|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Juha Sipilän Venäjä-lausunto leviää maailmalla (13.11.2018 08:28)
Selitys Teemu Laajasalon 93 neliön vuokralle ? ?Epäreilua vainoamista? (13.11.2018 08:01)
Dieselveron poistamiselle hurja kannatus ? Kansalaisaloitteen tekijä pöllämystyi täysin (13.11.2018 07:34)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












Miksei energiatuki maistu Fortumille?
17.12.2010

Valtioenemmistöinen pörssiyhtiö Fortum julkisti menneenä syksynä sijoittajatilaisuudessa uuden strategiansa, jonka mielenkiintoisimmat linjaukset jäivät varsin vähälle huomiolle mediassa. Uuden strategiansa mukaisesti Fortum ei aio jatkossa enää osallistua laajamittaisemmin energiahankkeisiin, joiden kannattavuus perustuu erilaisiin yhteiskunnan maksamiin tukiaisiin. Fortum linjaa, että kaikkien energiaratkaisujen ja valintojen tulee olla itsessään kannattavia.

”Kestävä liiketoimintamalli ei voi pitkällä aikavälillä perustua erilaisiin tukiin”, kirjoittaa Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula yhtiön strategiassa. Keskiviikkona Fortumin edunvalvontapäällikkö Peter Tuominen arvioi, ettei yhteiskunnan maksamien tukiaisten voimalla toimiva laajamittainen energiantuotanto ole eettisesti kestävällä pohjalla, kun samaan aikaan kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa leikkaamaan kuluja muualta yhteiskunnasta. Uusi strategia merkitsee, että Fortum keskittyy jatkossa lähinnä ydin- ja vesivoimaan sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Tarvittaessa myös maakaasulla sekä hiilellä, jos ne ovat puhdistustoimien sekä päästömaksujen jälkeenkin vielä itsestään kannattavia. Sen sijaan laajamittaisemmin tuuli-, aurinko- ja aaltoenergiaan yhtiö aikoo panostaa vasta, jos ne ovat kannattavia ilman yhteiskunnan maksamia tukiaisia.

Fortumin linjaus on sinänsä yllättävä, kun pörssiyhtiölle luulisi tukiaisrahan kelpaavan siinä missä markkinarahankin. Tiettävästi muille yhtiöille tukiaiset kelpaavat jatkossakin sekä Suomessa että ulkomailla. Esimerkiksi Stora Enso ja Neste Oil pyytävät valtiolta ja EU:lta suoraa tukea biodiesellaitokselleen valtaisat 200 miljoonaa euroa, jonka turvin ne haluavat rakentaa puusta dieseliä tuottavan laitoksen Porvooseen tai Imatralle. Lisäksi esimerkiksi Tanskassa muu yhteiskunta tukee merkittävillä rahasummilla tuulivoimayhtiöitä, joiden omistajat nostavat surutta suuria osinkotuloja. Kyseessä on merkittävä tulonsiirto kuluttajilta uusiutuvan energia tuottajille. Esimerkiksi viime keväänä ennen ydinvoimalapäätöksiä hallituksessa sovittiin uusiutuvan energian tukipaketista, jonka arvioidaan maksavan suomalaisille kuluttajille vuonna 2020 jo 300–400 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavienkin hallitusten on varattava budjeteistaan tukirahat tulevien 12 vuoden ajan oli taloudellinen tilanne maassa mikä hyvänsä.

Valtiot pyrkivät ohjaamaan energiamarkkinoita haluttuun suuntaan sekä energiatukiaisten että erilaisten rangaistus- ja päästömaksujen avulla. Päästömaksut ovat kepittäneet ankaralla kädellä erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttäjiä, ja nostaneet rajusti esimerkiksi hiilen ja pian myös maakaasun käytön kustannuksia.

Ilmeisesti Fortumissa lasketaan, että valtion budjettirahoituksen varaan rakennettuun energiantuotantoon liittyy iso poliittinen riski, joka voi realisoitua tulevien vuosien tai vuosikymmenten aikana. Suomenkin historia on osoittanut, ettei energia- sekä veropolitiikka aina ole ollut kovin pitkäjänteistä eikä johdonmukaistakaan. Esimerkiksi bioenergia on nyt hallituksen erityisessä suojeluksessa, mutta entä jos seuraava tai sitä seuraava hallitus linjaa energiapolitiikkaansa ilman keskustapuoluetta? Tässä valossa Fortumin pidättyväinen linjaus energiatukiaisiin vaikuttaa perustellulta ja ymmärrettävältä. Erilaisten energiaratkaisujen tutkimukseen ja kehittämiseen on kuitenkin edelleen tarpeen ohjata yhteiskunnan tukirahoja, mutta laajamittaisen energiantuotannon rakentaminen yhteiskunnan maksamien tukimaksujen varaan ei oikein sopisikaan hyvää tulosta tahkoavalle ja osinkoja jakavalle pörssiyhtiölle.

Lapinjärveä ei ole syytä ryhtyä pilkkomaan

Valtiovarainministeriön tuore päätös hylätä 480 lapinjärveläisen esitys Lapinjärven eteläisten kylien liittämisestä Loviisan kaupunkiin oli odotettu ja hyvin perusteltu. Esitys tehtiin vuonna 2007, jolloin Lapinjärvi oli päättänyt jättäytyä Loviisan kuntafuusio ulkopuolelle. Samassa yhteydessä kimonkyläläiset ilmaisivat halunsa liittyä Elimäkeen ja sen mukana Kouvolaan. On totta, että maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti Lapinjärven eteläiset kylät ovat selvästi lähempänä Loviisaa kuin esimerkiksi Kouvolaa tai Lahtea, mutta vielä selkeämmin ne ovat erottamaton osa Lapinjärveä.

Lapinjärveä ei ole mitään syytä ryhtyä pilkkomaan. Lapinjärvelle on varattu mahdollisuus liittyä Loviisaan seuraavan kerran vuoden 2013 alusta lukien. Jos Lapinjärvi ei silloinkaan liity, jatkuu nykyinen yhteistyö kuten tähänkin asti. Hyvin näyttää Lapinjärvi pärjäävän omillaankin. Jos kuitenkin päättäisi liittyä, olisi Loviisalla täysi työ pitää kiinni kunnan pohjoisista ja itäisistä osista, jossa Loviisa on monille vieraampi kaupunki kuin Kouvola ja Lahti.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI