Koulukeskushanke kriittisellä polulla
16.04.2010
Monien sählinkien, suoranaisen hidastelun ja täpärän pelastumisen seurauksena Loviisan suomenkielisen koulukeskuksen uudishanke on ajautunut nyt niin sanotulle kriittiselle polulle. Rakennushankkeissa se tarkoittaa, että useita ratkaisuja ja tehtäviä on tehtävä tiiviisti peräkkäin, jotta koko hankkeen aikataulu ei kaatuisi. Kouluhankkeen toteutuminen lähivuosina edellyttää, että Loviisa saa kaikki päätöksensä, suunnitelmansa ja kilpailutuksensa kevään ja kesän aikana valmiiksi niin, että koulun perustukset voitaisiin valaa vuoden 2010 aikana. Vasta sen jälkeen Loviisa voi nousta ELY-keskuksen elvytysrahalla avustettavien hankkeiden joukkoon, ja hanke alkaa. Ratkaisu on siis loviisalaisten virkamiesten ja luottamushenkilöiden käsissä. Useiden jossittelujen ja äärimmäisen kiireen takia vaikuttaa suoranaiselta ihmeeltä, jos nyt käyntiin polkaistu hanke saadaan etenemään aikataulussaan ja kunnialla päätökseen. Se toinen vaihtoehto, ettei kouluhanketta saataisikaan nyt toteutettua, jolloin suomenkieliset lapset viruisivat kuusi vuotta parakkikopeissaan, on niin vastenmielinen, että ihmetekojakin on syytä edes yrittää. Jos aikataulu ei pidä eikä Loviisa saa elvytysraha-avustusta, palaa koko hanke lähtöruutuun ja valmistuminen siirtyy pahimmillaan vuoteen 2016 saakka. Jo nyt useampi kuin yksi suomenkielinen perhe on päättänyt evakuoida lapsensa Loviisasta surkeiden kouluolojen seurauksena.
Maanantaina kaupunginhallitus nimesi kouluhankkeelle projektiryhmän, jota johtaa kaupunginjohtaja Olavi Kaleva itse. Se merkitsee, että kouluhankkeen prioriteetti on nyt korkea. Riskinä on, että äärimmäisen kireä aikataulu johtaa hätäisiin virheratkaisuihin, mutta toki kiireessä ja paineessa voi syntyä myös viisaita valintoja. Yksi tärkeimmistä kriittisen polun ratkaisuista on koulun paikkavalinta. Se on tehtävä mielellään jo huhtikuun aikana, ja hanke on saatava valtuuston vahvistettavaksi ennen kesälomia. Virka- ja luottamusmiehiltä riittää toivottavasti pyrintöä pitää tarvittaessa vaikka ylimääräisiä kokouksia, jotta luvassa oleva elvytysraha ei toistamiseen karkaa käsistä.
Kouluhankkeen ajajat ovat silmäilleet uudelle koululle paikkaa muun muassa Raviradan ja Generalshagenin lähistöltä, Harmaakalliolta sekä nykyisen koulukeskuksen alueelta. Jos uutta koulua varten joudutaan teettämään uusia kaavoja pitkine kuulemis- ja valitusprosesseineen, on riski peruskiven valun siirtymisestä ensi vuoden puolelle ja elvytysrahojen menetyksestä liian suuri. Tarvittaessa on voitava käyttää poikkeuslupamenettelyä. Nopeimmin uusi kouluhanke voidaan aloittaa nykyisen suomenkielisen koulukeskuksen lähialueella. Tosin silloin saatetaan menettää mahdollisuus monitoimi-uomahallin läheisyydestä sekä muista suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhteisistä tiloista, mutta mahdollistetaan yhtenäiskoulun säilyminen eli ala- ja yläkoulu sekä lukiokin toimisivat samalla suomenkielisellä koulukampuksella. Synergiaa syntyisi, vaikka valitettava kielimuuri ei madaltuisikaan.
Suomenkielisen koulukeskuksen tontti on osin vanhaa suonpohjaa eikä parasta mahdollinen rakennuspaikka. Maaperän kosteus ja kelvottomat rakenneratkaisut lienevät osaltaan Ratakadun puoleisista koulurakennuksista raportoitujen sisäilmaongelmien syynä. Tontti tuskin on kuitenkaan niin kirottu, etteikö sen lähialueelle olisi mahdollista suunnitella ja rakentaa kunnollista koulua, kunhan maaperän riskit tutkitaan ja otetaan riittävästi huomioon. Tulevina vuosina nykyistä paloasemaa ollaan todennäköisesti siirtämässä liikenteellisesti paremmalle paikalle pääteiden lähettyville, jolloin koulukeskukselle avautuu tarvittaessa lisää laajenemisaluetta. Koulukeskuksen alueella sijaitsee myös Loviisan kiistanalainen häpeäpilkku Almin talo. Sitä koskevat ratkaisut on syytä pyrkiä tekemään koulupäätösten yhteydessä, mutta koululaisten etu ja koulun toimivuus on silti pidettävä etusijalla. Uusi koulu ei ole mikään tilapäisratkaisu, vaan tiloja on tarkoitus käyttää noin 50 vuotta. Siksi sen arkkitehtuuriin ja tilasuunnitteluun eli viihtyvyyteen ja toimivuuteen on syytä kiireestä ja monista sudenkuopista huolimatta panostaa.
Kansanedustajien omantunnonkysymys?
Kansanedustajat valmistautuvat ottamaan kesän kuluessa kantaa hallituksen ydinvoimalaesityksiin. Ylen kyselyssä 109 istuvista kansanedustajista ilmoitti tukevansa lisäydinvoiman rakentamista. Vain 46 kertoi vastustavansa ydinvoimaa ja 45 edustajista empii vielä kantaansa tai ei halunnut vastata kyselyyn ennen kuin on nähnyt hallituksen energiapaketin sisällön. Seksuaalisten kysymysten, uskonnon ja alkoholin tapaan ydinvoimakin on kansanedustajille omantunnonkysymys.
Eduskunnan erikoisimpiin ydinvoimakantoihin kuuluu porvoolaisen Mikaela Nylanderin linjaus, jossa hän sanoo ”oikeastaan vastustavansa ydinvoimaa, mutta jos pitää saada yksi uusi voimala aion lobbata sitä Loviisaan”. Eduskunnassa voi äänestää kunkin hakemuksen kohdalla vain ”Jaa” tai ”Ei”. Jos Fortumin hakemus pääsee valtioneuvostosta eduskuntaan saakka, on Nylanderinkin valittava joko ”Jaa”, ”Ei” tai ”Tyhjä”, koska ”Ei, mutta jos, niin kyllä” –nappi puuttuu eduskunnan äänestyskoneesta.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
Sivun alkuun
Tulosta