Rikkaat helsinkiläiset eivät tulleetkaan
27.07.2010
Valtiotieteen tohtori Timo Aron tutkimuksen tulokset hyväosaisten muuttoliikkeestä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla paljastavat mielenkiintoisia trendejä. Aro tutki hyväosaisten muuttoliikettä määrällisesti vuosina 2000-2009 ja laadullisesti vuosina 2005-2007. Muuttujiksi tutkimuksessa oli valittu työmarkkina-asema, koulutus, tulot ja ikä. Hyväosainen käy töissä, hänellä on korkea-asteen tutkinto, tulot nousevat vuodessa yli 42.000 euron ja ikää on 25-44 vuotta.
Neljän muuttujan yhteisvaikutus esitetään tutkimuksessa erillisenä suhdelukuna: indeksiluvulla kuvataan tulo- ja lähtömuuttajien rakenteen hyödyllisyyttä tai vahingollisuutta yksittäiselle kunnalle erityisesti kuntatalouden näkökulmasta. Mitä positiivisempi luku, sitä parempi kuntatalouden näkökulmasta. Yksittäisen kunnan kannalta optimaalisin tilanne on, jos tulijat ovat hyvätuloisia, korkeasti koulutettuja, työssä käyviä nuoria aikuisia, lähtijät puolestaan pienituloisia ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia.
Tutkimus paljasti, että kunnanisille mieluisat asukkaat siirtyvät pääkaupunkiseudulta, erityisesti Helsingistä, kehyskuntiin, eli esimerkiksi Sipooseen, Siuntioon, Kirkkonummelle, Pornaisiin, Nurmijärvelle ja Mäntsälään. Nämä kunnat ovat onnistuneet kuorimaan kermat, eli hyväosaisia muuttajia on näihin kuntiin muuttanut väkilukuun suhteutettuna eniten. Sen sijaan houkuttelevuudessa ovat jääneet ainakin vielä näppejään nuolemaan hyvin yhteismitattomat kunnat: idässä Loviisa, keskisellä Uudellamaalla Espoo, Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää, lännessä Raasepori. Itä-Uudellamaalla Loviisaa paremmin on houkutellut hyvätuloisia Lapinjärvi.
Loviisaa ja Raaseporia yhdistää ainakin välimatka pääkaupunkiseudulta. Molemmista kaupungeista on Helsinkiin matkaan 90 kilometriä ja rapiat. Välimatkasta tuskin on ainakaan ainoaksi selittäjäksi, sillä Lapinjärveltä matkaa Helsinkiin on suurin piirtein yhtä paljon.
Sen sijaan sekä Loviisaan että Raaseporiin tuntuu hakeutuvan vanhempi väki. Raaseporin edeltäjää Tammisaarta on kutsuttu ruotsinkielisten eläkeläisten Eldoradoksi, Loviisaan on viime vuosina hakeutunut suomenkielistä vanhempaa väkeä.
Loviisa on ainakin menneinä vuosina unelmoinut rikkaiden helsinkiläisten kaappaamisesta kaupunkiin. Oli Bella Loviisaa kylpylä-kasinoineen ja Meri-Bellaa talokohtaisine venevalkamineen. Työ- ja keski-ikäiset perheelliset hakeutuivat kuitenkin Koskenkylään lännessä ja Tesjoelle idässä.
Aron tutkimustuloksissa riittänee vielä pureskeltavaa. Miksi Lapinjärvi houkuttelee hyvätuloisia Loviisaa enemmän? Työikäisen muuttosuuntaa ohjaa ennen muuta työpaikka ja asunto, yrittäjää hänen yrityksensä etu.
Aro selittää tutkimustulosta ennen muuta asuntomarkkinoilla: hyvätuloiset kaikkoavat, jos heille sopivia asuntoja ei ole tarjolla.
Liekö tässä syvin syy myös sille, että Loviisa ei vertailussa pärjää? Kaupunki on harjoittanut imagomarkkinointia erilaisin kampanjoin, mutta konkreettista myytävää on ollut vähän. Markkinoinnin kärki löytyy toivottavasti jatkossa oikeasti olemassa olevista tonteista ja alueista. Kuka esimerkiksi myy uutta puu-Loviisaa, Harmaakallion aluetta?
Otetaan mallia diplomi-insinööreistä
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n tuoreen kyselyn mukaan nuoret kaipaavat nykyistä läheisempää suhdetta koulutuksen ja työelämän välille. Nuoret haluavat lisää käytännön harjoittelua osaksi opetusta sekä korkeampaa opetuksen laatua. Erityisesti korkeakoulujen opetuksen laatua arvosteltiin suhteessa työelämässä vaadittuihin valmiuksiin.
Korkea-asteen opiskelijat ovat työnsaantimahdollisuuksineen lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa. Tulevat diplomi-insinöörit ja kauppatieteen maisterit tekevät lopputyönsä yleensä yrityksille. Tilaustyö merkitsee usein myös työpaikkaa.
Suurimmalta osalta korkeakoulutetuista tämä mahdollisuus kuitenkin puuttuu: humanistit, luonnontieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät päätyvätkin insinöörejä ja kauppatieteilijöitä useammin koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. ”Hanttihommaputkesta” saattaa tulla heille pitempiaikainen työllistymisen este.
Yliopisto- ja yritysmaailma tarvitsevat nykyistä enemmän kosketuspintoja. Yhteistyön lisääminen olisi yliopistojen, yritysten ja nuorten, siis koko yhteiskunnan, etu.
 Marita Itävuori
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
Sivun alkuun
Tulosta