
|

LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|





UUTISIA MAAILMALTA

 Lovari LWT-päivien VIP-vieraiden matkassa 2010-08-28 22:06:05
|
TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

AURINKO NOUSEE/LASKEE

| Loviisan keskipisteen horisontissa | nousee | laskee | | Ke | 08.09. | 6:25 | 19:59 | | To | 09.09. | 6:28 | 19:56 | | Pe | 10.09. | 6:30 | 19:53 |

GALLUPPI



|

|

|

|

PÄÄKIRJOITUS
| Ympäristöliike myy isohalia vallanpitäjille 06.07.2010
Loviisan Wanhat Talot –yhdistys valmistautuu parhaillaan ensimmäistä kertaa järjestämään kävijämäärältään Loviisan seudun suosituinta kesätapahtumaa, joka vielä viime vuonna tunnettiin nimellä Wanhassa Wara Parempi eli WWP-päivät. Tapahtumalle keksittiin uusi nimi LWT sen jälkeen, kun se värikkäiden vaiheiden jälkeen erkaantui viime vuonna Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeestä.
Eilen Loviisan kaupunki ja LWT-yhdistys allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan kaupunki maksaa LWT:lle 15.000 euron korvauksen tapahtuman järjestämisestä ja sen tuomasta myönteisestä julkisuudesta. Kaupungin suora tuki on vain pieni osa LWT:n budjettia, sillä suurin osa tapahtuman tuloista kerätään pääsymaksuina sekä yrityksiltä. On helppo laskea, että LWT tuottaa kaupungille ja sen yrityksille sekä asukkaille enemmän kuin kuluttaa. Tapahtuma on tähän saakka ollut kaupungin markkinoinnin suurin menestystarina. Vuosina 2005-2006 mediajulkisuuden arvoksi laskettiin 550.000 euroa.
Eilen tehdyn sopimuksen mukaan LWT-yhdistys sitoutuu omassa viestinnässään tuomaan esille ”kaupungin luotettavana ja innovatiivisena yhteistyökumppanina” sekä ”pyrkii aikakausi- ja sanomalehtiartikkeleissa tuomaan esille Loviisan kaupunkia positiivisessa valossa hyvänä asuin- ja yhteistyökumppanina”.
Myös Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry teki vuonna 2008 kaupungin kanssa samanlaisen sopimuksen, jossa se sitoutui luonnehtimaan kaupunkia laatusanoilla ”luotettava” ja ”innovatiivinen” sekä tuomaan esille kaupunkia ”positiivisessa valossa hyvänä asumis- ja yrittämisympäristönä”.
Molempien loviisalaisten kulttuuri- ja ympäristöliikkeiden sitoutuminen kehumaan kaupunkia, on sinänsä harmiton, mutta varsin erikoinen periaatteellinen lapsus. LKYL:n ja LWT:n kaltaisten kulttuuri- ja ympäristöliikkeiden tulisi periaatteessa olla eräänlaisia vallan vahtikoiria ainakin kulttuuriympäristöön ja sen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kansanliikkeen pitäisi pystyä vapaasti reagoimaan tilanteissa, joissa kaupungin päättäjät ryhtyisivät hankkeisiin, jotka olisivat ristiriidassa liikkeen arvojen ja tavoitteiden kanssa. Entä, jos LKYL tai LWT kokisivatkin toisin eli, ettei kaupunki olisikaan niiden mielestä luotettava saatikka innovatiivinen yhteistyökumppani? Jos ja kun kirjalliset sopimukset on tarkoitettu noudatettaviksi, olisiko LWT:n kuitenkin kehuttava sovituin laatusanoin kaupunkia tai muutoin se syyllistyisi sopimusrikkomukseen? Luotettavan ja innovatiivisen yhteistyökumppanin maine saavutetaan teoilla ja yhteistyökumppaneiden kokemusten kautta eikä sopimalla ylistävistä laatusanoista kirjallisen sopimuksen voimin.
Loviisan kaupunki on muutenkin ollut perso ostamaan itselleen ylistystä ja kehuja Morjens- ja Pikkukaupunki-lehtien tapaisilla julkaisuilla, joiden sivuilla kaupunkia ja sen johtoa halitaan kaksin käsin. Se, että myös riippumattomina itseään pitävät kulttuuri- ja ympäristöliike ja LWT sitoutuivat maksua vastaan kehumaan kaupunkia, on liikkeille kiusallista. Halimedian luoma kiiltokuva pikkukaupungista on suorastaan marenkinen verrattuna esimerkiksi paikallislehtien palstoilla usein esille tuotaviin epäkohtiin, kiistoihin ja tyytymättömyyteen.
Tässä täysin ilmaiseksi on todettava, että Loviisan kaupunki todellakin idyllinen ja viihtyisä merellinen pikkukaupunki, jossa on kohtalaisen hyvin tarjolla julkisia ja kaupallisia palveluita, mutta jonka talous on pahasti kuralla, osa kouluista huonossa kunnossa, ja josta puuttuu yhä muun muassa uimahalli. Loviisa ansaitsee ostosuitsutuksen lisäksi myös pyyteetöntä kehumista.
Pykälä kaupungin kehumisesta on tullut sopimukseen tiettävästi ensin LKYL:n ja sittemmin myös LWT:n omasta eikä suinkaan kaupungin aloitteesta. Kehumispykälä on kulttuuri- ja ympäristöliikkeille kiusallinen, vaikka se tuskin käytännössä tukkisi liikkeen tai sen jäsenten suita merkittävissä kiistakysymyksissä. Kyse on silti tärkeästä riippumattomuuden periaatteesta ja uskottavuudesta. Nyt, kun Loviisan kaupungin yhteistyösopimus on siirtynyt LKYL:ltä LWT:lle, on ainakin LKYL muodollisesti ja taloudellisesti selvästi aiempaa riippumattomampi vallanpitäjistä ja vahdittavistaan, kuten aidon kansanliikkeen kuuluukin olla.
Pro Saaristo oli tehokas operaatio
Ruotsinpyhtään saaristolaiset ja mökkiläiset juhlivat viikonloppuna värikkäin menoin Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta saamaansa torjuntavoittoa. Kamppailu Fennovoiman torjumiseksi yhdisti saaristolaisia yli kieli- ja puoluerajojen sekä myös ydinvoiman kannattajia ja vastustajia, jotka eivät halunneet reaktoria lähipiiriinsä. Saaristolaisten perustama Pro Saaristo jää historiaan poikkeuksellisena kansanliikkeenä, joka ei turvautunut perinteisiin räväköihin barrikadi-banderolli –tempauksiin, vaan analysoi tarkasti hankkeen etenemisprosessia sekä kohdisti lobbausiskunsa tarkasti oikeisiin kohteisiin.
Asiallisen lobbauksen valmisteleminen ja toteuttaminen on kuitenkin paljon vaativampaa ja työläämpää kuin banderollien ja äänekkäiden mielenosoitusten pusaaminen. Portinpielien ja ulko-ovien sijaan saaristolaiset pääsivät vallan kammareihin kertomaan asiansa ja vaikuttamaan päättäjiin. Pro Saaristo oli hyvä esimerkki asiallisen lobbauksen tehosta ja toimivuudesta. Siitä kannattaa muidenkin ottaa oppia.
Arto Henriksson
Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|

|