|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Timo Soinin jaa-äänestä kohistaan ? Oikeusoppineet: Ministeri saa äänestää omasta luottamuksestaan (25.9.2018 15:48)
Kimi Räikkösen Sauber-tallikaveri selvillä (25.9.2018 15:44)
Koskee 2,7 miljoonaa suomalaista ? Historiallinen muutos taloyhtiöihin (25.9.2018 14:22)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Terveellistä, turvallista ja tuoretta
29.06.2010



Leipuri Leif Hanssonilla ja Paavo Tiaisella on pitänyt kiirettä. Vuoden alusta alkaen miehet ovat kehitelleet uusia reseptejä, joissa hyödynnetään entistä paremmin lähiseudulta saatavia raaka-aineita.

-Tultiin siihen tulokseen, että haluamme tehdä oman osuutemme lähiruoan hyväksi, sanoo Tiainen.
Miehet tunsivat toisensa entuudestaan muun muassa yhteisen pilkkiharrastuksen kautta.
-On se kivempi, kun on kaksi kaveria tekemässä. Voi vaihtaa ideoita, toteaa Hansson.
-Tykkään suunnitella ja kehitellä asioita. Ja minulla on jo sen verran tätä ikää, että haluan siirtää eteenpäin sitä hiljaista tietoa, mitä vuosien saatossa on mahdollisesti kertynyt, kuvailee kolmisenkymmentä vuotta Loviisan ammattikoulun leipuri-kondiittori-linjalla opettanut Tiainen.
-Mutta minähän olen tässä vain tällainen takapiru, hän naurahtaa.

Puhtaus on puoli ruokaa

Lähiruoan valmistukseen Leif Hansson käyttää lähialueella viljeltyä viljaa, kuten spelttiä, ruista ja ohraa. -Pyrimme siihen, että kaikki aineet ovat mahdollisimman läheltä. Monet kuluttajatkin tuntevat sekä viljelijän, myllärin että leivän leipojan, kuvailee Hansson.
-Paikallinen ohra on todella hyvälaatuista, mutta leipäviljana se ei ole kovin yleinen. Ohrassa ei ole lainkaan sitkoa, minkä vuoksi koneiden on hankala käsitellä sitä.
Hanssonin leipomossa taikinat käsitellään ”hellävaraisesti” lähes kokonaan käsityönä. Ainoastaan taikinan vaivauksessa käytetään koneita.
-Määrät ovat niin suuria, että jos työn haluaisi tehdä ilman koneita, pitäisi ottaa jalat käyttöön, nauraa Tiainen.
Jauhot myllätään lähellä sijaitsevissa kivimyllyissä, ja niistä saatava jauho on aina täysjyväjauhoa.
-Pienessä kivimyllyssä myllätessä saadaan kaikki jyvän osat mukaan. Kaupan täysjyvätuotteet ovat aina vähän bluffia, huomauttaa Tianen.
Lähiruoan etuihin kuuluu terveellisyyden ohella lisäaineettomuus ja tuoreus.
-Hanssonin leipomossa hygieniataso on erittäin hyvä. Tästä syystä ilmassa ei ole paljon jauhopölyä eikä homeitiöitä. Näin ollen tuotteet säilyvät pitkään ilman lisäaineita, Tiainen selventää. Jauhopölyn vähäiseen määrään ja puhtauteen perustuu myös muun muassa Fazerin leipien pitkä säilyvyys.
-Lisäaineiden käytön pitkäaikaisvaikutuksista ei tiedetä riittävästi. Usein tutkitaan yhden aineen turvallisuutta, mutta se, mitä useampien aineiden ja olosuhteiden yhdistelmät aiheuttavat, jää huomioimatta, miettii Hansson.
Viime viikolla hankitut jauhot loppuivat tänään, ja autossa on uusi erä odottamassa.
-Jos ostat täysjyväruisjauhoja kaupasta, niihin on merkitty vuosi käyttöaikaa. Siinä ajassa aromeista häviää kuitenkin reilusti yli puolet, sanoo Hansson.
-Vanhemmissa jauhoissa on myös vähemmän kivennäisaineita, huomauttaa Tiainen.

Leseitä ja spelttiä

Vaikka Hansson käyttääkin leivonnaisissaan lähellä tuotettuja raaka-aineita, tuotteet eivät ole luomuruokaa.
-Noin puolet kaikista käyttämistäni jauhoista on virallisesti luokiteltu luomujauhoiksi, kertoo Hansson.
Suurin syy siihen, että luomusertifikaatti uupuu, on ajanpuute.
-Joka päiväinen byrokratia veisi liian paljon aikaa yhden miehen leipomossa. Minulle on kuitenkin tärkeintä, että tiedän tarkalleen keneltä raaka-aineet tulevat ja luotan täysin niiden tuottajiin. Näin voin olla varma siitä, että asiakas saa hyvän tuotteen, summa Hansson.
Esimerkiksi speltti on kuitenkin aina luomua.
-Se ei ole niin pitkälle jalostettu viljakasvi, että se edes kestäisi torjunta-aineita, sanoo Hansson.
Vuoden alusta asti käynnissä ollut tuotekehittely on tuottanut tulosta: Hansson valmistaa leipomossaan jo seitsemää uutuustuotetta, lähiruokaperiaatteella. Yritysten ja erehdysten kautta miehet ovat kehittäneet maukkaita reseptejä muun muassa porkkanaspelttileivälle, spelttileivälle ja lesekorpuille.
-Lesekorput ja spelttileipä ovat erinomaisen hyviä vatsalle, sanoo Tiainen.
-40 vuotta sitten leseet oli jätettä, josta tehtiin eläintenruokaa. Mutta tänä päivänä minä teen niistä korppuja, nauraa Hansson ja hämmästelee, miten ajat ovat muuttuneet.
-Kansanterveydellisesti onkin hyvä asia, että ihmiset ovat alkaneet syödä kuitupitoisempia leipiä, myöntää Tiainen.

Tuotekehittely jatkuu

Valmiiden tuotteiden lisäksi miehet ovat kokeilleet ohratäytteisten karjalanpiirakoiden ja croissanttien valmistusta.
-Croissantit vaativat vielä hieman hiomista, tuumii Tiainen. Kehitteillä on myös porkkana-raparperipiirakka ja leipureiden oma versio saaristolaisleivästä.
-Tuotekehittelyssä täytyy huomioida paikalliskulttuuri ja mietittävä, mikä menee kaupaksi juuri tällä seudulla, Tiainen kertoo.
-Tärkeintä on olla omaperäinen. Ei ole mitään järkeä lähteä kopioimaan muita, toteaa Hansson.
Maukkaan saaristolaisleivän kehittämisessä miehet ovatkin mielestään etulyöntiasemassa.
-Meillä on käytössämme erinomaisen maukkaat jauhot, he muistuttavat.
Hansson myös harmittelee sitä, miten paljon Suomeen tuodaan valmista taikinaa ulkomailta.
-Yllättävän usein leivonnaisten tuoteselosteesta selviää, ettei taikina olekaan itse tehtyä, vaan tuotu esimerkiksi Balttianmaista. Ehkäpä erikoisimmat miesten kehittämistä uutuustuotteista ovat pettukorput, joihin on käytetty pettujauhoja.
-Vähän käytettynä se on erittäin terveellistä, sanoo Tiainen. -Maun kanssa täytyy vähän pelata, lisää Hansson.
Korppuihin käytetyistä jauhoista vain yksi prosentti on pettua, ja vaaleissa korpuissa erikoisen jälkimaun peittää hunaja.
-Petun vahvin puoli on sen erittäin pitkä säilyvyys, sillä tuhohyönteiset eivät halua olla sen kanssa missään tekemisissä, naurahtaa Tiainen.
Hän myös kertoo, että pettukorput ovat oiva laihdutusruoka.
-Syöppä noita kaksi, niin ei iltapäivästä muuta kuin vähän janota!

Faneja Israelissa asti

Hansson leipoo lähes kaiken taikinajuuresta. Se antaa leivälle hyvän maun.
-Jos verrataan esimerkiksi Hanssonin ruisleipää kaupasta saataviin ruispaloihin, niin ero on valtaisa. Ruispaloissa on vain vähän ruisjauhoja, ja sekin usein ulkomailta tuotua. Perinteisessä, oikeassa ruisleivässä on vain vettä, ruisjauhoja ja hieman suolaa, huomauttaa Tiainen.
Hanssonin herkulliselle, rapeakuoriselle ja mehevä sisuksiselle ruisleivälle onkin muodostunut oma kannattajakunta ilman varsinaista mainostamista.
-Aloitin ruisleivän leipomisen ihan omasta tarpeesta, kun en enää kelpuuttanut kaupan ruisleipiä. Jaoin maistiaisia tutuille ja sillä tiellä olen edelleen, kertoo Hansson.
Helsinkiläisen ravintola Savoyn ruokalistoille leipä päätyi, kun silloinen keittiömestari sattui maistamaan sitä eräissä juhlissa Liljendalissa.
-Ravintolassa syöneet ihmiset soittavat aina silloin tällöin ja kysyvät, että mistä tätä ruisleipää saa, naurahtaa Hansson.
-Se tietysti antaa kuvan siitä, miten paljon suomalaiset arvostavat kunnon ruisleipää.
Tianen kuvailee ruisleivän valmistusta haastavaksi prosessiksi, jonka onnistumista ei voi taata millään reseptillä.
-Vaikka olen ikäni tehnyt kaikenlaista, se ei ole koskaan varma. Siksi ruisleipää leipovan täytyy todella osata hommansa, Tiainen huomauttaa.
Kuukausi sitten Hanssonin luona kävi vieraita Israelista opettelemassa ruisleivän leipomisen saloja.
-Heidän sukulaisensa on keittiömestarina Savoyssa, jossa naiset sattuivat leipää maistamaan. He pyysivät keittiömestaria opettamaan, miten leipää valmistetaan, joten hän soitti minulle, kertoo Hansson hymyillen.
Vierailun jälkeen yhteyttä on pidetty sähköpostitse.
-Israelissa on vähän erilaiset raaka-aineet, mutta sitkeästi naiset yrittävät kehittää ruisleivästäni oman versionsa, toteaa leipuri tyytyväisenä.

Katariina Luoma

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI