|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Verkkoisku käynnissä Suomi.fi:ssä ? Tivi: Ongelmia myös poliisilla, verottajalla ja Kelalla (25.9.2018 16:20)
Timo Soinin jaa-äänestä kohistaan ? Oikeusoppineet: Ministeri saa äänestää omasta luottamuksestaan (25.9.2018 15:48)
Kimi Räikkösen Sauber-tallikaveri selvillä (25.9.2018 15:44)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Presidentti otti voimakkaasti kantaa YK:n puolesta
05.08.2003



Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi voimakkaan tukensa Yhdistyneille Kansakunnille puhuessaan Loviisassa sunnuntaina. Halonen sai Loviisan rauhanfoorumin viidennen rauhanpalkinnon, taiteilija Riitta Nelimarkan tekstiilityön, kirkossa pidetyssä rauhanfoorumin päiväjuhlassa.

-YK:n tukeminen ja vahvistaminen on tänään tärkeämpää kuin koskaan, Halonen sanoi. Hän totesi, että Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona on kyennyt toimimaan välittäjänä konfliktitilanteissa, joissa tarvitaan alueellista tuntemusta. Tästä työstä viimeisimpänä esimerkkinä Halonen mainitsi YK:n pääsihteerin Kofi Annanin päätöksen kutsua valtioneuvos Harri Holkeri erityisedustajakseen Kosovoon YK:n väliaikaishallinnon johtoon.

Presidentti korosti, että kansainvälisten demokraattisten instituutioiden vahvistaminen on aivan yhtä tärkeää kuin aikanaan oli kansallisvaltioiden demokratisoitumisprosessi. -Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen oli merkittävä askel, jotta sodissa tehdyt ihmisoikeusrikokset voidaan selvittää puolueettomasti ja syylliset tuomita.

Halonen painotti, että nyt tarvitaan vahvaa kansainvälistä yhteisöä, jolla on yhteisiä toimielimiä ja yhteinen politiikka ja arvopohja, ja joka voi luoda yhteisiä pelisääntöjä ja puuttua tilanteeseen silloin, kun yhteisiä normeja sääntöjä rikotaan.

Halonen sai Loviisan rauhanfoorumin rauhanpalkinnon työstään ”rauhan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vankkumattomana ajajana”. Palkinnon Halonen sanoi ottavansa vastaan hieman hämmentyneenä, sillä suomalainen rauhanliike palkitsee harvemmin presidenttejä. Ennakkovihjeen palkinnosta saatuaan hän oli kuitenkin miettinyt, että miksei prsidenttikin voi saada rauhanpalkintoa.

-Olette tunteneet minut 17 vuotta ja sama Tarja Halonen minä olen, nyt vain prsidentti, hän sanoi kiitossanoissaan. Halonen on ollut Loviisan rauhanfoorumissa mukana alusta saakka ja osallistunut foorumiin muun muassa ulkoministerinä ollessaan.

Rauhan saavuttamisen edellytys on oikeudenmukaisuus

Halonen tähdensi, että nykyistä demokraattisemman ja tasa-arvoisemman rauhan maailman saavuttamiseksi on puututtava sekä ristiriitojen syihin että tapoihin ratkaista ongelmat.

-Konfliktin taustalla ovat usein köyhyys, resurssien epätasa-arvoinen jakautuminen tai riidat luonnonvarojen käytöstä. Meidän on omien resurssiemme puitteissa kannettava vastuumme yhteisestä maailmastamme, jotta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti tasa-arvoisempi maailma toteutuu. Se on moraalisesti oikein ja se lisää mahdollisuutta rauhaan.

Halonen mainitsi, että toinen syy aseiden käyttöön on turvattomuus tai sen tunne. Turvattomuuden tunne näyttää iskevän niin vahvoihin kuin heikkoihinkin valtioihin.

-Uudet uhkat eivät ole perinteisiä sotia eikä niihin edes sotilasasiantuntijoiden mukaan tehoa perinteiset keinot. On siis tilaa ja tarvetta uudenlaiselle turvallisuuspoliittiselle ajattelulle.

Rauhanliikkeen tämän päivän haasteena Halonen piti vaihtoehtoisten konfliktien ennaltaehkäisyn ja ratkaisumallien etsimistä. Tavoitteena on rakentaa vakautta ilman, että se perustuu pelotteeseen tai muiden hyväksikäyttöön.

Suomalaisten kokemuksia käytettävä hyväksi

Halonen uskoi, että rauhantyössä suomalaisten kokemuksilla on käyttöä. Pohjana ovat omat sotakokemukset runsaan puolen vuosisadan takaa sekä kansalaismielipiteen voimakas tuki toiminnalle rauhan ja vakauden puolesta.

-Suomalaiset rauhanturvaajat ja avustustyöntekijät ovat hyvässä maineessa maailmalla. Heidät koulutetaan tekemään rauhanturvaamis-, konfliktienhallinta- ja avustustyötä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa, olemaan ihminen ihmiselle. Konfliktien ja jälleenrakentamisen aikana on osattava kohdata ihmisiä, jotka ovat menettäneet kotinsa ja joiden koko elinympäristö saattaa olla pirstaleina.

Halonen uskoi myös, että rauhanliikkeellä on oma panoksena annettavana siviilikriisinhallinnan kehittämiseen. Suomi on toiminut aktiivisesti siviilikriisinhallinnan puolesta Euroopan unionissa ja sille luodaan EU:ssa parhaillaan alan koulutusta.

Niin onnistumiset kuin epäonnistumiset kirjattava

Halosen mielestä on tärkeää dokumentoida niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin. Halosen mukaan konfliktien hyviä ratkaisumalleja voivat tarjota esimerkiksi eurooppalaiset, jotka ovat kyenneet parantamaan sekä maailmansotien että kylmän sodan aiheuttamat haavat ja kypsyneet yhteistyöhön. Esimerkkkejä löytyy myös muualta, kuten syvällisen yhteiskunnallisen murroksen läpikäynyt Latinalainen Amerikka sekä Etelä-Afrikka, joka onnistui siirtymään rauhanomaisesti rotusorrosta demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Huolissaan presidentti oli erityisesti siitä, että sotien luonne on muuttunut: -Väkivaltaisten konfliktien määrä on lisääntynyt ja konfliktit ovat yhä useammin sisäisiä ja kohdistuvat erityisesti siviileihin.

-Taloudellinen vaurastuminen ei ole kohdistunut tasapuolisesti kansallisesti eikä kansalinvälisesti. Vaatimukset inhimillisemmän, ihmisten ja luonnon paremmin huomioon ottavan järjestelmän aikaansaamiseksi ihmisille kaikissa maanosissa ovat vahvistuneet.

Halonen uskoi, että myös eri uskontokunnilla on oma tärkeä roolinsa rauhan rakentamisessa.

-Uskonnot ovat ihmisille tapa hahmottaa maailmaa ja elämän tarkoitusta. Uskonto liitetään usein kriiseihin ja sitä myös tietoisesti käytetään äärimmäisyysasenteiden perusteena. Tässä maailmantilanteessa on tärkeää, että yhteistyö rauhan ja suvaitsevaisuuden puolesta uskontokuntien rajojen yli vahvistuisi.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI