|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Petteri Orpo: ?Sdp:n yhtälö on mahdoton ? menot alakanttiin ja tulot äärimmillään? (14.11.2018 15:24)
Googlen liikenteen ?kaappaus?: Tunnustus tulikin Nigeriasta (14.11.2018 14:49)
Talviolympiakisojen kriisi syvenee ? kisahakijat kaikkoavat (14.11.2018 12:03)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Marketta Tammisen uusi teos kertoo keittiön historian
27.10.2009



Loviisalainen Marketta Tamminen kertoi Keittiöantiikkia -kirjastaan Loviisan kirjakahvilassa lauantaina. Haastattelijana oli Maria Schulgin.

Porvoon museon johtajana ennen eläkkeelle jäämistään toiminut Tamminen kertoi kiinnostuksen vanhaan heränneen jo koululaisena. Ammattihaaveena oli muun muassa arkeologi. Hän sai nuorena eräältä tädiltä reseptikirjan, joka opetti hänet lukemaan fraktuuraa. Kirjan arvon hän ymmärsi vasta myöhemmin. Tädin antama reseptikirja oli vuodelta 1849 peräisin oleva, ensimmäinen suomenkielinen keittokirja. Ruokaohjeet tuntuivat lukiessa hieman hupaisilta. Luettava oli kuitenkin niin kiinnostavaa, että fraktuuran lukeminen tuli sujuvaksi.

Runoilijan vaimon keittiö

Tamminen vinkkasi yhdeksi hyväksi kohteeksi tutustua yhden perheen keittiö- ja taloustavaroihin olevan Porvoon J.L. Runebergin koti, joka museoitiin vuonna 1880. Hän totesi kirjakahvilassa, että tuolle ajalle kuvaavaa oli, ettei runoilijan vaimon arkista keittiö- ja talousmaailmaa pidetty esittelemisen arvoisena museota perustettaessa.
- Talon pikkukeittiö avattiin 1960, ja vasta Runebergin 200-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä kaikki Fredrika Runebergin keittiössä ja taloudenhoidossa käyttämät tavarat inventoitiin ja tutkittiin.
Loviisan museossa puolestaan on tinavaluriverstas.
- Tina oli erittäin kiitollinen materiaali. Se oli puulautasten lisäksi yleisin pöytä-astia. Eräs porvoolaisrouva muisti, että joka uusivuosi sulatettiin yksi lautanen uuden vuoden tinaksi, kertoi Tamminen.

Hengästyttävät pidot

Kirjassa on kuvauksia hengästyttävistä pidoista 1600-luvulla, joissa syötiin niin 30 eri kala- kuin liharuokaakin sekä sama määrä erilaisia jälkiruokia.
- Ylelliset juhlat liittyivät barokkiajan kerskakulttuuriin. Jos oli varaa, sen piti näkyä esimerkiksi pukeutumisessa, joihin käytettiin valtavat määrät kangasta.
Jälkiruoista puhuttaessa Tamminen kertoi vohveleita syödyn Suomessa mahdollisesti jo 1500-luvulla.
- Topeliuksen nuoruudessa ne olivat hyvin yleisiä, ja vohveleita paistettiin pitkävartisin raudoin kaakeliuuneissa.
Keittiöissä on ennen aikaan ollut nykysilmin katsottuna hyvin erikoisiakin astioita, kirjassa on kuva kauniista huuhtelumaljasta. Maljassa huuhdeltiin lasit, joita ei ollut 1700-luvun lopullakaan vielä yleisesti. Tamminen kertoi ruotsalaisesta, vuodelta 1751 peräisin olevasta keittokirjasta, jossa annetaan tarjoilijoille ohjeita, niin käsien puhtaudesta, lasien kantamisesta kädessä, ei kainalossa, kuin huuhtelumaljan käytöstä.
- Kun ruokailija pyysi juomaa, tarjoilija toi sitä sivupöydältä, odotti kunnes se oli juotu ja vei sen huuhdottavaksi, kuvaili Tamminen.

Keittokodasta oleskelutilaksi

Loviisalaisen Marketta Tammisen yhdessä Bernt Moreliuksen kanssa tekemä teos Keittiöantiikkia kertoo kattavasti keittiön historiasta tarjoten lukijalle viihdyttävää luettavaa, kaunista katseltavaa ja paljon tietoa esimerkiksi keräilijöille. Kuvat kirjaan on ottanut Katja Hagelstam. Useita kuvia kirjassa on lisäksi muun muassa Bukowskisin kuva-arkistosta ja Heinolan kaupunginmuseon kokoelmista.
Kirjassa kuljetaan keittokodasta aina oleskelutilaksi muuttuneeseen nykykeittiöön. Kirjassa esitellään suomalaisen keittiön historiaa, toimintoja ja esineistöjä. Ruokakulttuurin ja keittiön kehitystä seurataan vuosisadoittain alkaen 1600-luvulta aina 1900-luvulle ja keittiön sähköistymiseen asti. Laajimmin esillä on 1800-luku, joka mullisti esimerkiksi keittiön esineiden määrän tehdastuotannon kautta.
Suomalaista ruokakulttuuria on tutkittu, mutta melko vähän teemana on aiemmin ollut keittiö itsessään ja sen työvälineet. Keittiöantiikkia -teoksen lähtökohtana on naisten kotikeittiöissä tekemä työ. Kirja painottuu ensisijaisesti herrasväen keittiöihin ja niiden välineistöön. Talonpoikaiskulttuuriin liittyvää esineistöä on Suomessa tutkittu ja kerätty paljonkin, mutta vanhoja kartanoiden ja pappiloiden keittiöitä on säilynyt melko vähän.
- Säätyläiskodin keittiöt ei ollut julkista tilaa, vaan työtila, jossa piiat ja palvelijattaret ahkeroivat emännän silmien alla. Kalustus käsitti vain tarpeellisimmat pöydät ja kaapit. Viihtyvyyteen ja keittiöiden tarkoitukselliseen sisustamisen alettiin kiinnittää huomiota vasta suhteellisen myöhään, todetaan kirjassa.
Kirja alkaa keittiön historialla varhaisesta keittokodasta 1700-luvun ja 1800-luvun keittiön kautta kohti modernia keittiötä. Uunin historiassa käydään läpi vaiheet sisäänlämpiävästä uunista, savujohdollisesta uunista, liesitasosta, öljy- ja spriikeittimistä, kaasu- ja sähköliesiin ja mikroaaltouuniin. Oman osansa saavat kirjan lopussa keittiön tekstiilit. Kirja syventyy tarkemmin keittiöön eri vuosisatoina, käsitellen vuosisadat 1600, 1700, 1800 ja 1900. 1600-luvun keittiötä luonnehditaan suurvalta-ajan keittiöksi, 1700-luvun keittiötä kahvintuoksuiseksi, 1800-luvun keittiötä kasvavan tavaramäärän keittiöksi ja 1900-luvun keittiötä muuttuvaksi keittiöksi.
Kirjan lopussa on kattava sisällysluettelo, josta voi etsiä oikean sivun vaikkapa siipikarjalle, nami-murulle, lehikäisraudalle, Juhana-Herttualle tai nälänhädälle.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI