Jalkapalloleirillä asiaa juniori jalkapallosta Miten luoda pohja etenemiselle?
23.07.2010
FC KooTeePee:n valmentajat Janne Hyppönen (oikealla) ja Jari-Pekka Gummerus kävivät Fortum Tutor –jalkapalloleirillä luennoimassa juniori jalkapallosta.
Fortum Tutor -jalkapalloleiri järjestettiin yhteistyössä FC Loviisan kanssa maanantaina ja tiistaina 19.-20.7. keskuskentällä Loviisassa. Valmentajien osalta leirin kohokohta oli FC KooTeePee:n valmennuskaksikko Janne Hyppösen ja Jari-Pekka Gummeruksen luento juniori jalkapallosta.
– FC Loviisa on nykyään selvästi kasvatusyhdistys, hyvä harrastus junioreille. Edustusjoukkueeseen ei ole enää vuosiin panostettu. Siksi kiinnostaakin kuulla, miten loviisalaispelaajille voidaan luoda mahdollisuudet edetä muihin joukkueisiin ja kaupunkeihin, miettii Isotalo.
Leirille osallistui 12 innokasta tyttöä ja viisi valmentajaa.
– Ensi kesänä pitää olla markkinoinnissa enemmän hereillä, jotta saadaan myös poikia mukaan. Toisaalta on hyvin tärkeää, että valmentajia on riittävän paljon suhteessa leiriläisiin, pohtii leirin valmentaja Harri Isotalo.
Kahden päivän aikana tytöt pääsivät treenaamaan pallon kuljettamista, syöttöjä, yksi vastaan yksi -tilanteita ja maalintekoa. Ohjelmaan kuului myös askellusta, motoriikkaa ja tasapainoharjoituksia.
– Mutta yhtälailla tämä on koulutustilaisuus valmentajille, huomautti Isotalo.
Haasteena eritasoiset pelaajat
Hyppönen korosti luennollaan lasten jalkapallovalmentajien vastuuta.
– Kivijalka rakennetaan jo 5-vuotiaana. Valmentajien suurin haaste on tarjota kaikille mahdollisuus harrastaa, mutta samalla huomioida myös ne, joilla on tavoitteita.
Hyppönen kehottaa valmentajia eriyttämään joukkueen jäsenien harjoittelua taitojen mukaan.
– Niiltä on vaadittava enemmän, jotka siihen pystyvät. Yksilö menee joukkueen edun edelle, joten jos joku on liian hyvä oman ikäistensä joukkueeseen, hänet kannattaa nostaa seuraavaan ikäluokkaan.
Sekä Gummerus että Hyppönen ovat huomanneet valmennusuransa aikana, miten tärkeää on tarjota jokaiselle riittävästi haasteita.
– Jos parhaimpien kehitystä ei tueta, he laskevat vähitellen muun porukan tasolle, muistuttaa Hyppönen.
Miehet kuitenkin korostavat, että jokaista tapausta tulee harkita erikseen.
-Joku saattaa olla fyysisesti ja taidollisesti valmis siirtymään vanhempien joukkueeseen, mutta ei välttämättä henkisesti. Tärkeintä on katsoa asiaa kokonaisvaltaisesti. Jollekin voi sopia paremmin se, että osallistuu vain silloin tällöin ylemmän ikäluokan haastavampiin treeneihin tai peleihin, kuvailee Hyppönen.
Miehet muistuttavat, että treenien eriyttämistäkään ei pidä tehdä jatkuvasti.
– Joukkuetta ei saa jakaa eri kasteihin!
Perusliikuntataidot kunniaan
Paikalle saapuneita valmentajia kiinnosti erityisesti junioreiden valmentamista koskevat käytännön neuvot: kuinka paljon kannattaa treenata ja mitä.
Gummeruksen mukaan harjoituksissa on olennaista vaatia kunnollisia suorituksia.
– Tekemisen laatu ja riittävä treenimäärä on tärkeää. Pari kertaa viikossa on hyvä, mutta yli 10-vuotiaiden kohdalla neljä kertaa on parempi. Pelaaminen on lapsille mielekkäämpää, kun he huomaavat, että tuloksia tulee.
– Perusliikuntataitojen kehittäminen on kaiken A ja O. Taito on pelaajan henkivakuutus, ja vasta perustaitojen päälle rakennetaan varsinainen lajikohtainen taito, muistuttaa Hyppönen.
Perusliikuntataidot kehittyvät myös muita liikuntalajeja harrastamalla.
– Valmentajien ja vanhempien ei pitäisi painostaa lasta valitsemaan lajien välillä. Kieltämällä jonkin lajin harrastaminen tuhotaan lapsen kiinnostus liikkua. Muita lajeja voi ihan hyvin harjoittaa täysillä, se vain tukee jalkapalloharrastusta, mies jatkaa.
Huippupelaajalla ei ole heikkouksia
Valmentajien mielestä on tärkeintä, että treenit sisältävät riittävästi varsinaista pelaamista.
– Vähintään puolet ajasta on pelattava. Palloliiton mukaan tunti on maksimi, ja joidenkin lapsien keskittymiskyky ei riitäkään pidempään. Mutta jos jonain päivänä intoa riittää, antaa lasten pelata.
Hyppönen muistuttaa, että kukaan ei voi opettaa toiselle lajitaitoa, vaan harjoitustyö on jokaisen tehtävä itse.
– Te voitte kuitenkin antaa lapsille impulsseja treenata itsenäisesti. Uuden taidon oppiminen vaatii tuhansia toistoja.
Pelitaktiikoista ja –paikoista ei Hyppösen ja Gummeruksen mukaan kannata alkaa puhua liian aikaisin.
– Yli 10-vuotiaitakin kannattaa peluutta monipuolisesti eri paikoissa, sillä huippupelaajalla ei ole heikkouksia, Hyppönen huomauttaa.
Paljon positiivista palautetta
Yleinen virhe, johon peliä seuraavat valmentajat sortuvat on pallollisen pelaajan ohjaaminen.
– Pallollista pelaajaa ei pitäisi neuvoa, vaan on parempi antaa hänen itse tehdä päätöksiä. Sillä tavoin pelikäsitys paranee. Pallottomia sen sijaan voi ohjata katsomaan ympärilleen ja analysoimaan sijaintiaan kentällä.
Hyppösen mukaan ei kannata myöskään tuomita kuljetuksessa tai harhautuksissa epäonnistunutta pelaajaa.
– Ei pitäisi kannustaa pelkästään syöttämään. Ruokkikaa myös lasten kuljetus- ja harhautustaitoja, sillä ne taidot erottavat maailman huiput muista.
Lopuksi valmentajat haluavat muistuttaa positiivisen ilmapiirin merkityksestä.
– Treeneissä pitäisi olla positiivinen, turvallinen ja lämmin ilmapiiri. Ja vaikka joskus on annettava kritiikkiä, muistakaa antaa aina paljon enemmän positiivista palautetta.
Katariina Luoma
Toimitus
Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|