|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Juhana Vartiainen avautuu Soini-äänetyksestä: ?Tämä sattui minuun ilkeästi? (23.9.2018 11:38)
Ilkka Kanerva KRP:n operaatiosta LM:lle: ?Saaristomerellä on tehty kaikenlaisia havaintoja vuosien aikana? (23.9.2018 11:13)
Timo Soinin luottamuksen puolesta äänestänyt naiskansanedustaja: ?Uuden palon sammuttamiseen ei koko palokunta enää suostu? (23.9.2018 10:39)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Esplanadin rakennuskanta tarjoaa läpileikkauksen kaupungin historiasta
30.11.2010



Loviisan esplanadin rakennustaiteellisesta kehityksestä kertova teos Loviisa – pienen kaupungin suuri menneisyys on ilmestynyt. Kirja on Mikko Teerenhovin diplomityö Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle. Kirjan on kustantanut Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike.

Teerenhovi kuvailee Loviisaa poikkeukselliseksi pikkukaupungiksi Suomessa. Jo 1200-luvulla alue toimi aktiivisena kalastuspaikkana. Kehityksen suunta muuttui merkittävästi, kun Ruotsi ryhtyi linnoittamaan pientä Degerbyn ratsutilaa itärajan turvaksi. Vaikka linnoitusten toteuttaminen jäi puolitiehen, näkyy pikkukaupungin sotilaallinen ja poliittinen menneisyys Teerenhovin mukaan edelleen hyvin Loviisan kaupunkikuvassa.
Teerenhovin esi-isä, venäläinen kauppias Feodor Terechoff, liittyy vahvasti Loviisaan. Suvusta kehittyi merkittävä osa Loviisan kaupan ja teollistumisen historiaa 1800-luvulla. Torin kahdella laidalla on edelleen Paul ja Arseni Terechoffien kauppiaspalatsit muistoina noista ajoista. Diplomityön aihe olikin helppo valita, kun tarjolla oli mielenkiintoinen aihe rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista joka yhdistyi omaan sukuhistoriaan.
Teerenhovin kirja kartoittaa kaupungin kehitystä 1700-luvulta eteenpäin, kertoo alueen värikkäästä kaavoitushistoriasta ja sen ilmenemismuodoista kaupunkirakenteessa. Teerenhovi kuvailee Loviisan esplanadia rakennussuojelun kannalta ja koko maankin mittakaavassa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Olennainen kysymys hänellä työtä tehdessään oli se, pitävätkö loviisalaiset esplanadin aluetta tärkeänä ja kuinka merkittävä osa se on kaupungin identiteettiä.

Historiaa suurvaltojen polttopisteessä

Kirjan ensimmäisessä osassa pohjustetaan Loviisan kehitystä ja historiaa suurvaltojen polttopisteessä sekä kaupungin kehitystä tästä eteenpäin. Loviisa on koko historiansa ollut ”suurten suunnitelmien kaupunki”. Linnoitushistoriasta lähtien on kaupunkiin tehty valtava määrä erilaisia toteutumattomia suunnitelmia. Kirjan avulla pääsee tutustumaan näihin erilaisiin mielikuvituksellisiin asemakaavoihin hyvin tarkasti.
Teerenhovi selvittää, mitä kaavat kertovat ja miten asemakaavoitusta voi käyttää historiallisena lähteenä. Loviisaa koskevista asemakaavoista voi Teerenhovin mukaan nähdä kaupungin uskomattomat tulevaisuudenvisiot menneinä aikoina.
- Kaavoitus ja arkkitehtuuri kuvastavat aikansa tavoitteita ja mahdollisuuksia. Kaavat kertovat politiikasta, taloudesta, sosiaalisesta rakenteesta sekä ihanteista. Näitä lukemalla ja tulkitsemalla voidaan löytää uusia ulottuvuuksia kirjoitetun historian rinnalle, toteaa Teerenhovi.
Asemakaavoituksen vaiheita hän kuvailee A.J. Nordenbergin (1744) suunnitelmista aina vuoteen 1963, jolloin Anders-Olof Bengtsin suunnitelma olisi korvannut historiallisen puukaupungin viisikerroksisilla asuintaloilla. Näiden väliin sijoittuvat Augustin Ehrensvärdin suunnitelma, vuoden 1802 muuttosuunnitelmat, Loviisa vuosina 1809-1855, Chiewitzin asemakaava 1853, Lohrmannin/Rosebergin asemakava 1857 sekä Jungin asemakaava 1918.

Esplanadin ajalliset kerrostumat

Teerenhovi tekee tutkimuksessaan läpileikkauksen kaupungin kehitykseen Loviisan esplanadin vaiheiden perusteella. Esplanadi rakentui vuoden 1855 kaupunkipalon jälkeen.
- Esplanadi on myös erinomainen esimerkki empirekaavojen puistokadusta ja 1800-luvun kaavoitusihanteista, jossa kaupunki jaettiin vyöhykkeisiin leveillä puistonauhoilla ja aukioilla. Näillä puistokaduilla oli maisemallisten ja sosiaalisten arvojen lisäksi myös palotekninen funktio, kertoo Teerenhovi kirjassaan. Lukija johdatellaan kaupunkirakenteen ajallisiin kerrostumiin selvittämällä esplanadin kehitystä historiasta nykypäivään.
Esille tulee myös nykytilanteen toiminnallisuus, tunnelma ja liikenne. Teerenhovi on työssään myös inventoinut esplanadin rakennuskantaa. Oman lukunsa ovat saaneet maalaistaloklassismi 1800-luvun alusta, Chiewitzin kokonaisuus 1850-luvulta, eli käräjäoikeuden talo, entinen pankkirakennus, Forum, posti, raatihuone, apteekki sekä Mannerheiminkatu 2, esplanadin nikkarityyliset puurakennukset Mannerheiminkadulla ja Brandensteininkadulla, 1900-luvun alun ”sorvityyli, jugend ja teollisuusrakentaminen ja näistä tarkemmin mm. Mi, Lovisa Gymnasium ja poliisilaitos. 1940-luvun funkkista edustaa linja-autoasema. 1960- ja 70-lukujen konstruktivismia edustavat Brandensteininkadun pankkirakennus, Hotelli Zilton ja urheiluhalli. Viimeisimpiä lisäyksiä ovat pankin lisäsiipi ja Hotelli Degerby, molemmat Brandensteininkadulla. 1960- ja 1990-luvuilla rakennetut pankkisalit hän purkaisi ja saattaisi molemmat pankinkulmat alkuperäisasuun.
Kirjassa on leikkauskuvia eri ajanjaksoilta, vanhoja valokuvia, karttoja ja kaavapiirroksia.

Rakennuskanta osa paikan identiteettiä

Teerenhovin tekemä selvitys on ensimmäinen askel Loviisan rakennustaiteellisessa kartoituksessa.
- Koko projektin tavoitteena on luoda käsitys Loviisan arvokkaasta rakennuskannasta kattavamman rakennussuojelun pohjaksi.
Loviisassa on noussut uusi ylpeys kotipaikkaa kohtaan. Olennainen osa paikan identiteettiä on historiallinen rakennuskanta.
- Ulkopuolinen asiantuntija voi kertoa, mihin kontekstiin rakennustaiteelliset alueet liittyvät, mutta hän ei voi opettaa mitä mieltä kokonaisuudesta on oltava. Suojelupyrkimysten oikeutus löytyy kaupunkilaisilta itseltään, toteaa Teerenhovi.
Teerenhovi selvitti myös, mihin suuntaan kaupunki on väestökehityksen ja eri selvitysten mukaan kehittymässä ja millaisia tarpeita tämä kehitys tuo keskustan tulevaisuudelle. Hän pitää olennaisena kysymyksenä sitä, millaista elämäntapaa kaupungille ollaan luomassa ja kuuluuko siihen tärkeänä osana historiallinen rakennettu ympäristö. Teerenhovi arvioi historiallisen rakennetun ympäristön loviisalaisille ja matkailijoille juuri siksi tasoksi, joka voi tarjota enemmän kosketuspintaa asukkaille.
- Loviisan rakennussuojelussa tulee keskittyä kolmeen tasoon, ympäristöstä ja sen rakentumisesta kertomiseen kaupunkilaisille, historiallisten kerrostumien korostamiseen ja selkeyttämiseen keskustassa sekä uuden, ympäristöstä ponnistavan ylpeydenaiheen muotoutumiseen kaupunkilaisissa, luonnehtii Teerenhovi.
Rakennussuojelun tärkeimmäksi ulottuvuudeksi hän nostaa asukkaiden osallisuuden mahdollistamisen tiedottamisen kautta.
- Kaavatason määräykset ovat tehokkaita, mutta niiden tulee olla ymmärrettävästi perusteltuja ja osaltaan myös yhteisöstä alun perin lähteneitä. Kukaan asiantuntija ei voi valittaa, että ”suuri yleisö” ei ymmärrä. Kyse on viestinnästä ja asian muotoilusta, korostaa Teerenhovi.
Kirjan tekemiseen on saatu Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston tukea. Kirjaa voi ostaa Loviisan kirjakaupasta sekä suoraan tekijältä ja kustantajalta. Kirjan tuotto käytetään arkkitehtuuri- ja kulttuurihistoriallisen selvityksen jatkotyön rahoittamiseen. Kulttuuri- ja ympäristöliikkeen suunnitelmien mukaan kartoitustyötä jatketaan mahdollisuuksien mukaan historiallisessa alakaupungissa.

Neljä kehittämiskohdetta

Mikko Teerenhovi tuo kirjassaan esille neljä kehittämiskohdetta esplanadin alueella. Kehittämisen tavoitteeksi hän nimeää eteenpäin suuntaamisen, ei paluun menneisyyteen.
* Historia tutuksi esplanadilla: opasteita esplanadin talojen yhteyteen. Opasteita seuraamalla muodostuu myös kävelyreitti, jolla voidaan tutustua rakennusten historiaan. Opasteet olisivat 2,2 metrin korkuisia ja niissä olisi ylimpänä kaupungin vaakuna, sen alla kohteen alkuperäiset piirustukset, kohteen kuvaus, kohde kartalla ja alimmassa osiossa tietoa tapahtumista rakennuksessa
* Toriaukean toimenpiteet: torin liikennettä selkiytettäisiin ulottamalla nupukivetys raatihuoneen eteen, mikä laskisi ohiajavien autojen nopeutta. Torille lisättäisiin myös puurivit Lohrmanninalkuperäisen suunitelman mukaan pohjois- ja eteläpäätyihin.
* Korttelin 303 toimenpiteet: Chiewitzin suunnittelema alkuperäinen korttelirakenne palautetaan Majanderin ja Björkstenin talojen viereisten puistikkojen osalta. Pankin tilat siirretään ja rakennusten väliin luodaan lasikatteinen sisäpiha
* Bulevardin itäpääty: huoltoasema siirretään lahden itäpuolelle, jolloin tontin historialliselle rakennukselle tulee lisää tilaa. Uudet asuinrakennukset tehdään kaavaluonnoksen mukaisesti. Nykyinen tielinjaus poistetaan ja liikenne urheiluhallin parkkipaikalle eteläkautta. Brandensteininkadun yksisuuntainen liikenne ohjautuu uuteen liikenneympyrään. Bruhninpuisto yhdistetään urheiluhallin ja koulun puistoalueisiin.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI