|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ihmetys suomalaisesta systeemistä: Lomatoimintaa tuetaan julkisista varoista, kansanedustajille +2000 ?/kk Veikkaukselta (21.11.2018 19:26)
Suomi puuttuu Afrikan metsäkatoon ? Juha Sipilältä miljardien aloite EU:lle (21.11.2018 18:33)
Viisi puoluejohtajaa rajoittaisi lakko-oikeutta Suomessa (21.11.2018 18:24)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Raatihuoneen kellon halutaan näyttävän oikeaa aikaa – mekaanisesti tai sähköisesti
24.06.2010



Loviisan keskeisimmällä paikalla Raatihuoneen kellotornissa sijaitseva kello näyttää väärää aikaa neljään ilmansuuntaan. Ajan tieto loppui Raatihuoneen kellotornissa tiettävästi joskus 1990-luvulla. Loviisalainen kelloseppä Juha Karvonen haluaa viritellä keskustelua Raatihuoneen kellon korjaamisesta. Kellot saataisiin käymään ajassa joko uusimalla niiden sähköiset moottorit tai entisöimällä vuonna 1862 valmistunut alkuperäinen mekaaninen kellokoneisto, jonka kaikki osat ovat tallella kellotornissa.

Suomen kelloseppämuseon asiantuntija Veikko Ahoniemi ja Suomen kelloseppäkoulun lehtori Jouni Pöllänen kävivät perjantaina inventoimassa Raatihuoneen mekaanisen kellon tilan, ja yllättyivät, että kellon koneisto oli paikallaan ja kaikki osat olivat tallella kellotornissa. Vain viisareita siirtävät akselit on irrotettu ja asetettu kellokoneiston vierelle.
-On hienoa, ettei Loviisan kellon koneistoa aikanaan purettu, kun mekaaninen koneisto otettiin pois käytöstä ja tilalle asennettiin neljä sähkökäyttöistä koneistoa. Joissakin paikoin metallinen koneisto on myyty romurautana eteenpäin, sanoi Ahoniemi.

Glasbergin tornikello numero 6

Ahoniemen mukaan Raatihuoneen kellotornissa sijaitseva kello on suomalaisen Carl Oscar Glasbergin (1821-1891) vuonna 1862 rakentama alkuperäinen taideteos, joka oli aikansa huipputekniikkaa. Koneiston ylimmässä tukiraudassa näkyy valmistajan merkintä ”C. Glasberg No. 6 År 1862”.
Kellon mekaaninen kellokoneisto on samalla tasolla kellotaulujen kanssa. Kellotaulun halkaisija on sisäpuolelta mitattuna noin 82 senttiä. Torille päin oleva valaistu kellotaulu on lasia. Muut taulut ovat pohjaltaan ilmeisesti alkuperäiset. Itse kellokoneiston korkeus on noin 70 senttiä, leveys 72 senttiä ja syvyys 40 senttiä. Kellossa on käyntimekanismin lisäksi myös lyöntimekanismi, joka löi aikanaan täydet tunnit ja puolet tunnit. Lyöntikello sijaitsee yhä kellotornin katolla.
-Kellossa on myötähampainen ankkurikäynti. Lisäksi siinä on kompensaatioheiluri eli niin sanottu lämpötasausheiluri, joka pienentää nopeista lämpötilavaihteluista johtuvaa käyntipoikkeamaa. Tämä on tekninen piirre, joka yleensä liittyy parempiin ja tarkkakäyntisiin kelloihin. Mekanismia käytetään myös lattiakelloissa, Ahoniemi kuvaili.

Sähköinen tarkempi, mekaaninen varmempi

Ahoniemen ja Pölläsen mielestä Raatihuoneen kellon alkuperäinen mekaaninen koneisto tulisi kunnostaa ja käynnistää. Mekaanisen kellon tarkkuus ei ole niin hyvä kuin sähköisten kellojen, mutta mekaaniset kellot eivät myöskään ole herkkiä ukkosille eikä muille sähköhäiriöille. Mekaanisen kellokoneiston ongelmana on myös lämpötilan vaihtelut, jotka voivat kellotornissa liikkua -30 pakkasasteen ja + 50 asteen välillä. Lämpötasausheiluri kompensoi kuitenkin melko hyvin vaihtelun vaikutuksia.
Mekaanisen kellokoneiston entistäminen vaatisi Ahoniemen mukaan työtä ja rahaa. Lisäksi sitä pitäisi määrävälein huoltaa ja punnuksia virittää. Punnuksia voitaisiin tosin myös nostella sähköisesti ja automaattisesti. Ahoniemen arvion mukaan Loviisan Raatihuoneen kellon mekaanisen koneiston entistäminen maksaisi noin 60.000 euroa. Hankkeeseen olisi Ahoniemen arvion mukaan saatavissa EU-rahaa.
-Porvoossa laitettiin vastaavanlainen tornikello kuntoon, Ahoniemi vihjaisi.
Loviisalainen kelloseppä Juha Karvonen kannattaa alkuperäisen mekaanisen koneiston korjaamista. Hankkeeseen tulisi kaupungin ja EU:n rahoituksen lisäksi saada keräysvaroja järjestöiltä ja säätiöiltä.
-Tärkeintä olisi saada kello toimimaan, koska onhan se kaupungin imagon kannalta häpeä, etteivät kaupungin kellot näytä oikeaa aikaa, Karvonen sanoi.

Sähkökelloa ajastettiin Saksasta

Tarkkaa ajankohtaa mekaanisen kellokoneiston vaihtamisesta sähköiseen ei ollut saatavilla, mutta sähköinen koneisto oli toiminnassa ainakin 1980-luvulla. Vuonna 1983 Raatihuoneen lähialueella ambulanssien VHF-radioissa ja muissa radiolaitteissa havaittiin erikoinen minuutin välein toistuva ”radioshokki”, joka häiritsi torin alueen radiopuhelimia. Vuoden 1984 elokuussa radioshokin epäiltiin aiheutuvan Raatihuoneen sähköisestä kellokoneistosta, jota pidettiin ajan tasalla Saksan Mainflingenistä sekunnin välein lähetetystä 77,5 kilohertsin radioimpulssista. Sähkökellon toimittaneet Esmi Oy:n ja silloisen Posti- ja telehallituksen asiantuntijat kävivät Loviisassa tutkimassa outoa radiosignaalia ja sittemmin radiohäiriö poistui.

Porvoossa 1600-luvun tornikello

Kellomuseon edustajat kiertävät parhaillaan eri puolella Suomea inventoimassa maan tornikelloja. Niitä on arviolta noin 150 kappaletta. Hieman alle puolet on suomalaisia, osa saksalaisia ja ruotsalaisia tornikelloja.
-1600-luvun tornikelloja on löytynyt kolme. Yksi arvokkaimmista on vuoroin Porvoon raatihuoneen ja tuomiokirkon tornissa sijainnut kello, joka on nyt Porvoon museon varastossa, Ahoniemi sanoi. Myös Björkbodan kartanossa Dragsfjärdissä ja Kokemäen kirkontornissa sijaitsevat kellot ovat 1600-luvulta. Jälkimmäinen kulkeutui kirkon torniin Rauman raatihuoneelta.
-Kirkot ja Raatihuoneet ovat olleet tornikellojen kannalta hyviä säilytyspaikkoja, Ahoniemi sanoi.

Kirkossa moderni sähkökello

Loviisan kirkon kellotorniin kellokoneisto asennettiin vasta kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennen ei vuosina 1863-1865 rakennetussa kirkossa ollut lainkaan aikaa näyttävää tornikelloa.
-Torniin oli kyllä suunniteltu kellotaulut, mutta niitä ei aikanaan rakennettu, vaan paikalla oli vain pyöreät mustat laput. Vasta kymmenisen vuotta sitten torniin asennettiin sähkökello osin seurakunnan ja osin keräysvaroin, kertoi kanttori Arno Kantola. Sähkökellon koneisto on kellotornin keskellä, josta lähtee viisariakselit neljään ilmansuuntaan. Kellon ajastus tapahtuu sakastissa olevalta tietokoneelta. Viime talvena kellokoneisto jäätyi ja kello oli jonkin aikaa pois käytöstä, mutta toimii jälleen.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI