|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
Kaupunginjohtaja Kaleva ja valtuutettu Hagfors sopivat valehtelukiistansa
2010-09-09 09:29:06
|
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 10.09. | 6:30 | 19:53 | | La | 11.09. | 6:32 | 19:50 | | Su | 12.09. | 6:35 | 19:47 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Senioripalveluiden kysyntään varauduttava
01.06.2010
Sotien jälkeen syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat siirtyvät Suomessa vääjäämättä kohti auringonlaskua. Lähivuosina suuret ikäluokat jäävät ansaituille eläkepäiville, ja jättävät jälkeensä ison aukon työmarkkinoille. Sitä täyttämään Suomeen tarvitaan työntekijöitä myös maan rajojen ulkopuolelta. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä myös huoltosuhde Suomessa muuttuu huonompaan suuntaan, sillä jokaista työtä tekevää veronmaksajaa kohden huollettavana on entistä suurempi joukko kansalaisia.
Loviisassa ja erityisesti Lapinjärvellä vanhusväestön osuus on jo nyt maan keskiarvoja suurempi. Loviisassa muuttoliike pääkaupunkiseudulta on tuonut kaupunkiin runsaasti aktiivisia senioreita. Tulevina vuosikymmeninä luova luokkakaan ei jaksa enää tehdö lumitöitä, vaan moni etsiytyy helpompien asumismuotojen piiriin.
Loviisassa tiedetään, etteivät nykyiset erityisesti vanhusväestölle tarkoitetut asuinsijat ja muutkaan palvelut riitä lähimainkaan suurille ikäluokille. Pulaa on sekä vuodepaikoista että ikäihmisten omatoimiseen asumiseen tarkoitetuista lähellä palveluita sijaitsevista senioriasunnoista. Tamperelaisen Terveyspuistot -konsulttiyrityksen Loviisassa tekemän kyselytutkimuksen mukaan seutukunnalla on runsaasti kiinnostusta senioreille tarkoitetusta asumismuodosta. Kaikkiaan 370 kyselyyn vastanneesta ihmisestä peräti 231 oli kiinnostunut senioreille tarkoitetusta asumismuodosta. Asumismuodoista kysyttäessä vain omistusasunnoista oli kiinnostunut 62 vastaajaa, vuokra-asunnoista 91 vastaajaa ja molemmista 78 vastaajaa. Kyselyn taustalla ollut tamperelainen Rakennusyhtiö Pohjola Oy ilmoittikin saman tien olevansa valmis rakentamaan senioriasuntoja linja-autoaseman ja terveyskeskuksen välissä olevalle vapaalle tontille. Paikka onkin suorastaan ihanteellisen juuri senioriasumiseen. Kaupungin keskustassa olevat kerrostalotontit kiinnostavat luonnollisesti muitakin rakennusyhtiöitä. Tiettävästi ainakin loviisalainen Kalevi Ilosen yhtiö on kiinnostunut terveyskeskuksen naapuritontista. Samaan aikaan myös niin sanotulle Ulrika-kodin tontille ollaan sijoittamassa ikäihmisten asuntoja. Myös palvelutalo Esplanadin naapurissa olevalle Skandinavian tontille on kaavailtu ikäihmisille sopivia huoneistoja. Sama kohderyhmä on mielessä myös kahdessa muussa kerrostalohankkeessa Loviisan keskustassa. Näyttää siltä, että Loviisaan on tyrkyllä runsaasti nimenomaan senioriasumiseen sopivia asuntoja. Se on hyvä asia, sillä myös senioreita on tarjolla runsaasti seuraavien noin kolmenkymmenen vuoden ajaksi. Suurten ikäluokkien kohdalla on riskinä, että lisääntyvä kysyntä nostaa hintoja. Jos tarjontaa on riittävästi, syntyy alalle myös kilpailua, jonka voi olettaa pitävän myös hinnat kurissa.
Kasvavat seniorimäärät eivät ole Loviisalle ongelma, vaan mahdollisuus, jos siihen osataan ajoissa varautua. Eläkeläiset maksavat veroja ja käyttävät kunnallisten palveluiden lisäksi myös runsaasti kaupallisia palveluita. Loviisan kaupungin on syytä huolehtia, että kunnallisten vanhusten palveluasuntojen ja – palveluiden lisäksi kaupunkiin syntyy riittävästi myös yksityistä tarjontaa. Jotta seudun ikäihmisiä ei tarvitse siirtää muualle viettämään viimeisiä elinvuosiaan.
Kuhan antaisitte rauhassa lisääntyä
Taas on koittanut se aika vuodesta, jolloin kuha on noussut kudulle Suomenlahden poukamiin. Sukukypsät kuhanaaraat ja koiraat suuntaavat kulkunsa myös Loviisan lahdelle ja muille Loviisan seudun kutupaikoille. Sen tietävät myös monet vapaa-ajan kalastajat, jotka virittelevät luvattomia verkkojansa tiedossa olevien kutureittien varrelle. Myös kuhanuistelijoita on liikkeellä. Valitettavasti suurin osa ensimmäistä kertaa kudulle tulevista pienistä kuhista päätyy saaliskalaksi. Huonosti käy myös monille kutupaikoille kerääntyville isommille yksilöille. Iso osa kehittyvää mätiä vartioivista koiraista käy ahnaasti kiinni uistimeen, ja etenkin alkukesän saalis saattaa koostua lähes kokonaan koiraista. Vilkkaasta veneliikenteestä ja joen tuomista ravinteista huolimatta Loviisanlahden tiedetään olevan kuhien kutualuetta.
Suomessa kuhasaaliit ovat viime vuosina kasvaneet. Syynä on kalastuksen lisääntyminen, mutta myös kalakannan kasvu etenkin niillä alueilla, joilla kalastusta on voitu säännellä joko kalastuskieltojen, alamitan nostamisen avulla tai verkkojen silmäkokoa suurentamalla.
Kalastusasetuksen mukaan kuhan alamitta on 37 senttiä. Loviisassa alamitaksi on päätetty 40 senttiä. Monet kalastajat päästävät kuitenkin alle puolimetriset kuhat jatkamaan kasvuaan ja lisääntymään. Seudun kuhakantojen säilymisen varmistamiseksi Loviisan seudulla tulisi kuhan alamittaa nostaa 45 senttiin ja verkon pienintä solmuväliä 50 sentistä 60 senttiin.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta