|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
Kaupunginjohtaja Kaleva ja valtuutettu Hagfors sopivat valehtelukiistansa
2010-09-09 09:29:06
|
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 10.09. | 6:30 | 19:53 | | La | 11.09. | 6:32 | 19:50 | | Su | 12.09. | 6:35 | 19:47 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Lopullinen päätös tehdään Saksassa?
29.06.2010
Eduskunta päättää tällä viikolla Fennovoiman ja TVO:n ydinvoimahakemusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Eduskunnan arvioidaan hyväksyvän molemmat hakemukset hienoisella enemmistöllä. Eduskunnan hyväksyntä ei silti vielä täydellä varmuudella merkitsisi kahden miljardihankkeen käynnistymistä. Eurooppalaiset energiamarkkinat ovat muuttuneet ratkaisevasti niistä ajoista, jolloin saksalainen E.ON pyrki Loviisa-hankkeensa myötä Suomen ydinvoimamarkkinoille. Tuolloin Suomi oli ainoa Euroopan maa, jonka arveltiin näyttävän vihreää valoa ydinvoimalainvestoinneille. Sen jälkeen laaja ydinvoimainnostus on levinnyt läpi Euroopan aina Ruotsia myöten. Ruotsin valtiopäivät päätti 17.6.2010 täpärästi äänin 174 -172, että maahan voidaan rakentaa uusia ydinvoimaloita vanhojen tilalle. Käsillä on suoranainen ydinvoimarenesanssi.
On todennäköistä, että E.ONin kaltaiselle eurooppalaiselle ydinvoima-alan osaajalle ja investoijalle on näinä aikoina tullut tarjolle useita muitakin ydinvoimahankkeita, jotka lienevät sille kannattavampia ja houkuttelevampia kuin kauas pohjoiseen ”erämaahan” kaavailtu reaktori. Eduskunnan jälkeen Fennovoiman kannalta merkittävin ratkaisu tehdään Saksassa E.ON-konsernin hallituksessa, joka viime kädessä päättää ryhdytäänkö miljardi-investointiin Pohjolassa vai ei.
E.ONin mahdollisesta epäröinnistä ei ole näkynyt vähäisintäkään merkkiä, mutta jokaisessa miljardihankkeessa tiedetään olevan h-hetken, jolloin lopulliset arviolaskelmat ovat pöydällä ja hallitus esittää ratkaisevan kysymyksensä hankkeen kannattavuudesta verrattuna muihin vastaaviin. Suomen sähkömarkkinoiden kilpailun kannalta on syytä toivoa, että Fennovoiman hanke läpäisee senkin syynin, johon ei minkään valtakunnan lobbausryhmillä ole vaikutusta suuntaan eikä toiseen.
Lahna ansaitsee paikan ruokapöydässä
Loviisan Wanhat Talot –tapahtuman yhteydessä järjestetään kala-aiheinen oheiskilpailu, jossa kesän aikana kerätään yleisöltä lahnan valmistusreseptejä. Lahnareseptien joukosta esiraati valitsee kuusi lahnaruokaa, jotka paikallisen ravintolan keittiö valmistaa esiraadin arvioitavaksi. Parhaista resepteistä kolme valmistetaan LWT-tapahtuman kunniavieraaksi saapuvan oikeusministeri Tuija Braxin maisteltavaksi, ja hän valitsee kilpailun voittajareseptin. Paikallinen ravintola Degerby on luvannut ottaa lahnavaihtoehdon myös saaristolaispöytäänsä.
Lahnakilpailu sopii hyvin ajankohtaiseen keskusteluun kalakantojen kestävyydestä, ylikalastuksesta sekä niin sanotuista roskakaloista, joita monet pitävät suoranaisena riesana. Myös Loviisan seudulla lahna käy suurin parvein mitä erilaisimpiin pyydyksiin mato-ongesta aina riimuverkkoihin. Suuri osa seudulla saatavista lahnoista heitetään yleensä takaisin mereen, jätetään merilinnuille tai haudataan maahan. Lapinjärvellä sekä esimerkiksi Hopomin järvessä järjestetään määrävälein puhdistusnuottauksia, joilla matalien järvien niin sanottua roskakalakantaa pyritään hillitsemään.
On totta, että särkikalat, lahnat, kiisket ja muut vähempiarvoiset kalalajit ovat ekologinen ongelma erityisesti pienissä ja matalissa järvissä sekä merenrannikon matalissa lahdissa. Särjet ja kiisket syövät myös petokalojen mätiä, jolloin petokalakanta ei pääse kehittymään ja luontainen kalakanta vääristyy.
Suomessa roskakalaa ajetaan hävitettäväksi tonneittain, kun samaan aikaan maailmalla ollaan huolissaan ylikalastuksesta ja kalakantojen häviämistä. Osa kalamassasta päätyy rehuksi, mutta usein kalakuorma kipataan jätteeksi. Lahnojen ja muiden vähempiarvoisten kalakantojen hillitseminen Suomessa on hyvin perusteltua ja ekologista, mutta maahan hautaamisen sijaan olisi eettisempää käyttää kalansaalista ravinnoksi. Todellisuudessa syötäväksi kelpaamatonta roskakalaa ei ole olemassakaan. Suurin este lahnan kaltaisten ”sivutuotteiden” hyljeksimiselle on ennakkoasenteissa ja osaamisessa. Iso osa kalapuikkoihin ja valmiisiin kalafileisiin tottuneista kuluttajista ei osaisi enää perata kokonaista kalaa. Eikä valmistaa ruuaksi. Kalapuikkojen lisäksi seitä, lohta, kuhaa ja muita kalatiskin vakioantimia osataan vielä joten kuten valmistaa pannulla tai uunissa, mutta esimerkiksi lahnan kanssa useimmilla menee sormi suuhun.
Kalaruoka on taitolaji. Lohestakin saa loihdittua taitamattoman kokin käsittelyssä syömäkelvotonta apetta. Samoin kuin taitavissa käsissä lahnasta ja muista väheksityistä merenelävistä saa valmistettua arkiruuan lisäksi hyvinkin kulinaristisen nautinnon. Esimerkiksi savustettuna tai uunissa valmistetun lahnan vaalea liha on vertaansa vailla. Toivottavasti seutukunnan kalakokit ottavat haasteen vastaan ja paljastavat salaiset lahnareseptinsä. Lahna ei suinkaan ole jätettä, vaan ansaitsee maineenpalautuksen ja vakiopaikan myös loviisalaisissa ruokapöydissä.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta