|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Huuhkajat tappiolla Ateenassa lohkovoittoon ? EM-unelma elää! (16.11.2018 00:22)
Kärpät jyrää Liigassa ? yleisömäärissä ei näy (15.11.2018 22:53)
St1-miljardöörille tukea: Afrikan metsäkatastrofista voi tulla suuri ilmastoratkaisu ? Suomella nyt sauma isoihin tekoihin (15.11.2018 20:53)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Sukuvika kun suksi ei luista?
10.12.2010



Lasten ja nuorten liikunnan puute huolestuttaa: puhutaan liikunnasta syrjäytyneistä nuorista. Nuori Suomi ry julkisti tiistaina toimenpide-ehdotukset, joilla nämä lapset ja nuoret saataisiin innostumaan liikunnasta ja miten aikuiset voivat edistää tätä. Hankkeen takana on useita hallituksen lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä politiikkaohjelmia.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten liikkumisen nykytilanne, ja miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku lainkaan tai riittävästi. Selvityksessä oli mukana 96 asiantuntijaa. Olennaisimpia esiin tulleita ongelmia olivat viime vuosikymmeninä hälyttävästi kasvaneet erot lasten ja nuorten terveydessä sekä nykyinen elämänmeno erilaisten teknisten laitteiden ja virikkeiden yltäkylläisyyden keskellä. Tutkimuksessa todettiin myös, että vaikka valtaosa suomalaislapsista voi hyvin, keskiarvojen takaa löytyy vakavia ongelmia.

Urheiluharrastuskaan ei aina riitä

Lasten ja nuorten päivittäisestä fyysisen aktiivisuuden määrästä on suhteellisen vähän tutkittua tietoa. Tässä selvityksessä kuitenkin todetaan, että jopa yli puolet lapsista liikkuu terveyden kannalta liian vähän. Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on tytöistä peräti neljäsosa ja pojista viidesosa. Suurimmiksi riskitekijöiksi liikunnasta syrjäytymiselle listataan mm. epäedulliset ruokailutottumukset, ylipaino, istuva elämäntapa, vanhempien kouluttamattomuudesta tai alhaisesta sosioekonomisesta asemasta johtuva huono-osaisuus, puutteelliset liikuntapaikat sekä syrjäseudulla asuminen. Vaikka kahdenkymmenen vuoden aikana urheiluseuroissa harrastaminen on jopa lisääntynyt, kokonaisuutta tarkastellen fyysinen kunto on heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet. Yllättävää on se, että urheilevistakin lapsista puolet jää alle terveysliikuntasuosituksen.

Pari tuntia päivässä

Suositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä, ja 7-18-vuotiaat vähintään 1-2 tuntia monipuolista ja ikään sopivaa liikuntaa. Erittäin vähän liikkuvia lapsia on jo alle kouluikäisten joukossa, josta seurauksena on muun muassa motoristen taitojen kehittymättömyyttä ja ylipainoa. Erittäin tärkeää olisi saada vanhemmat tai muut lapsen läheiset aikuiset ymmärtämään liikkumattomuuden seurausten vakavuus, sekä ottamaan vastuu lapsen liikunnan edistämisestä ja mahdollistamisesta. Yleisimpiä ulkoisista tekijöistä johtuvia liikkumattomuuden syitä ovat tuen puute vanhemmilta tai muilta tärkeiltä ihmisiltä, vanhempien oma liikkumattomuus, kiire, liiallinen tietokoneen, television tai puhelimen ääressä vietetty aika sekä turhat kiellot ja rajoitukset. Liikuntapaikat kuntoon
Selvityksessä pohdittiin myös keinoja kehityksen suunnan muuttamiseksi. Tärkeiksi välineiksi tässä todettiin media, neuvola sekä koulu. Koska lasten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoilla, niiden kunnostamiseen tulee panostaa. Lapset voidaan ottaa mukaan suunnitteluun ja uusia teknologisia innovaatioita tulisi hyödyntää. Tutkimuksessa perätään lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelmaa seuraavalla hallituskaudella. Valtion ja kuntien olisi osoitettava lisäinvestointeja koulujen ja asuintalojen pihojen lisäksi kevyen liikenteen väyliin ja valaistukseen, ja kaikki mahdolliset liikuntaan soveltuvat tilat olisi otettava tehokkaaseen käyttöön.

Nuoret mukaan suunnitteluun

Erityisesti murrosiässä liikunnan harrastaminen vähenee, tytöillä vielä poikia selvemmin. Tässä vaiheessa myös tietokoneen ääressä vietetty aika lisääntyy entisestään. Perinteiset liikuntamuodot, kuten käveleminen ja hiihtäminen kiinnostavat entistä vähemmän. Monet nuoria enemmän kiinnostavat lajit, kuten ratsastaminen, laskettelu ja lumilautailu ovat kalliita ja vaativat yleensä huomattavan paljon aikaa. Nuorten aktivoimiseksi ehdotetaan ennen kaikkea mahdollisuutta osallistua oman liikuntansa suunnitteluun ja toteutukseen sekä motivoimista yhdessäolon ja –tekemisen kautta. Yksi konkreettinen ehdotus on nuorten kouluttaminen välituntiliikunnan ohjaajiksi.

Harrastetoiminta kilpailemisen veroiseksi

Tilastojen mukaan yli puolet 12-14-vuotiaista harrastaa urheilemista seurassa. Lisäksi arvioidaan, että yli 300 000 lasta haluaisi olla mukana urheiluseurassa, mutta kysyntä ja tarjonta eivät syystä tai toisesta kohtaa. Ongelmaksi nähdään myös se, että seurat antavat osan nuorista pudota pois liian helposti, jos nuori ei esimerkiksi syystä tai toisesta pysty sitoutumaan yhä vaativampiin harjoitusohjelmiin tai tiheneviin harjoituskertoihin. Urheiluseuratoiminta ei saisi keskittyä liikaa kilpailemiseen, vaan harrastetoiminnan tulisi olla tasavertaisessa asemassa kilpaurheilun kanssa.

Tietokone nielaisee lapset

Loviisassa asuva Helena Forsbäck-Turunen työskentelee Porvoon kaupungin liikuntasihteerinä. Hän on myös Loviisan Torin yleisurheilujaoston puheenjohtaja ja keskushallinnon jäsen.
- Yhdyn selvityksen tuloksiin siinä, että lasten liikkumattomuus on paljolti aikuisten huonojen päätösten syytä. EU-määräysten vuoksi koulujen pihoilta on viety pois lukemattomia urheiluvälineitä, ja muun muassa vanhempainyhdistysten suurella työllä tekemiä tai hankkimia liikuntavälineitä on poistettu, Forsbäck-Turunen sanoo.
Forsbäck-Turunen pitää välituntiliikuntaa erittäin tärkeänä. - Voitaisiin esimerkiksi kouluttaa opettajia, avustajia ja oppilaita ohjaamaan välituntiliikuntaa. Myös erilaisia välineitä tulisi ehdottomasti hankkia lisää, kysymys ei kuitenkaan ole kovin suurista investoinneista, Forsbäck-Turunen jatkaa.
Vanhempien päätäntävalta näkyy myös urheiluseuraharrastamisessa.
- Lapsi ei itse päätä, meneekö hän mukaan seuratoimintaan. Seurat toimivat talkoopohjalla, ja se edellyttää yleensä vanhemmiltakin osallistumista. Tähän kaikki eivät halua ryhtyä. Tärkeintä olisi kuitenkin, että liikkuminen ja urheileminen on kivaa ja iloinen asia, ja se voi olla myös hyötyliikuntaa lapsen omilla ehdoilla. Totuus on myös se, että nykyisin tietokone nielaisee lapset. Vaikka omat lapset harrastavat urheilemista aktiivisesti, välillä tuntuu, että olisi suljettava pääkatkaisin että heidät saa ylös tietokoneen ääreltä, Forsbäck-Turunen harmittelee.
Forsbäck-Turunen arvelee myös, ettei urheiluseuratoiminta jatku nykyisellään enää kovin pitkään, ainakaan isommilla paikkakunnilla. Ohjaajista on kova pula, eikä seurojen jäsenmaksuilla osteta palveluja ulkopuolelta. Jos kunnat vähentävät seura-avustuksiaan, vaarana on, että yhä harvemmalla lapsella on varaa osallistua seuratoimintaan.

Motocrossia ja heittolajeja

Tutkimuksen mukaan yksi lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia heikentävistä tekijöistä on asuminen syrjäseudulla tai paikassa, jossa auto on välttämätön. Kolme Sävträskin koulussa Liljendalissa haastateltua 10-vuotiasta poikaa antaa asiaan toisenlaisen näkökulman.
Niklas Stark asuu Hopom-järven rannalla Liljendalissa. Kylälle on matkaa pari kilometriä, ja siellä voi harrastaa kesällä yleisurheilua ja talvella on sisähallissa yleisurheiluharjoitukset kerran viikossa ja heittoharjoitukset joka lauantai. Viime talvena Niklas pelasi myös sählyä, mutta tänä talvena ei ole saatu ohjaajaa. Lisäksi kylällä voi käydä vapaapalokunnan harjoituksissa kerran viikossa. Uinti ja hiihto ovat myös rakkaita harrastuksia. Niklas on harrastanut myös judoa pari vuotta.
Minusta on kiva urheilla ja kilpaileminenkin on kivaa, vaikka ei voittaisikaan, Niklas sanoo.
Myös Niklaksen kaksi veljeä urheilevat, ja isä ja äiti ovat usein mukana harjoituksissa.
Myös Emil Nygård asuu lähellä Hopomia.
- Minä olen harrastanut judoa neljä vuotta. Lähdin mukaan, kun luokkakaverit harrastivat. Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa, eikä tarvitse kilpailla jos ei halua, Emil kertoo.
Kyydit Loviisaan judoharjoituksiin on hoidettu vuorotellen. Talvisin Emil myös hiihtää, ja siinä kilpaileminenkin on kivaa.
Jesper Rikberg lisää harrastusvalikoimaan uusia lajeja.
Ajan motocrossia ja harrastan lumilautailua, Jesper kertoo. Lisäksi Jesper käy uimassa, pelaa futista, ja jatkaisi sählyn pelaamista, jos ohjaaja löytyisi.
Tämän haastattelun perusteella syrjäseudulla asuminen ei yksin ole syy vähäiseen liikuntaan, mutta kaikilla kolmella vanhempien tuki, ajankäyttö ja kannustus sekä yhdessä liikkuminen on varmasti ollut ratkaisevassa asemassa.

Monenlaista liikuntaa

Terveysliikuntasuosituksen kaksi tuntia joka päivä tuntuu nopeasti ajateltuna paljolta. Myös lapset ja temperamentit ovat erilaisia, ja vaikka vanhemmat, kasvuolot ja asuinympäristö ovat samat, yksi voi olla kilpaurheilija henkeen ja vereen, ja toinen parantumaton lukutoukka. Tutkimusten mukaan liikunta on kuitenkin yhtä tärkeää kaikille, ja onneksi myös tapoja liikkua on lukemattomia.
Minä olen aina ollut täysin antiurheilullinen, mutta eivät meidän lapsemme jaksa olla kolmea tuntia pidempään paikallaan. He käyvät FBK:ssa ja kun koko perhe osallistuu vuoden puiden tekemiseen, siinä saa liikuntaa. Me harrastamme myös metsästämistä ja kalastamista. Jos ei täällä voi harrastaa, niin missä sitten? kysyy Sävträskin koulun pihalla joulukuusen valoja laittamassa ollut neljän lapsen isä Mats Lönnfors.
Hyötyliikunnan, liikuntaleikkien ja perinteisten harrastuslajien lisäksi on tullut uusia digitaaliseen tekniikkaan perustuvia välineitä, jotka monipuolistavat liikuntamahdollisuuksia ja voivat tarjota vaihtoehdon myös esimerkiksi liikuntarajoitteisille. Erittäin tärkeää olisi myös se, että kouluissa olisi kunnollisia välineitä, esimerkiksi suksia, joilla lapset voivat harrastaa ja jopa innostua uudesta lajista.
Selvitykseen ja toimenpide-ehdotuksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.nuorisuomi.fi/selvitystyo.

Ensi viikolla kerromme tarkemmin Loviisan seudun liikuntapaikoista, seuroista, harrastusmahdollisuuksista sekä joululoman liikuntatarjonnasta.

Susanna Heiska

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI