|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Venäläismedia: Turun saariston operaatiossa pidätetty Venäjän kansalainen (24.9.2018 12:17)
KL: Insinöörejä revitään nyt työstä toiseen ? etujärjestö huolestui palkkausvimmasta (24.9.2018 09:30)
Turun suuroperaatio kiihdyttää vaatimuksia: ?Strategisia paikkoja ei pidä myydä kenellekään? (24.9.2018 08:19)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Sieniasiantuntijat kartoittavat Loviisan seudun sienilajistoa
01.10.2010



–Sienituntemus suosii ja vaatii kaikkia aisteja. Ensin sientä haistellaan ja sitten vasta katsellaan. Hajut, samoin kuin värit, ovat tärkeitä tuntomerkkejä. Sienet voivat haista esimerkiksi anikselle, mädälle kaalille, sillille tai jauholle, selvittää maamme sieniasiantuntijoista kootun Sienityöryhmän sihteeri, loviisalainen Tea von Bonsdorff-Salminen.

Ympäristöministeriön rahoittama ja Luonnontieteellisessä keskusmuseossa toimiva Sienityöryhmä on kartoittanut kuluvalla viikolla Loviisan ja sen lähialueiden sienilajistoa.
–Olemme joka syksy viikon ajan jollakin paikkakunnalla eri puolilla maata. Viime vuonna olimme Parikkalassa, sitä ennen Luostolla. Selvitämme, mitä lajistoa löytyy ja keräämme näytteitä. Valitsemme alueet sieltä, mistä on vain vähän tietokantaa Suomen kasvimuseoiden sienikokoelmissa. Loviisan seutu on yksi tällainen ”valkoinen” alue, kertoo kolmisen vuotta sitten Torsbyhyn Pernajaan muuttanut von Bonsdorff-Salminen. Sienityöryhmän keskeisenä tavoitteena on edistää Suomen sienistön tutkimista sekä uhanalaisten sienilajien ja niiden elinympäristöjen suojelua. Uusi niin sanottu punainen kirja uhanalaisista lajeista ilmestyy tämän vuoden lopussa. Siihen kootaan paitsi uhanalaiset sienilajit, myös kaikki muut luonnossa uhanalaiseksi luokitellut kasvit ja eläimet. Kirja ilmestyy joka kymmenes vuosi.

Sienilajisto tunnetaan vielä huonosti

Suomessa tunnetaan noin 1.900 lakkisientä. Kaikkiaan sienilajeja on noin 5.600 ja luvussa ovat mukana myös mm. ruosteet ja muut sienitaudit, kotelosienet ja kääväkkäät.
–Suomen sienilajisto tunnetaan vielä varsin huonosti, eikä tunnettujen lajien levinneisyydestäkään ole aina tarkkaa tietoa. Uusia lajeja löytyy vuosittain ainakin noin kymmenen ja jokaisella sieniretkellä voi tulla eteen uutta ja odottamatonta. Sienien ja etenkin tieteelle tuntemattomien lajien tutkiminen ei ole von Bonsdorff-Salmisen mukaan ihan helppoa. Se ei ole vain sitä, että mennään maastoon. Varsinainen työ alkaa vasta metsässä käynnin jälkeen, kuten tavallisessakin sienestämisessä eli kerääminen on kivaa, mutta se jälkityö!
–Näytteet tutkitaan mikroskooppisesti ja se vie aikaa. Näytettä tarkastellaan ensin tuoreena. Sitten se kuivataan, prässätään ja koteloidaan museokuoriin. Näyte käy myös pakastimessa. Näin käsitellen näyte säilyy dokumenttina vuosisatoja ja siihen voidaan aina palata. Sienikokoelmamme ovat aktiivisessa käytössä, mainitsee Kasvimuseon tutkijana työskentelevä von Bonsdorff-Salminen ja lisää, että vanhimmat sieninäytteet ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta.
Tutkittavista näytteistä otetaan myös valokuvia.

Laitumilla oma lajisto

Loviisan laajat perinneympäristöt saattavat tarjota tutkijoille sieniaarteita. Siksi Malmgårdin kartanon laitumet olivat yhtenä retkikohteena. Inventointiretkille osallistuu myös Sienityöryhmän ulkopuolisia sienitutkijoita ja –harrastajia.
–Laitumet ovat mielenkiintoisia kohteita, sillä niillä on oma lajisto, joka on usein sidoksissa lantaan. Joku laji viihtyy hevosen lannassa, toinen lehmän ja kolmas niissä molemmissa. Perinteisesti hoidetut laitumet ovat sienille parempia kuin sellaiset laitumet, joihin on lisätty ravinteita, toteaa von Bonsdorff-Salminen.
Malmgårdin maisemista löydettiin ainakin yksi hevosenlannassa viihtyvä laji, pieni mustesieni.

Pienilläkin sienillä iso tehtävä

Tutkimusmielessä metsään lähtevät sieniretkeläiset eroavat perinteisen tyylin sienestäjistä mm. siten, että he keräävät eritoten yhden tai kahden sentin korkuisia, ohutjalkaisia pikkusieniä, joita moni ei metsässä edes huomaa. Sen sijaan isot ruokasienet saavat olla rauhassa.
–Tässä on keltajalkahiippo. Sen tehtävä on lahottaa kariketta, selvittää von Bonsdorff-Salminen ja esittelee pientä vaaleaa sientä.
Kaikilla sienillä on tärkeä rooli luonnon kiertokulussa. Lahottajasienten kautta ravinteet palautuvat luontoon. Ilman lahottajasieniä metsät tukehtuisivat tuottamaansa karikkeeseen ja kasvien kasvu ehtyisi ravinteiden puutteen vuoksi.
–Monet sienet elävät symbioosissa puiden kanssa. Ne auttavat puuta saamaan esimerkiksi ravinteita. Monilla puilla onkin omia sienilajejaan.

Ukonsienen lakista herkullinen pihvi

Tea von Bonsdorff-Salminen kiinnostui sienistä niiden ihmeellisen maailman takia, ei ruoan vuoksi. Sieniä hän toki syö silloin tällöin ja nostaa suosikikseen ukonsienen. Ukonsieni on taantuva laji, mutta paikoin sitä löytyy runsaasti.
–Ukonsieni voi kasvaa todella suureksi. Sen lakki on niin iso, ettei se aluksi meinaa mahtua pannulle. Mutta kun kosteus haihtuu, lakki mahtuu pannuun ja siitä tulee hieno pihvi. Ukonsieni on herkullinen ja ennen kaikkea kaunis.
Ukonsieni esiintyy myös von Bonsdorff-Salmisen lapsuuden suosikkisatukirjassa, Elsa Beskowin kirjoittamassa Tonttulan lapsissa.
–Siinä Tonttulan lapset seisoivat ukonsienen alla ja pitivät sitä sateenvarjonaan.
Sienistä puhuessaan von Bonsdorff-Salminen ei malta olla muistuttamatta, että sieni on maailman suurin eliö ja voittaa sinivalaan. Sienistä nähdään vain maanpäällinen itiöemä, mutta maan alla voi olla yllätyksiä.
–Maailman suurin eliö on mesisieni, jonka rihmasto on levittäytynyt maan alla satojen hehtaarien alueelle. Se, että kyseessä on vain yksi sieniyksilö, on määritelty dna –näytteillä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI