|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
Kaupunginjohtaja Kaleva ja valtuutettu Hagfors sopivat valehtelukiistansa
2010-09-09 09:29:06
|
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 10.09. | 6:30 | 19:53 | | La | 11.09. | 6:32 | 19:50 | | Su | 12.09. | 6:35 | 19:47 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Kevytkenkäinen velkaantuminen arveluttaa
26.03.2010
Loviisan kaupungin, samoin kuin useimpien muidenkin kuntien sekä valtion velkataakka kasvaa kiihtyvällä tahdilla, kun historiallisen pitkän nousukauden aikana paisutettua julkista sektoria ja sen palvelutarjontaa pyritään pitämään yllä syvälle sukeltaneen taloustaantuman aikana. Suomi elvyttää myös kysyntää ja taloutta velkarahalla esimerkiksi rakennustoimintaan myönnetyillä avustuksilla. Laman torjumiseen lainanotto ja velkaelvytys ovat periaatteessa hyväksyttäviä keinoja, mikäli huolehditaan siitä, että velkataakkaa kevennetään hyvinä aikoina. Menneinä kasvun vuosina puskureita kertyi yritysten ja joidenkin kuntienkin taseisiin, mutta muutamassa vuodessa nekin on kulutettu.
Suomen valtion budjetista maksetaan velkojen korkoja tänä vuonna jo runsaat 2 ja lähivuosina noin 3 miljardia euroa. Vaikka inflaatio syökin osan velkapääomasta, rikastuttaa lainakorkoja maksava Suomi lainanantajatahoja. Jotta velkataakan kasvu saadaan pysäytetyksi, on puututtava menotalouteen. Sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Loviisan taloussuunnitelman mukaan kaupungin nettolainanotto kasvaa vuosittaiselle vajaan 5 miljoonan euron tasolle, ja velkataakka yli 1.500 euroon asukasta kohden.
Varsin erikoisen näkemyksensä valtion velasta ja julkisesta velasta ylipäänsä toi esille Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen Helsingin Sanomien yliökirjoituksessa eilen. Vaikka valtion velka kasvaa näinä vuosina rajusti, eivät puheet Suomen valtion velkaantumisesta eivät pidä Kanniaisen mukaansa paikkaansa, sillä maan vaihtotase on ollut ylijäämäinen jo niin pitkään, että Suomi on käytännössä velaton. Professori Kanniaisen mukaan velkaa voidaan ottaa reippaasti, ja siirtää sitä surutta jälkipolvien maksettavaksi, sillä kustantaahan tämä sukupolvi nyt tulevien sukupolvien ilmaisen koulutuksen ja muun muassa tulevaisuuden teknisen kehityksen kustannukset.
Professori Kanniaisen ajatusmalli lienee matemaattisesti tarkasteltuna perusteltu, mutta vaikka kansantalouden nettosaldo olisikin ylijäämäinen, ei ole yhdentekevää kenen kontolla ovat velat ja kenen hallussa ovat varat. Laajempaakin kannatusta saanut ajatusmalli ”suruttomasta” lainanotosta ja velkojen siirtämisestä jälkipolville sopii hyvin pääomapiireille ja lainanantajille, jotka saavat varmistettua velka- ja koronmaksusuhteen jatkumisen tuleville sukupolville. Vaikkei avoimilla lainamarkkinoilla olisikaan kyse mistään koronkiskonnasta, siirtää julkisen velan kasvu yhä suuremman osan kansalaisten työn hedelmistä ja maksamista veroista pääoma- ja sijoittajapiireille. Lainanantajan harmi on velallinen, joka maksaa pois lainansa ja lopettaa koronmaksunsa. Suomen valtio tai Loviisan kaupunki ei sellaista harmia kykene lähitulevaisuudessa velkojilleen valitettavasti tuottamaan.
Monet ovat koukussa verkkoyhteisöihin
Yhä suurempi osa loviisalaisista viettää merkittävän osan päivästään internetin ääressä ja on mukana mitä erilaisimmissa internetiin syntyneistä verkkoyhteisöistä. Monet ovat koukussa naamakirjaan eli Facebookiin tai keskustelupalstoilla laidasta laitaan velloviin debatteihin. Myllyharjun lukion mediakurssin oppilaat selvittivät yhdessä Loviisan Sanomien kanssa erityisesti loviisalaisten nuorten internetin käyttötottumuksia, jolloin kävi ilmi, että internet on tärkeä osa erityisesti nuorten elämää.
Monet vanhemmat ovat huolissaan internetin monenkirjavista yhteisöpalveluista, ja nuorten ”katoamisesta” virtuaalimaailmaan. Erityisen huolissaan tuntuvat olevan ne vanhemmat, jotka eivät juurikaan tunne internetin tarjontaa eivätkä itse kuulu verkkopalveluiden aktiivikäyttäjiin. Internetin riskejä on mediassa rajusti liioiteltu, sillä julkisuutta saavat yleensä vain muutamat harvat väärinkäytökset tai rikokset, joissa netti on ollut jotenkin osallisena. Erään oppilaan toteamus, että jos joku on tyhmä ja varomaton, niin on sitä todennäköisesti internetissäkin. Riippumasta iästä tai sukupuolesta.
Internet ja sen lukuisat palvelut tarjoavat valtavat mahdollisuudet verkostoitua ja avartaa omaa maailmankuvaansa sekä hankkia tietoa – sekä oikeaa että virheellistä. Koululaisten ja opiskelijoiden internetinkäyttöä on syytä pikemminkin rohkaista ja opastaa kuin tarpeettomasti rajoittaa. Internetiä tai sosiaalista mediaa ei ole syytä muutenkaan demonisoida, sillä verkko on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka myös nuorille.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta