
|

LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|





UUTISIA MAAILMALTA

 Lovari LWT-päivien VIP-vieraiden matkassa 2010-08-28 22:06:05
|
TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

AURINKO NOUSEE/LASKEE

| Loviisan keskipisteen horisontissa | nousee | laskee | | Ke | 08.09. | 6:25 | 19:59 | | To | 09.09. | 6:28 | 19:56 | | Pe | 10.09. | 6:30 | 19:53 |

GALLUPPI



|

|

|

|

PÄÄKIRJOITUS
| Loviisan johtoportaassa vaihtuvuutta 04.05.2010
Neljästä kunnasta koottu uusi Loviisa on alkumetreillään ajautunut erikoisen henkilöstöongelman äärelle, kun keskeiset avainjohtajat ovat jättäneet tai jättämässä Loviisa-laivan. Aluksi yhdistymisvalmisteluissa keskeisellä paikalla ollut Loviisan hallintojohtaja Anu Kalliosaari ilmoitti siirtyvänsä Porvoon henkilöstöjohtajaksi. Sen jälkeen tuli tieto Loviisan teknisen johtajan Yrjö Meltauksen kuolemasta äkilliseen sairauteen. Muutama viikko sitten terveysjohtaja Marica Saloranta ilmoitti jättävänsä paikkansa Loviisan perusturvasektorilla.
Tuorein menetys oli uuden Loviisan talousjohtajan Ralf Sjödahlin ilmoitus siirtymisestä Askolinin suvun omistaman kartanoyhtiön Forsby Gårdin toimitusjohtajaksi. Alijäämäisen Loviisan vaihtaminen varakkaaseen ja ylijäämäiseen kartanoyhtiöön on talousalan osaajalle kuin siirtyisi kredit-osastolta debet-puolelle. Pitkän kuntauran tehneen Sjödahlin lähtö on Loviisalle iso menetys. Varsinkin kun se tapahtuu tilanteessa, jossa Loviisan taloudenpidon haasteet ovat suuremmat kuin vuosikymmeniin.
Lyhyessä ajassa uusi Loviisa on menettänyt useita fuusiovalmisteluissa keskeisillä paikoilla olleita avainjohtajia. Kun ”menetysten” joukkoon lasketaan myös äitiysvapaalle siirtynyt kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, ovat uuden Loviisan johtoportaan rivit harvenneet ensimmäisenä toimintavuonna merkittävästi. Alkuvuonna myös vanhan Loviisan talouspäällikkö Ulf Baggström jäi eläkkeelle, ja eläkeputki houkuttelee lähivuosina jo muitakin Loviisan päälliköitä.
Loviisan johtoportaan vaihtuvuuspiikille ei ole nähtävissä mitään yhteistä tekijää ellei sellaiseksi laske isoa ja haastavaa muutosprosessia, jossa ihmisten tehtävät ja statukset ovat muuttuneet. Muutos on monille elämän saumakohta, joka antaa usein rohkeutta ja syitä hakeutua muualle. Kukin tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan.
Kunnallisen virkamiesjohtajan pesti ei ole niitä houkuttelevimpia. Julkista valtaa käyttävät viranhaltijat toimivat jatkuvasti suurennuslasin alla, ja kritiikkiä tulee helposti kaikista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Lisäksi viranhaltijat joutuvat usein toimimaan luottamushenkilöiden ristitulessa. Myös kuntalaiset osaavat usein olla varsin vaativia virkamiesjohtajia kohtaan. Mediasta puhumattakaan. Lisäksi Loviisan poliittisen toimintakulttuurin sanotaan pikemminkin työntävän kuin vetävän ammattilaisia kaupungin johtopaikoille.
Loviisan johtoportaan harveneminen, vaikka mistään joukkopaosta ei silti vielä voida puhua, on Loviisalle sekä uhka että mahdollisuus. Kokeneiden johtajien mukana menetetään suuri määrä osaamista ja tietämystä, jonka hankkimiseen seuraajilla menee runsaasti aikaa. Varsinkin isommat hankkeet saattavat jumiutua johtajanvaihdosten ajaksi. Hallittu vaihtuvuus ja uusiutuminen voivat olla myös hyödyksi. Monasti ovatkin. Vaihtuvuuden myönteisiä puolia ovat työkierto ja uusien tekijöiden sekä mahdollisesti jopa uusien ajatusten pääsy avainpaikoille. Samalla tarjoutuu myös kaivattuja mahdollisuuksia keventää luonnollisella tavalla uuden Loviisan organisaatiota.
Olennaisinta on, saadaanko johtopaikoille tekijöitä, jotka suoriutuvat vaativista tehtävistään edeltäjiensä tavoin tai jopa paremmin. Loviisassa haastetta lisää viranhaltijoiden kielitaitovaatimukset, jotka karsivat potentiaalisten hakijoiden joukosta ison osan ammattilaisia. Vaikka neljä kuukautta sitten toteutuneen fuusion jäljiltä Loviisan kokonaishenkilöstömäärä on vielä riittävä, on Loviisan kaupungin syytä rakentaa työnantajakuvaansa nykyistä houkuttelevammaksi, jotta palveluiden saatavuus ja laatu eivät lähitulevaisuudessa uhkaavan työvoimapulan takia vaarannu.
Loviisan seutu tarvitsee lähiruokaohjelman
Loviisassa ja Lapinjärvellä selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia lisätä lähiruuan käyttöä kouluissa ja muissa kunnallisissa kohteissa. Yksityis- ja yritystalouksissa on helpompaa hankkia lähiseudun tuotteita, joita pidetään puhtaimpina ja terveellisempinä. Lähiruokatuottajien tuotteet löytävät aiempaa helpommin tiensä myös seutukunnan kauppojen valikoimiin.
Julkisella puolella ongelmaksi koetaan usein arviot lähiruuan kalleudesta ja saatavuudesta sekä hankintalain kilpailutusvaatimukset. Tarjouskyselyissä laatukriteeristöt voidaan kuitenkin laatia niin, että ettei hankintapäätöksiä tarvitse tehdä pelkän hinnan perusteella. Loviisan seutukunta tarvitsee erillisen lähiruokaohjelman, jonka avulla alueen omat elintarvikkeiden tuottajat sekä kuluttajat löytävät nykyistä paremmin toisensa. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan tulisi näyttää lähiruokamyönteistä esimerkkiä omissa laitoskeittiöissään.
Arto Henriksson
Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|

|