|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kokoomusvaikuttaja: Suomeen +10 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai palvelut alas ? Rinteen eläkelupaus on ?pyramidihuijaus? (19.11.2018 16:24)
Näkökulma: Nyt suomalaiset haravoimaan ? me Trumpin sanaa ymmärtämättömät mokasimme (19.11.2018 12:40)
Kokoomuksen konkari sote-yritysten keskittymisestä: ?Enkös minä sanonut? (19.11.2018 12:10)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Valintakokeet ovat paras tapa ottaa opiskelijat sisään
13.04.2010



Opetusministeriön kaavailema uudistus, jossa korkeakoulujen valintakokeita vähennettäisiin merkittävästi, epäilyttää loviisalaista historian lehtoria. Erkki Teräväinen johtaa historia-aineitten valintatoimikuntaa Helsingin yliopistossa.

–Valintakokeet ovat aika oikeudenmukainen tapa ottaa opiskelijoita sisään. On oltava jonkinlainen keino laittaa pyrkijöitä järjestykseen.
Yleisen historian vs. lehtori Teräväinen huomauttaa, että lukiolaisten laittaminen valtakunnallisesti samalle viivalle saattaa olla vaikea yhtälö.
–Entä miten suhtautua toista tai kolmatta kertaa yrittäviin, tai varusmiehiin? hän miettii.
Ylikäymättömänä ongelmana Teräväinen pitää sitä, että monelle alalle on oltava jonkinlainen testi jo soveltuvuuden takia. Helsingin yliopiston historian valintakokeisiin osallistuu vuosittain 350-400 pyrkijää. Hakemuksia tulee sitäkin enemmän. Sisään otetaan esimerkiksi Suomen historiaa opiskelemaan vuosittain noin 40 opiskelijaa. Helsingin yliopistossa voi lisäksi opiskella yleistä historiaa ja Pohjoismaiden historiaa.
Lisäksi ruotsinkieliset opiskelevat oppiainetta historia. Ruotsinkielisiä hakijoita on kolmisenkymmentä, joista sisään otetaan vajaa kymmenen. Puolet pyrkijöistä valitaan koulutodistuksen ja valintakokeen perusteella, puolet vain valintakokeen perusteella.
Tämän vuoden alusta historiaa on opiskeltu filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella, joka on humanistisen tiedekunnan suurin laitos.

Karsinta tehtävä aina jossain vaiheessa

Valintakokeista luopuminen epäilyttää Teräväistä myös siksi, että kaikkia lukiolaisia opiskelu ei kiehdo samaan tapaan. Varsinkin pojilla koulunkäynti saattaa välillä jäädä toiselle sijalle.
–Jokaisella on tietenkin vapaus olla ahkera.
Suosittuja valmennuskursseja Teräväinen luonnehtii hyväksi bisnekseksi.
–Mutta ne ovat erittäin epätasa-arvoistavia.
Teräväinen ennakoi, että korkeakouluihin karsintoja ei voida tehdä puhtaasti lukiopohjalta, eikä toisaalta ole paluuta vanhaankaan käytäntöön, jossa opiskelijat vain kirjoittautuivat yliopistoon.
Yhtenä mahdollisuutena hän pitää sitä, että esimerkiksi historiaa opiskelemaan kaikilla olisi mahdollisuus kirjoittautua sisään, mutta vuoden kuluttua edessä olisi kuitenkin karsinta.
–Niin tarjoutuisi mahdollisuus kokeilla ja samalla mitattaisiin tahtotila.
Karsimaan jouduttaisiin joka tapauksessa jossain vaiheessa: Helsingin yliopisto on niin suosittu opiskelupaikka, etteivät kaikki halukkaat mahtuisi missään tapauksessa sisään. Teräväisen mielestä pohdinnan arvoista olisi sekä lukio-opetuksen että kandidaatin tutkinnon kehittäminen.
–Jos lukiokoulutusta halutaan kehittää, niin tehdään siitä todella yliopisto-opintoihin orientoiva. Huono vaihtoehto ei olisi myöskään kandidaatin tutkinnon kehittäminen.
–Mikäli korkeakouluihin pääsisi pelkästään papereilla, niiden opettajaresursseihin on satsattava.

Lukiotietoja täydennetään peruskurssilla

Teräväinen huomauttaa, että kädentaitojen ja ammattitutkintojen arvostusta olisi lisättävä.
–Ei kaikkien tarvitse mennä lukioon varsinkaan silloin, jos ei tiedä mitä haluaa tehdä.
Historian laitoksella opiskelijoiden lukiopohjan aiheuttamia eroja tasataan peruskurssien avulla.
–Niiden tarkoituksena on tasata ero tiedoissa. Näin varmistetaan, että lähtötaso on kaikilla sama.
Yliopistossa lukion tietojen paikkaamista tarvitaan Teräväisen mukaan myös siksi, että historian lukio-opetus keskittyy nykyisin aika lailla 1800- ja 1900-lukuun.
–Vanhemman ajan ja varsinkin maailmanhistorian tunnit ovat vähissä.
Teräväinen ei usko, että korkeakoulujen oppilasvalintoihin on tulossa mitään radikaalia muutosta. Esimerkiksi matematiikassa lahjakkaat pääsevät Dipoliin suoraan jo nyt.
Teräväinen muistuttaa lopuksi yliopistojen autonomiasta: niillä on yhä valta päättää, miten opiskelijansa valitsevat.

Lukion rehtori: ”Toivottavasti stressi ei kasva”

Lovisa Gymnasiumin rehtori Jan Lindh arvioi, että valintakokeitten poistamista voitaisiin joissakin aineissa harkita.
–Pääsykoe tarvitaan kuitenkin yhä esimerkiksi taideaineissa: kuvataiteessa, teatterissa ja musiikissa.
Lukiolaisten motivaatiotasoa Lindh pitää tätä nykyä korkeana: valinta on jo tehty eikä välivuosia ennen korkeakouluopintoja juuri pidetä.
Lindh toivoo, että jos uudistus tehdään, se ei lisää lukiolaisten stressiä.
–Nykyisin lukio on konkreettinen valinta ja opinnot otetaan vakavasti. Siksi on luonnollista, että lukiolainen pääsisi suoraan jatkamaan opintojaan. Jotkut kurssit jouduttaisiin ”kalibroimaan”, niin että ne soveltuisivat paremmin yliopisto-opintoihin. Eli edellytys on lukio-opetuksen terävöittäminen. Nyt ote on yhä yleissivistävä.
Valintakokeitten poistamisessa Lindh näkee hyvinä puolina muun muassa sen, että koetta ei olisi kokeen perään. Lisäksi preppauskurssit ovat kalliita.
Pojat ja tytöt ovat Lindhin mielestä jo samalla viivalla, viimeistään silloin, kun osallistutaan ylioppilaskirjoituksiin.
–Tytöille lukio sopii ehkä hieman paremmin, mutta pojat kypsyvät nopeasti. Kirjoituksissa erot ovat tasaantuneet.

Ministeriö aloittaa opinto-ohjauksen pilotin

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) puhui valintakokeiden uudistamistarpeista Suomen lukiolaisten liiton 25-vuotisjuhlassa viime viikolla. Virkkunen totesi, että valintakokeista ei olla kokonaan luopumassa, mutta jatkossa pääsykokeissa ei pitäisi mitata suurin piirtein samoja asioita kuin ylioppilaskirjoituksissakin. Ylioppilastutkintoa pitäisi sen sijaan hyödyntää nykyistä enemmän.
Virkkunen totesi, että vaihtoehtoisia väyliä korkeakouluihin pitää löytyä vastakin niin, ettei tie nouse pystyy esimerkiksi alakanttiin sujuneiden kirjoitusten vuoksi.
Virkkunen ehdotti, että jokaiselle lukiolaiselle tehdään jatko-opintoihin orientoiva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Opetusministeriö käynnistää ensi syksynä lukioiden kanssa opinto-ohjauksen pilottihankkeen. Ohjauksen kehittämisen tavoitteena on myös tasata koulujen välisiä eroja.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI