|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
Lovari LWT-päivien VIP-vieraiden matkassa
2010-08-28 22:06:05
|
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Ke | 08.09. | 6:25 | 19:59 | | To | 09.09. | 6:28 | 19:56 | | Pe | 10.09. | 6:30 | 19:53 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Isoveljen valvova silmä olikin sokea
21.05.2010
Loviisan Sanomat julkaisee tänään sivulla 8 uutisen, jonka eettistä puolta on pohdittu tavallista huolellisemmin. Alunperin uutisen piti käsitellä valvontakameroiden lisääntymistä Loviisan kaupungin alueella sekä sitä kuka, miten ja missä julkisilta paikoilta tallennettua videokuvaa katsotaan ja säilytetään. Moni oli tervehtinyt tyydytyksellä signaaleja videovalvonnan laajanemista. Varsinkin, kun se on todistettavasti vähentänyt ilkivaltaa esimerkiksi Loviisan uimarannalla ja luvatonta leiriytymistä Sahaniemellä sekä kuseksimista yökerho Alexian nurkkakujalla. Esimerkiksi uimarannalla tavattu lapsiperheen äiti oli tyytyväinen, että aluetta valvotaan, ja esimerkiksi kassin voi jättää huolettomammin rannalle uimasilla tai kioskilla käydessään.
Jutunteon yhteydessä eilen kävi kuitenkin yllättäen ilmi, että esimerkiksi Loviisan kaupungin järeä tallentava valvontakamera uimarannalla on vain pelkkää hämäystä. Valopylvääseen asennettu uskottavan näköinen antennilla varustettu sääkoteloitu videokamera ei ole oikea, ei toimi eikä tallenna. Sama pätee esimerkiksi Sahaniemeen ja keskutaan asennettuihin kaupungin kyltteihin, joissa kerrotaan alueella tehtävän ”Tallentavaa videovalvontaa”. Nekin ovat silkkaa hämäystä eikä aluetta valvota eikä kuvata sen enempää kuin aiemminkaan. Kaupungilla ja poliisilla sekä monilla yrityksillä on myös toimivia valvontakameroita, ja niitä pyritään jatkossa lisäämään.
Tallentava kameravalvonta on herkkä asia. Suomessa ei ole yhtenäistä lakia säätelemään kameravalvontaa. Kameravalvontaa koskevat lait perustuvat Suomessa henkilötietolakiin sekä rikoslain salakatselusäännökseen. Lainsäädännön näkökulmasta tallentava ja ei tallentava online-videovalvonta ovat eri asioita. Tunnistettavia ihmisiä tallentavaan valvontaan vaikuttaa useampi laki sekä sen harjoittamiseen tarvitaan aina järkevä syy. Julkisella paikalla kuvaaminen on periaatteessa aina sallittua, mutta jos nauhoituksista ryhdytään keräämään esimerkiksi tietokantaa, jossa tunnistettavia ihmisiä voidaan yhdistää tiettyyn paikkaan ja ajankohtaan, joudutaan tekemisiin henkilötietolain pykälien ja vaatimusten kanssa. Siksi Lovarin verkkokamera torinlaidalla ei ole tallentava.
Loviisan kaupungin kamerahämäyksen uutisoiminen on myös lehdelle kiusallinen kysymys. Uutisen jälkeen ainakin Lovarin lukijat tietävät, ettei mitään kameravalvontaa tietyillä alueilla todellisuudessa ole. Jo ennen tämän päivän uutista muutamat alueen asukkaat ja kaupungin työntekijät ovat tienneet hämäyksestä ja lisäksi esimerkiksi uimarannan talviuimareille on suoraan kerrottu, ettei valvontakamera oikeasti toimi. Hämäyksen paljastuttua laajemmin feikkikameran ja -valvontakylttien teho heikkenee entisestään, ja vaarana on ilkivallan lisääntyminen. Se on erittäin valitettavaa. Siitä huolimatta uutinen hämäyksistä päätettiin julkaista, koska kiistämättömien hyötyjensä lisäksi etenkin uimarannan valvontakameran toimimattomuuteen liittyy myös selkeitä riskejä. Niitä ei tietenkään pidä liioitella, muttei sivuuttaakaan. Väärä tieto uimarannan jatkuvasta videovalvonnasta saattaa luoda perusteetonta turvallisuuden tunnetta. Joku saattaa esimerkiksi jättää omaisuuttaan huolettomammin isoveljen valvovan kamerasilmän lähettyville tietämättä, että silmä onkin sokea.
Kameravalvonta on varsin tehokas tapa ennaltaehkäistä ilkivaltaa ja muuta rikollisuutta. Hämäyskamerat ja -kyltit ovat edullinen temppu, joka toimii jonkin aikaa, ja joidenkin hörhöjen kohdalla. Niiden laajempi paljastuminen on ollut vain ajan kysymys. Loviisan kaupunki tarvitsee lisää tarkasti harkittaviin riskikohteisiin sijoitettavia toimivia valvontakameroita, jotka ehkäisevät rikoksia ja saavat konnat vastuuseen teoistaan. Pelkän hämäyksen varaan ei turvallisuutta eikä valvontaa voi pitkällä tähtäyksellä Loviisassa rakentaa.
Sähkömagneettinen kuormitus arveluttaa
Maailman terveysjärjestön WHO:n syöpätutkimuskeskuksen koordinoiman laajan kansainvälisen aivokasvainten syitä selvittävän Interphone-tutkimuksen 17.5. julkaistun loppuraportin mukaan tavanomainen kännykän käyttö ei näytä suurentavan aivokasvainten riskiä. Vuonna 2000 kaikkiaan 13 maassa käynnistyneessä tutkimuksessa selvitettiin yhteensä noin 11.000 ihmisen terveydentilaa ja sairauksia. Vaikka näyttöä yhteydestä kännyköiden ja aivokasvainten välillä ei tutkimuksessa tälläkään kertaa löytynyt, kalvaa huoli yhä monia kännykän käyttäjiä ja etenkin pienten kännykkälasten vanhempia. Radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista ei edelleenkään tiedetä riittävästi. Jotkut ihmiset ovat herkempiä kuin toiset, ja sähkömagneettiset kentät voivat vaikuttaa terveyteen muilla tavoin kuin vain syöpätapauksina.
Tutkimuksia on syytä jatkaa, ja soveltaa kännyköihin ja muihin sähkömagneettisiin kenttiin säteilysuojelusta tuttua Alara-periaatetta eli rajoittaa niiden käyttöä ja altistusta niin vähäiseksi kuin järkevästi on mahdollista. Se on myös taloudellisesti järkevää.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta