseniä, helluntaiseurakunnan jäseniä ja vapaakirkkolaisia. Yhdistys on toiminut kaupungissa vuodesta 1997. Tärkeä osa toimintaa ovat nuoret, joille järjestetään leirejä ja matkoja.
Loviisan Helluntaiseurakunnalla ei ole säännöllistä ruoanjakopäivää, mutta ruoka-apua on jaettu, lähinnä pullaa ja leipää.
- Joskus saatiin kymmeniäkin laatikoita, mutta ei enää nykyisin, tarvitsijoita on niin paljon. Joulun alla saimme pari laatikollista, kertoo Veikko Alastalo Helluntaiseurakunnasta.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI