|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Elina Lepomäki: ?Suomesta tulee käytettyjen autojen loppusijoituspaikka ? Autovero on poistettava? (20.11.2018 13:31)
Tutkija: Hurja teoria Vladimir Putinin aikeista leviää ? Näin Venäjä kiristää otettaan Valko-Venäjällä (20.11.2018 13:11)
Petteri Orpo: Suomessa ihan pian liikaa kouluja ja päiväkotipaikkoja ? syntyvyyslukujen konkreettinen seuraus kohta totta (20.11.2018 12:52)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Ahvenkosken ja Klåsarön voimaloille esitetään kalateitä
15.09.2009



Korkeakosken, Ahvenkosken sekä Klåsaron voimalaitoksille olisi rakennettava kalatiet sekä Pyhtään jokihaaran virtaamaa olisi lisättävä, jotta Kymijoki saataisiin jälleen tuottamaan luonnollisesti vaelluskalanpoikasia, lähinnä lohia. Tähän ehdotukseen päädytään laajassa ”Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi” –kehittämissuunnitelmassa, jonka luonnosta esiteltiin saaristolaisille Ringborgin syystoritapahtumassa lauantaina. Suunnitelman on määrä valmistua lokakuussa.


Ruotsinpyhtään kalastusalueen kutsumana Ringborgissa esitelmöinyt iktyonomi Vesa Vanninen visioi Kymijoesta, jossa vaelluskalat lisääntyisivät vuosittain luonnollisesti jopa nykyisiä noin 250.000 poikasen istutuksia runsaammin.
-Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen edellytyksenä on toimiva elinkierto. Jokeen täytyy päästä riittää määrä emokaloja, jotta kudusta syntyvä jälkeläismäärä tuottaisi merivaellukselle niin paljon vaelluspoikasia, että niitä riittäisi luonnollisesta kuolleisuudesta ja kalastuksesta huolimatta takaisin jokeen kudulle, Vanninen kertoi.
-Jotta kokonaisuus Kymijoessa saataisiin toimivaksi, joesta tulee poistaa vaellusesteitä, muuttaa virtaamasäännöstelyä paremmin vaelluskalojen suuntaan, kunnostaa kutu- ja poikastuotantoalueita sekä järjestää kalastus kalakantojen katokyvyn mukaan sekä meressä että joessa, Vanninen luetteli.

Kutumatka pysähtyy nyt Ahvenkoskelle

Nykyisin vaelluskala pääsee nousemaan mereltä Kymijokeen ainoastaan itäisestä haarasta. Ahvenkosken voimalaitos sekä pieni Ediskosken voimalaitos Pyhtäällä estävät kaiken vaelluskalan nousun Kymijoen läntistä haaraa pitkin. Ahvenkosken voimalaitokselle rakennettiin aikanaan kalahissi, mutta se ei käytännössä toiminut ollenkaan. Lisäksi vaelluskalojen siirrot joen yläjuoksulle on lopetettu hankalina ja epävarmoina Korkeakosken haarassakin on kokeiltu ylisiirtoja, siellä ne ovat toimineet huomattavasti paremmin. Kalakantoja hoidetaan velvoiteistutuksilla.
Vesa Vannisen mukaan Kymijoen kalataloutta voidaan kehittää myös sopusoinnussa energiatalouden kanssa. Kalateiden rakentaminen on kuitenkin kallista, ja Vanninen arveli, etteivät voimayhtiöt ole halukkaita yksin rahoittamaan kalateiden rakentamista. Rahaa tarvittaisiin EU:lta tai kansallisista rahoituslähteistä.
Kalatien rakentaminen Ahvenkoskelle olisi kuitenkin käytännössä ainoa toimiva vaihtoehto lohen saamiseksi takaisin kutemaan Kymijoen läntisen haaran kautta. Nyt Ahvenkoskelle saapuu vuosittain suuria määriä sukukypsiä lohia, joiden häämatka pysähtyy voimalaitokselle.
-En tarkkaan tiedä miten lohi toimii, kun kutumatka päättyy Ahvenkoskelle. Se laskee todennäköisesti mädin jonnekin lähialueelle, mutta mädistä ei kehity poikasia, arveli Vanninen.

Kalatiet nykyisin toimiva ratkaisu

Vannisen mukaan voimayhtiöt maksavat nyt vuosittain kalatalousmaksua, joka voitaisiin osittain muuttaa kalatievelvoitteeksi. Hänen mukaansa esitettyjen kunnostusten jälkeen Kymijoen läntinen eli Ahvenkosken haara tuottaisi jälleen vaelluskalojen poikasia.
Helsingin Energian omistaman, vuonna 1933 rakennetun Ahvenkosken voimalan kalatalousmaksu on noin 47.000 euroa ja Klåsarön voimalan noin 18.000 euroa vuosittain. Ahvenkosken sähköteho on 24 megawattia ja se tuottaa sähköä noin 215 gigawattituntia vuodessa.
Selvityksen mukaan Kymijoen voimalaitokset ja padot ovat aiheuttaneet erittäin suurta haittaa vaelluskalakannoille. Esimerkiksi Ahvenkoski muodosti nousuesteen ja lisäksi voimalan patoallas peitti alleen kymmeniä hehtaareja poikastuotantoon soveltuvia koski- ja virta-alueita.
-Toki kalatiessäkin on pieni riski, että se ei toimikaan ja velvoiteistutukset lopetetaan. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan tule, jossa istutukset lopetettaisiin yhtäkkiä. Istutukset vähenevät pikkuhiljaa luontaisen lisääntymisen elpyessä, Vanninen tyynnytteli.
-Käytännössä kuitenkin kalatiet osataan nykyisin rakentaa niin, että ne toimivat ja kalat nousevat voimalaitoksen ohi. Lohi nousee hyvinkin jyrkistä paikoista ylös, Vanninen kertoi. Hänen mukaansa vesivoimaloiden virtaamia voitaisiin myös säännöstellä paremmin vastaamaan vaelluskalojen tarpeita.
Esimerkkinä Vanninen mainitsi Pyhtään jokihaaran.
-Esimerkiksi Pyhtään haaraan voitaisiin laskea enemmän vettä, ja Ediskosken pienvoimalaitos voitaisiin purkaa kokonaan. Virtaaman lisääminen parantaisi myös veden laatua jokisuistossa. Voi olla, että voimalan purkaminen on idealistinen ajatus, mutta nykyisellään se estää täysin vaelluskalojen nousun Pyhtään haarassa, kertoi Vesa Vanninen. Vuonna 1903 rakennetun Ediskosken voimalan pudotuskorkeus on 9,1 metriä ja rakennusvirtaama 5 kuutiometriä sekunnissa. Voimalan teho on 0,4 megawattia ja vuosituotanto noin 3,5 gigawattituntia vuodessa. Voimalaitokselle rakennettiin kalatie 1930-luvulla, mutta se rappeutui ja purettiin pois 1960-luvulla.

Kymijoen vedenlaatu kohentunut hyväksi

Iktyonomi Vesa Vanninen kertoi myös Kymijoen kunniakkaasta historiasta, epävarmasta nykyhetkestä sekä toiveikkaasta tulevaisuudesta.
-Teollistaminen tuhosi aikanaan Kymijoen vaelluskalakannat. Lohikanta kuoli sukupuuttoon 1950-luvulle tultaessa, ja taimen- sekä siikakannoista säilyi rippeitä. Nykyisin tilanne näyttää taas paremmalta. Kymijoen elpyminen alkoi 1980-luvulla ja veden laatu on parantunut merkittävästi, iloitsi Vanninen.
Kymijokeen alettiin 1970-luvulla istuttaa Nevajoesta peräisin olevaan lohta, joka on maantieteellisesti ja ehkä geneettisestikin lähimpänä. Kymijoen alkuperäistä, sukupuuttoon kuollutta kantaa. Ensimmäiset havainnot lohen luonnollisesta lisääntymisestä Kymijoessa saatiin 1980-luvulla. Vuonna 2007 joesta arvioitiin vaeltavan mereen jo noin 44.000 luonnonlisääntymisestä peräisin olevaa lohenpoikasta eli smolttia.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI