|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kärpät vei kärkiottelun ? HIFK teki kyseenalaisen ennätyksen (17.11.2018 20:42)
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


”Kirjat eivät käänny, ne käännetään”
13.08.2010



Yli 40 vuotta kääntäjänä työskennelleelle Liisa Ryömälle myönnettiin tänä kesänä taiteilijaeläke. Riimittely ja kielellä leikittely on kuulunut Ryömän elämään lapsuudesta saakka.

-Riimittelimme siskoni Maijan kanssa pienestä pitäen. Luimme hirveän paljon ja intohimo kieleen syntyi jo varhain, kuvailee kirjailija Elvi Sinervon tytär.
Toisinaan synnynnäinen sanataituri jopa unohtaa kuinka vaativaa kääntäminen kokemattomammille voi olla.
-On ollut jännä huomata, ettei kääntäminen ja riimittely suinkaan ole mikään itsestään selvä taito, naurahtaa Ryömä.

Ahdistusta Sibelius-Akatemiassa

Vaikka suomen kieli ja kirjallisuus ovat olleet aina tärkeä osa kääntäjän elämää, Ryömä harkitsi nuoruudessaan myös musiikkialaa.
-Soitin pianoa Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla 11-vuotiaasta lähtien ja sain opiskelupaikankin akatemiasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen.
Ennen ensimmäisen lukuvuoden alkua kohtalo puuttui peliin.
-Putosin puusta yo-kesänä ja loukkasin itseni niin pahasti, että pääsin aloittamaan opinnot vasta kuukauden myöhässä, muistelee Ryömä.
Musiikin teoriassa oltiin menty kovaa vauhtia eteenpäin, ja Sibelius-Akatemian kenraalibasso osoittautui yllättävän haastavaksi.
-Olin kuukauden kaikkia muita jäljessä enkä ymmärtänyt, mistä he puhuivat. Se oli ihan kauheaa, toteaa Ryömä. Myös laitoksen vanhoillisuus ja ahdasmielisyys ahdistivat kääntäjää.
-Kaikki ilmoitustaululle laittamani sadankomitean ilmoitukset oli aina revitty pois. Rasismi, erityisesti juutalaisvastaisuus tuli ilmi joka käänteessä. Nykyäänhän Sibelius-Akatemia on aivan toisenlainen, moderni laitos, muistuttaa Ryömä.

Kielineron hyppy tuntemattomaan

Musiikkiopintoihin pettyneenä Ryömä päätti suunnata töihin Italiaan. Kaiken kotitaloustöiltä liikenevän ajan hän käytti italian opiskeluun.
-Se oli kamala vuosi, 19-vuotiaan hyppy tuntemattomaan. Menin sinne ihan ummikkona, mutta lyhyt ranska auttoi oppimaan kielen parissa kuukaudessa. Minulla ei ollut kavereita, mutta perhe oli oikein hyvä, ja opin kielen lisäksi ihan hirveästi ruoanlaitosta.
Italiasta palattuaan Ryömä alkoi välittömästi kääntää italiankielisiä kirjoja: Alberto Moraviaa ja Italo Calvinoa.
-Oli silloin vasta 22-vuotias, mutta ilmeisesti käänsin ne ihan hyvin. Ensimmäiset käännöstyöni olin kuitenkin tehnyt jo 17-vuotiaana. Käänsin silloin saksankielisiä lastenkirjoja, sillä luin koulussa pitkän saksan.
Nykyään saksan pitkää oppimäärää lukevat entistä harvemmat.
-Saksan ja ruotsin kääntäjistä on pulaa. Onhan meitä konkareita, mutta alle 50-vuotiaita on vähemmän, pohtii Ryömä.
Romaniankielisen kaunokirjallisuuden suomentajana Ryömä lienee ainoa laatuaan.
-Romaniankieli tuli puoli-ilmaiseksi. Se kuulosti samalta kuin italia, joten hain stipendiä kieliopintoihin ja painelin Romaniaan, kääntäjä naurahtaa.
Kahden intensiivisen lukuvuoden jälkeen kieli oli hallussa.
-Olen kääntänyt myös Hemingwaytä ja Brelliä, vaikka olen lukenut englantia ja ranskaa vain lyhyen oppimäärän. Periaatteessa sellaista ei saisi tehdä, miettii Ryömä.

Tietokone vähentää ajatustyötä

Yli 40-vuotisen uransa aikana Ryömä on ehtinyt kääntää runoja ja proosaa laidasta laitaan, mutta hänen henkilökohtainen suosikkinsa on ruotsalainen kirjailija Torgny Lindgren.
-Hän on kaikkein rakkain. Torgny aloitti runoilijana ja hänen on poljentonsa on niin hieno, kehuu Ryömä.
-Olen kääntänyt kaikki paitsi yhtä hänen teoksistaan. Tapasin hänet kerran Göteborgissa, ja oli niin ihanaa huomatta, että joku voi vastata juuri sitä, mitä kirjoittaa!
Lindgren kertoi Ryömälle suunnittelevansa jokaisen kirjansa niin perusteellisesti ennen kirjoittamisen aloittamista, että hän osaa ne ulkoa.
-Se olisi hyvä ohjenuora kaikille kirjailijoille. Tietokoneen käyttö on vähentänyt aivoilla työskentelyä ja paisuttanut kirjojen kokoa. Monet vain ”antavat tulla” ja uskottelevat itselleen, että poistavat sitten lopuksi kaiken turhan. Eihän ne mitään ota pois, huokaisee Ryömä.

Kääntäjien työpanos unohtuu

Ryömän mielestä kääntämisen ihanuus ja kurjuus on siinä, että tekstiä ei tarvitse luoda tyhjästä.
-On täysin mahdollista kääntää 10 sivua päivässä, mutta et välttämättä pysty luomaan tekstiä niin nopeasti.
Eniten suomentajaa harmittaa, että kääntäjien työpanos unohtuu niin usein.
-Etenkin näytelmäarvioissa saatetaan jättää kääntäjän nimi kokonaan mainitsematta, vaikka käännös on mielestäni varsin olennainen osa esitystä.
Myös kirja-arvioista saa toisinaan lukea, miten kirja on ”kääntynyt” suomen kielelle.
- Viime aikoina on onneksi yhä enemmän kiinnitetty huomiota siihen, että mikään ei käänny itsestään. Kääntäjien palkkioitakin on jatkuvasti yritetty pienentää vetoamalla apurahoihin, kääntäjä tuhahtaa.
-Apurahat ovat toki auttaneet, mutta ne ovat hetkellisiä pläjäyksiä. Kääntäjien palkkiot muutettiin arkkipalkkioista merkkipalkkioiksi, mikä oli todella kavalaa kustantamoilta. Saatiin sentään tapelluksi, että välilyönnit lasketaan myös, kertoo Ryömä tuohtuneena.

Tiukka työtahti

-Mitään ei ole jäänyt säästöön, mutta toimeen on tultu ja on niillä rahoilla perhettäkin elätetty. Koskaan ei ole tarvinnut nähdä nälkää, Ryömä huomauttaa.
Hän kuitenkin myöntää, että hyvin harvat kääntäjät pystyvät työskentelemään yhtä nopeasti.
-Ei sellaista työtahtia voi edellyttää. Sanellessani käännän noin kolme liuskaa tunnissa, mutta puhtaaksi voin kirjoittaa 6-7 liuskaa tunnissa.
Nopea kirjoitustaito on 50 vuoden harjoittelun tulosta. Ryömä kävi 14-vuotiaana konekirjoituskoulun ja tuli siinä todella taitavaksi, kiitos pianonsoiton vetreyttämien sormien.
-Kirjoituskoneiden aikaan minulla oli mielettömän vahvat sormet ja voitin kaikki jätkätkin sormikoukussa, nauraa Ryömä.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei liian tiivis käännöstahti ole kenellekään hyväksi.
-Yhden viikonlopun aikana käänsin 60 sivua historiikkia. Sen jälkeen aivot olivat aivan tyhjinä, enkä jaksanut kuin maata paikoillani, muistelee Ryömä.

Palkitsevaa työtä

Vaikka kääntäjän työ ei ole tuonut suuria tuloja, Ryömä on ollut tyytyväinen ammatinvalintaansa.
-Työ on kauhean palkitsevaa, vaikka ainahan parannettavaa jää. Kääntäjä muistaa, miten hän 18-vuotiaana suomensi kuunnelman ”yöpöydän” vahingossa ”jälkiruuaksi”.
-Sattuuhan näitä. Lohduttelemme sitten kääntäjien kanssa toinen toisiamme. Ei se, että kirjassa on kolme mokaa, tarkoita että käännös olisi huono, Ryömä muistuttaa.
Kaikkein haastavinta on kääntää tekstejä musiikkiin.
-Se vaatii 3-4 erityistaitoa, hyviä ei ole paljon. Laulunsanoja kääntäessä on otettava huomioon muun muassa sävelkulku, sillä kaikkia äänteitä ei voi laulaa korkealta.
Ryömän viimeisimpänä urakkana on ollut Laiskojen Kalevalan suomentaminen.
-Anders Larssonin tekstiä oli riemastuttavaa kääntää. Se oli hyvällä tyylitajulla tehty ja oikein lysti. Kalevalamitta on minulle helppo ja tuttu, joten olin riemuissani kun sain käyttää kaikkia kykyjäni, sanoo Ryömä hymyillen.
Taiteilijaeläkkeestä huolimatta hän aikoo jatkaa kääntämistä myös jatkossa.
-Ja kevättalvella lähdemme ystäväni kanssa kiertämään Väli-Amerikkaa yhdeksättä kertaa, kertoo Ryömä suunnitelmistaan.
-Eihän se eläke suuri ole, mutta on se kauhean kiva, että on vakituinen tulo. Nyt tavoitteena on pysyä hengissä, naurahtaa Ryömä.

Katariina Luoma

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI