|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Porin Ässien uskomaton valmentajasekoilu jatkuu (19.11.2018 21:10)
Sotatieteiden tohtori: 11 kansanedustajan turvallisuusselvitys tarpeen ? ?Kammataan ilmiselvät riskit pois? (19.11.2018 19:50)
Trump-kohun uusi ihmetys USA:ssa: ?Suomessa palaa liian vähän metsää? (19.11.2018 19:14)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Suomalaisten enemmistö purkaisi sotasyyllisyystuomiot
16.10.2009



Enemmistö suomalaisista haluaisi purkaa Suomen valtionjohdolle sotien jälkeen annetut sotasyyllisyystuomiot. Tuomioiden purkamista kannattaa 57 prosenttia suomalaisista, ja vain 18 prosenttia ei pidä vuonna 1946 annettuihin tuomioihin puuttumista tarpeellisena. Miesten ja naisten välillä oli selvä ero suhtautumisessa sotasyyllisyyskysymyksiin. Peräti 68 prosenttia miehistä haluaisi purkaa tuomiot, kun naisista vain 47 prosenttia kannatti purkamista. Tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen Loviisan Sanomille tekemästä kyselytutkimuksesta.



Selkeä enemmistö eli 72 prosenttia suomalaisista arvioi Neuvostoliiton painostaneen Suomea sotasyyllisyystuomioiden langettamiseksi. Selkeimmin painostukseen uskoivat miehet, joista 85 prosenttia arvioi oikeuden toimineen Neuvostoliiton painostuksen alaisena.

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä talvi- ja jatkosodan aloittajasta. Talvisodan aloittajasta ei suomalaisten keskuudessa ole epäselvyyttä, sillä miehistä 89 prosenttia ja naisista 73 oli sitä mieltä, että Neuvostoliitto aloitti talvisodan.

Sen sijaan jatkosodan aloittajasta vallitsee suomalaisten keskuudessa suurempaa epävarmuutta. Kyselyssä 53 prosenttia vastaajista nimesi jatkosodan aloittajaksi Neuvostoliiton ja 23 prosenttia Suomen. Noin 24 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, kuka jatkosodan aloitti. Erot miesten ja naisten näkemyksissä olivat kuitenkin suuria. Vain 15 prosenttia naisista piti Suomea jatkosodan aloittajana, kun miehistä Suomen nimesi aloittajaksi 32 prosenttia. Epävarmuus jatkosodan aloittajasta oli suurinta 50-79 –vuotiaiden vastaajien joukossa, josta 49 prosenttia piti aloittajana Neuvostoliittoa ja 34 prosenttia ei osannut nimetä aloittajaa.

Suomen maksettavaksi määrättyjen sotakorvausten sekä alueluovutusten osalta miesten ja naisten näkemykset ovat selkeästi lähempänä toisiaan kuin sotasyyllisyyskysymyksissä. Noin 81 prosentin mielestä ei ollut oikein, että Suomi joutui luovuttamaan Karjalan ja muita alueita Neuvostoliitolle. Noin 8 prosentin mielestä alueluovutukset olivat perusteltuja. Sotakorvauksia epäoikeudenmukaisina piti 76 prosenttia suomalaisista. (AH)



Sotasyyllisyyskyselyn tulokset kokonaisuudessaan (PDF): Sotasyyllisyyskyselyn tulokset kokonaisuudessaan (Exell):



Näin kysely tehtiin

Marraskuun lopussa tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Neuvostoliiton ja Suomen välisen talvisodan syttymisestä. Lyhyen välirauhan jälkeen talvisotaa seurasi jatkosota, joka päättyi Moskovan välirauhaan ja Pariisin rauhansopimukseen. Sotien seurauksena Suomi menetti viidenneksen pinta-alastaan ja määrättiin maksamaan 300 miljoonan kultadollarin arvoisia sotakorvauksia.

Sen lisäksi osa Suomen valtionjohdosta tuomittiin sotasyyllisyystuomioistuimessa vankeuteen, ja valtiollinen poliisi jahtasi muitakin sotaan syyllisiksi epäiltyjä. Sota kosketti jokaista Suomen paikkakuntaa ja kaikkia kansalaisia.

Sotien jälkiselvittelyt koskettivat erityisesti Loviisan seutua. Pernajaan tuolloin kuuluneessa Valkossa ryhdyttiin rakentamaan sotakorvauslaivoja Neuvostoliitolle ja seudulle asutettiin evakuoituja karjalaisia. Loviisassa jahdattiin myös valtion salaisen poliisin Valpon etsintäkuuluttamaa everstiluutnantti Ragnar Nordströmiä.

Taloustutkimus Oy teki Loviisan Sanomien pyynnöstä tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista vuosien 1939-1944 sotiin sekä erityisesti sotasyyllisyyskysymykseen.
Kysely tehtiin Telebus-puhelinhaastatteluna viikolla 40.
Kyselyyn osallistui 1007 vastaajaa.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Suomen 15-79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Oikeusministeriön työryhmä selvittää purkamista

Oikeusministeriön asettama kahden henkilön työryhmä viimeistelee parhaillaan selvitystä perusteettomina pidetyistä sotasyyllisyystuomioista. Poikkeuksellisessa oikeudenkäynnissä sotien jälkeen kahdeksan keskeistä suomalaispäättäjää tuomittiin vankeuteen. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan selvityksen jälkeen ministeriön on määrä päättää, onko tuomioiden purkamiseen tai muihin toimiin syytä ryhtyä. On mahdollista, että asia nousee eduskuntaan jossakin muodossa ensi vuoden aikana. Sotasyyllisyystuomioita selvittävät oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedt ja oikeustieteen lisensiaatti Stiina Löytömäki.

Poliittinen käsittely eduskunnassa voisi tulla kyseeseen siksi, ettei erillisen sotasyyllisyysoikeuden langettaminen ylemmissä oikeusistuimissa purkaminen ole mahdollista. Korkein oikeus katsoi lokakuussa, ettei sillä ole toimivaltaa purkaa tuomioita. Purkamista on vaatinut muun muassa ministeri Väinö Tannerin lapsenlapsi. Tuomioista on tehty valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Tuomioiden purkamista ajavan Pro Karelian mukaan oikeudenkäyntikaareen tulisi tehdä muutos, jolla korkein oikeus nimettäisiin sotasyyllisyysoikeuden kaltaisten erillistuomioistuinten muutoksenhakuoikeudeksi.

Suomalaiset tuntevat historiansa

Loviisan Sanomien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella suomalaisten tietomäärä talvi- ja jatkosodista sekä niiden alkuvaiheista näyttäisi olevan odotettua parempaa.

Useimmat pitävät päivänselvänä, että Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä Suomeen. Mainilan laukauksiin ei juuri kukaan näytä uskovan. Jatkosodan alkuvaiheista näyttäisi sen sijaan vallitsevan enemmän epätietoisuutta. Jatkosodan katsotaan alkaneen 25.6.1941, jolloin Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä. Sitä ennen Neuvostoliitto oli keskittänyt joukkojaan Suomen vastaiselle rajalle, ja vastaavasti Suomi valmistautui sotimaan Neuvostoliittoa vastaan yhdessä Saksan kanssa. Suomessa oli ennen jatkosodan syttymistä saksalaisia joukko-osastoja. Lisäksi suomalaiset olivat alkaneet jo miinoittaa Suomenlahtea.

Sotasyyllisyysasiassa tärkein kysymys onkin, olivatko talvisota ja jatkosota kaksi erillistä sotaa vai yhtä ja samaa talvisodalla alkaneita Suomen sotia, joiden välissä oli lyhyt välirauhan jakso. Suomalaisten käyttämät termit ”jatkosota” ja ”välirauha” kertovat paljon suomalaisten näkemyksistä. Venäläisten näkökulmasta jatkosota oli erillissota, jossa Suomi sopi hyökkäävänsä Saksan rinnalla neuvostoliittoon.

On helppo kallistua sille kannalla, että Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä Suomeen. Talvisota päättyi puolestaan välirauhaan. Väliajalla kumpikin osapuoli valmistautui jatkamaan ”kesken jäänyttä” sotaa, joka näytti olevan edessä väistämättä.

Arto Henriksson


Sotasyyllisyyskysymys askarruttaa yhä monia
Loviisalainen Ragnar Nordström pakeni viisi vuotta Valpoa
Loviisalaisella everstiluutnantti Ragnar Nordströmillä (1894-1982) oli talvisodan kynnyksellä keskeinen rooli aseiden hankkimisessa Suomen armeijalle sekä osuutensa myös jatkosodan sotavalmisteluihin. Talvisodan sytyttyä Ragnar Nordström hankki Ruotsista Suomen kenttäarmeijalle muun muassa panssarintorjunta-aseistusta. Niillä aseilla suomalaiset pysäyttivät venäläisten hyökkäyksen Sallassa, Petsamossa ja Suomussalmella. Myöhemmin hän takasi Suomen ja Saksan asekauppoja sekä osallistui itärintamalle lähetetyn suomalaisen SS-pataljoonan kustannuksiin, vaikka hän itse vastustikin sen perustamista.

Suomen otettua jatkosodassa haltuunsa Itä-Karjalan, Ragnar Nordström kustansi miehitetyn alueen karjalaislasten koulunkäynnin Loviisassa. Hänet nimitettiin Väinö Kotilaisen avustajaksi Itä-Karjalan sotilashallintoon. Ragnar Nordström vastusti Mannerheimin päätöstä olla hyökkäämättä Leningradiin.

Sotien jälkeen valvontakomission valvoma valtiollinen poliisi Valpo jahtasi saksalaisten kanssa yhteistoiminnassa olleita johtajia. Loviisalainen jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström kuului etsityimpien miesten joukkoon. Valpo yritti useaan otteeseen saada Nordströmiä kiinni, mutta hän onnistui aina pakenemaan.

Loviisasta Ragnar Nordström pakeni Ruotsiin ja Tornioon, jossa hän piileskeli Valpoa muun muassa kallioluolassa metsän keskellä. Ragnar Nordströmin onnistui välttämään Valpon eikä koskaan joutunut kuulusteluihin eikä oikeuden eteen osuudestaan Suomen sotavalmisteluihin ja yhteistyöstään saksalaisten kanssa. Ragnar Nordström piilotteli lähes viisi vuotta Valpoa vuodesta 1944 aina vuoteen 1948 saakka, jolloin Valpo lakkautettiin.

Poliisimestari Nilsson varoitti Valposta

Ragnar Nordströmin vanhin poika loviisalainen Martti-Ragnar Nordström muistaa yhä hyvin isänsä toiminnan talvi- ja jatkosotien aikoina sekä Valpon piirityksen Loviisassa sotien jälkeen. Paikalliset kommunistit tiettävästi välittivät Valpolle tiedon, että Ragnar Nordström oli kotonaan Loviisassa.

Martti-Ragnar muistaa kuinka siviilipukuiset etsivät kolkuttivat Tullisillalle sijainneen Nordströmien kodin paksua puuovea. Ovea ei avattu, joten kaikki Valpon miehen menivät autoonsa ja ajoivat Loviisan poliisiasemalle.

-Loviisassa oli silloin poliisimestarina Nilsson. Nilsson soitti isälle ja sanoi, että Valpo pyytää virka-apua ja hänen on sitä annettava, joten olisi viisainta lähteä pois kotoa, Martti-Ragnar kertoi.

-Isä pakeni Loviisan uimarannan kautta viereiseen Veltheimin taloon. Isän autonkuljettaja sekä muita miehiä oli lähistöllä valmiina siltä varalta, jos isä olisi jäänyt kiinni, niin he olisivat yrittäneet estää isän poisviemisen, Martti-Ragnar muisteli. Valpon miehet tutkivat ja piirittivät Tullisillalla olevaa Nordströmien taloa tuloksetta. Sotasyyllisyyskysymys on kuitenkin painanut vuosikymmenten ajan Martti-Ragnarin mieltä. Hänen mukaansa tuomiot annettiin Neuvostoliiton painostamana eivätkä tuomitut olleen Suomen kansan silmissä koskaan syyllisiä mihinkään.

-He olivat kunnian miehiä ja toimivat isänmaan parhaaksi. Sotasyyllisyystuomiot pitää purkaa ja tuomittujen kunnia palauttaa, vaatii Martti-Ragnar, mutta muistuttaa samaan hengenvetoon, ettei vankeuteen tuomitut ole suomalaisten mielessä syyllisiä eivätkä kunniansa menettäneitä.

-Siksi on hyvä, että viimein kysyttiin suomalaisten mielipiteitä sotasyyllisyyskysymykseen. Tulokset vaikuttavat hyviltä. Toivottavasti sotasyyllisyysasia otetaan esille ja tuomiot puretaan, totesi Martti-Ragnar Nordström mietteliäänä. (AH)

Wikipediassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä:





Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI