|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Sami Vatanen toipunut pahasta tällistä: "Joskus tulee tärskyjä, ei voi mitään (26.9.2018 10:06)
Poikkeuksellinen pääsykoehuijausepäily: Puolityhjään koepaperiin ilmestyivät täydelliset vastaukset (26.9.2018 09:35)
USA:lta tyrmäys YK:lle ? Suomalaisasiantuntija: ?Trump näytti että hän on täysin ulalla? (26.9.2018 09:00)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Lapinjärvi selvittelee mahdollisuutta tuottaa sähköä
13.11.2009



Lapinjärven hakelämpölaitos kirkonkylässä nousi keskiviikkona perustuksilleen. Suurelementteinä toimitettu laitos aloittaa tuotannon joulukuun alussa. Kaukolämmön piiriin siirtyvän kunnan ja seurakunnan kirkonkylässä sijaitsevat kiinteistöt, kolme rivitaloyhtiötä ja omakotitaloja. Noin puolentoista miljoonan euron kokonaiskustannuksen arvioidaan kuoleentuvan kahdessakymmenessä vuodessa. Tärkeintä kunnalle oli kuitenkin päästä eroon öljystä, jota huomattiin 90-luvulla kuluvan jo yli miljoona litraa vuodessa. Hakelämpölaitoshanke oli noin kolmen vuoden projekti. Laitos on kooltaan 2 megawattia, ja sen toimintaa on mahdollisuus laajentaa kirkonkylän lisäksi Mariebergiin. Alueen asukkaille tehdään parhaillaan kyselyä kiinnostuksesta liittyä kaukolämpöön.

Lapinjärvi on selvittämässä mahdollisuutta myös sähkön tuotantoon. Aluksi tuotettaisiin sähköä hakelämpölaitoksen omaan käyttöön ja myöhemmin, jos hinta saadaan kilpailukykyiseksi, voitaisiin sähköä myydä valtakunnan verkkoon. Tekninen johtaja Jouko Toropainen kertoo vielä tämän vuoden loppuun tai viimeistään ensi vuoden alkuun mennessä selviävän, pääseekö kunta mukaan Lappeenrannan teknisen yliopiston projektiin. Projekti koskee Etelä-Karjalaa ja Itä-Uuttamaata ja siinä selvitetään pienten laitosten lämmön ja sähkön tuotannon kehittämistä. Projektissa ovat mukana myös maatilat, joiden sähköntuotantoa omaan käyttöön tutkitaan.

1,5 miljoonan euron lämpölaitoksen kaukolämpöä myös Mariebergiin?

Lapinjärven hakelämpölaitos kirkonkylässä nousi keskiviikkona perustuksilleen. Torstaina viimeisteltiin asennustöitä. Tiistaiaamuna kymmeneltä Nivalasta kohti Loviisaa startannut kuljetus oli perillä keskiviikkoaamuna neljältä. Levein osa voimalaa oli kuljetuksessa yli viiden metrin levyinen, ja haasteellisempi kuljetettava kuin yhtenä osana tullut 20 metrin korkuinen savupiippu. Välillä kuljetuksen oli odotettava sään selkiintymistä ja välillä liikenteen harvenemista. Yksi kolarikin sattui matkalla, kun vastaantuleva rekka osui leveään kuljetukseen. Onnettomuudesta selvittiin säikähdyksellä, eikä voimalaitoksen palkkeihinkaan tullut vakavampia vaurioita.
- Hyvästä laadusta näkee, että laitos on tehty tehtaalla kuivissa oloissa, tarkastelee Toropainen.
Laitos alkaa tuottamaan lämpöä jo joulukuun ensimmäisenä päivänä. Verkostoon laitos kytketään ensi viikolla.
Kahden megawatin laitos on Lapinjärven kunnalta suuri investointi. Kokonaiskustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä laitoksen osuus on reilu miljoona, ja runkolinjan noin 350 000 euroa. Kunta arvioi investoinnin kuolettuvan 20 vuodessa. Runkolinjaa on rakennettava kaikkiaan kolme kilometriä. Kaukolämpöön liittyvät kunnan ja seurakunnan kaikki kiinteistöt kirkonkylässä, kolme rivitaloyhtiötä ja linjan varrella olevia omakotitaloja. Monella kiinteistöllä oli edessä öljylämmitykseen liittyviä korjausinvestointeja, ja kaukolämpömahdollisuus tuli sopivasti tarjolle.
Lapinjärven tekninen johtaja Jouko Toropainen kertoo ensi kesäksi olevan suunnitteilla jatkaa runkolinjaa Mariebergin asutusalueelle. Uuden laitoksen tehot riittävät laajennukseen. - Parhaillaan on kysely menossa, ketkä haluavat liittyä. Runkolinja suunnitellaan sen mukaan, ketkä liittyvät, Toropainen kertoo.
Hakelämpölaitoksessa voidaan hakkeen lisäksi käyttää palaturvetta. Varajärjestelmänä on öljykattila.
- Öljy otetaan käyttöön vain, jos hakekattilaa huolletaan tai se on muusta syystä pois käytöstä.
Toropainen kertoo kunnassa herätyn öljyn menekkiin 90-luvulla. - Huomattiin, että pirun paljon menee öljyä, kun kulutus oli yli miljoona litraa vuodessa, hän kertoo.

“Unelmien täyttymys”

Toropainen kulkee uudessa laitoksessa tyytyväisenä.
- Tämä on unelmien täyttymys ja tästä haaveiltiin vuosia. Hienolta tuntuu, myhäilee Toropainen katselleessaan kiiltävää kattilaa.
Lapinjärvellä on jo perinnettä hakelämmittämisestä. Ruotsalaisella koululla käynnistettiin ensimmäinen pilottihanke, kun vanhaan öljykattilaan tehtiin etupesä hakkeelle. Sen jälkeen hakelämpöä on tuotettu kiinteistökohtaisesti myös suomalaisella koululla ja Puustellin alueella. Kaikki aiemmat laitokset ovat toimineet hyvin, häiriöitä on ollut vähän.
- Aiemmat hankkeet ovat yksityiset yritykset rakentaneet ja me ostamme heiltä lämmön.
Uusi voimalaitos on kunnan kokonaan omistaman osakeyhtiön, Lapinjärven Lämpö Oy-Lappträsk Värme Ab:n omistuksessa. Toropainen kertoo yhtiön omistuspohjaa mietityn pitkään. - Mietittiin, onko kunnan syytä omistaa, mutta näin pystymme paremmin seuraamaan kustannuksia. Kunnalla ei ole voittovaatimuksia, ja voimme saada hinnan pysymään inhimillisenä, perustelee Toropainen.
Öljystä riippumattomuus mahdollistaa hinnan pysymisen vakaana, eikä mitään suuria hyppyjä hinnassa ylöspäin öljyn tapaan tule.
Toropainen painottaa investointien tekemistä ajoissa. Vaikka öljy on nyt halpaa, kuinka kauan se on sitä? - Ennusteiden mukaan öljyn hinta nousee. Investoinnit on tehtävä ajoissa, ei rakennustöitä voi aloittaa vasta silloin, kun öljyn hinta on korkea.

Ympärivuorokautinen päivystys

Lapinjärven kunta kilpailutti sekä laitoksen toimituksen että laitoksen ylläpidon ja raaka-ainetoimituksen. Laitoksesta kunta sai viisi tarjousta. Laitoksen ylläpidosta ja raaka-ainetuotannosta vastaavaksi valittiin lapinjärveläisten metsänomistajien muodostama energiaosuuskunta. Tästä päätöksestä on kuitenkin valitettu, ja heidän kanssaan tehdään alkuun väliaikainen sopimus. Kilpailutusehtojen mukaisesti laitoksessa tulee käydä kerran päivässä. Päivystys toimii ympäri vuorokauden, kaikkina päivinä. Laitos on kaukovalvonnassa ja hälyttää häiriötilantessa.
- Yksi tärkeä kriteeri laitoksen rakentamisessa oli päästä öljystä eroon ja toinen se, että raaka-ainetta saadaan Lapinjärveltä ja lähialueilta. Laitoksen käyttämä hake on ns. nollapuuta, joka jäisi muuten metsään. Kaupallista käyttöä sille ei ollut aiemmin keksitty, toteaa Toropainen.
Kiinteistöjen muutostöihin kuuluu liittymismaksussa se, että putki viedään kiinteistölle ja sisään tuodaan mittari. Kiinteistönomistaja huolehtii oman kiinteistönsä lämmönvaihtimesta. Omakotitalossa muutoskustannus on noin 3 000-4 000 euroa ja rivitalossa noin 10 000 euroa.
Toropainen luonnehtii kaukolämpöä huolettomaksi energiaksi.
- Jos tulee ongelmia, voi vain soittaa ja kysyä, miksei tule lämpöä. Mitään palovaaraa ei ole öljyn tapaan. Hän arvioi laitoksen piipusta tulevan lähinnä vesihöyryä ja ilman paranevan paikallisesti, kun öljyn tupruttamisesta päästään eroon.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI