|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Tass: Venäjän mukaan Suomella ei todisteita GPS-häirinnän alkuperästä (19.11.2018 17:47)
Kokoomusvaikuttaja: Suomeen +10 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai palvelut alas ? Rinteen eläkelupaus on ?pyramidihuijaus? (19.11.2018 16:24)
Näkökulma: Nyt suomalaiset haravoimaan ? me Trumpin sanaa ymmärtämättömät mokasimme (19.11.2018 12:40)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Empatia ihmisen evoluution keskiössä
10.08.2010



Miten me voimme ymmärtää sodan ja rauhan, väkivallan ja väkivallattomuuden kysymyksiä, jos näkemyksiämme rajoittaa olettamus, että ihmisen evoluutio perustuu ainoastaan olemassaolon kamppailuun, kilpailuun ja toisten ihmisten kukistamiseen eikä empatiaan? Tämän kysymyksen esitti puheessaan sveitsiläis-amerikkalainen psykoanalyytikko Arno Gruen lauantaina Loviisan rauhanfoorumissa. Ennen puheenvuoroaan Gruen vastaanotti Loviisan vuoden 2010 rauhanpalkinnon.

Gruenin mukaan ennen ja välittömästi jälkeen syntymämme meidän aistimuksiamme sävyttää empatia, eivät kognitiiviset älylliset prosessit. Varhaiset empaattiset kokemuksemme ovat suoria ja välittömiä. Niitä eivät sävytä yhteiskunnan odotukset ja siitä syystä ne vastaavat todellisuutta. Kuitenkin heti ensi hetkistämme alkaen meille kerrotaan, miten meidän tulisi nähdä maailma. Samalla meille viestitetään, ettei meidän omilla aistimuksillamme olekaan arvoa.
Kulttuureitamme sävyttää Gruenin mukaan kilpailu ja turvattomuus, jotka vaikeuttavat itseluottamuksen syntyä. Kulttuureissa, jotka sekoittavat voiman haavoittumattomuuteen ymmärretään kärsimys, kipu ja avuttomuus heikkouksina. Näissä kulttuureissa vanhemmat näkevät lapsensa ainoastaan välineinä, joiden avulla he saavuttavat ympäristönsä hyväksynnän roolissaan vanhempina sekä voivat ylläpitää itseään auktoriteettihahmoina.
Gruen varoitti, että alistuminen voimaa esittävälle roolihahmolle vääristää todellisuutta. Ratkaisun löytäminen sodan ja rauhan kysymyksiin muuttuu mahdottomaksi, jos olemme pienestä pitäen oppineet hyväksymään voiman ja itseluottamuksen esittämisen todellisuutena.

Mitä on ulkopoliittinen realismi?

Gruen katsoi, että ulkopoliittisen realismin mukainen toiminta ei perustu todellisuuteen ollenkaan, vaan tarpeeseemme täyttää pelkojemme ja turvattomuudentunteidemme jättämä aukko voiman esittämisellä.
Seurauksena tästä on, että me opimme kohdistamaan tunteemme lähinnä vallan keräämiseen itsellemme tai itsemme samaistamiseen niihin, joilla on valtaa. Ulkopoliittinen realismi siis tarkoittaa ainoastaan turvallisuutta, joka kiinnittyy vallan välineisiin, valta-asemiin ja toimintaan, joka varmistaa vallan säilymisen. Jos tämä mekanismi lakkaa toimimasta, sota ja väkivalta ovat ainoat jäljelle jäävät vaihtoehdot.
Gruen käsitteli myös ihmisen evoluution perusteita. Hän huomautti, että evoluutiota ei ymmärretä oikein, jos hyväksytään väite, että evoluution ytimessä ovat kilpailu ja konflikti, vahvimman selviytyminen. Gruen lainasi Kalifornia yliopiston antropologia Sarah Blaffer Hardya, jonka mukaan yhteistyö ja empatia ovat evoluutiomme kulmakiviä.

Kuuliaisuuden ihanne

Valloituksen ja alistamisen rakenteet ovat Gruenin mukaan syntyneet maailmanvaltojen nousun mukana. Olosuhteissa, joissa äidillinen huolenpito lapsista oli vaarassa ihmiset oppivat empatian sijaan kuuliaisuutta. Sen avulla alistetuille tarjottiin henkistä pelastusta antamalla heille mahdollisuus samaistua vallanpitäjiin.
Kuuliaisuudesta on tullut kokonaisten yhteiskuntien ihanne ja ihmisten sisin muuttui luontaisille taipumuksillemme vieraaksi. Mitä tässä kehityskulussa jää jäljelle on viha ja tarve löytää vihollisia, joihin vihan voi kohdistaa. Gruen totesi, että etsiessämme vihollista vapauttaaksemme itsemme vihasta, me löydämme vieraan, toisen, joka muistuttaa meitä siitä henkilöstä, joka meidän ei sallita olla. Rangaistaksemme häntä pidämme päämme korkealla samaan aikaan, kun kiellämme itsetietoisuudestamme ahdistuksen ja pelon. Tämä prosessi tarjoaa yhteiskuntien johtajille mahdollisuuden tuottaa yhteiskuntaan ihmisiä, jotka sallivat orjuuttamisensa sen sijaan, että pakenisivat johtajien terroria.

Äidin ja lapsen yhdyssidettä tuettava

Arno Gruenin johtopäätös oli, että interaktio äidin ja lapsen välillä on ihmisen evoluution tärkein tekijä. Meidän on tehtävä kaikkemme tukeaksemme tämän yhdyssiteen tärkeää roolia ihmisen tiedostamista kehittävässä prosessissa.
Arno Gruen totesi, että empatia ja yhteistyö johtavat meidät kohti humaanimpaa siviilisaatiota kuin nykyisin – ei itsekkyys ja tuotto.
Gruen, syntynyt 1923, on tutkinut tekijöitä, jotka johtavat ihmisen väkivaltaisuuteen ja hän on haastanut Sigmund Freudin käsityksen ihmisen luontaisesta väkivaltaisuudesta. Hänen tekstejään on käännetty yli kymmenelle kielelle. Niistä on suomennettu hänen tunnetuin teoksensa Itseään pettävä ihminen ja Tahdon maailman ilman sotaa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI