|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Jokerit hävisi Riiassa ? TPS Liigan kärkeen (25.9.2018 22:33)
Keskustan Kaikkoselta suora kuitti kokoomuksen ?anteeksipyynnöstä? (25.9.2018 19:41)
Mitä keskusta kertoo hallituksen tilanteesta? ? Seuraa suorana täällä (25.9.2018 17:53)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Snurraa ei moni pankkilainen osaa enää pyörittää
11.09.2009



Länsi-Kymen Osuuspankki avaa tänään Liljendalin konttorissa näyttelyn, joka esittelee kunnassa 100 vuotta ollutta pankkitoimintaa. Valtakunnallisestikin katsoen 100 vuoden mittainen liki yhtäjaksoinen pankkitoiminta on harvinaista. Lyhyt katkos toimintaan tuli tänä vuonna, kun Nordea lopetti konttorin tammikuussa ja Länsi-Kymen Osuuspankki aloitti maaliskuussa. Liljendalin pankkitoiminta alkoi Söderby skolanin opettajan Julius Backmanin sivutoimena 1909. Pisin historia kunnassa on säästöpankilla, joka toimi alusta vuoteen 1993 saakka.

Näyttelyssä on erilaisia pankkitoiminnassa käytettyjä koneita ja laitteita. Esineet ovat lähinnä Länsi-Kymen Osuuspankin arkistoista, mutta vastaavanlaisia koneita ja laitteita käytettiin toki samoina aikoina Liljendalissakin.
- Näyttely ei ole tieteellinen, vaan on enemmänkin poimintoja vuosien varrelta, huomauttaa näyttelyn koonnut pankinjohtaja Saila Rosas.
Säästämiseen ohjaaminen on yksi pankin perusasioita. Esillä onkin erilaisia säästölippaita Liljendalin 100-vuotisen pankkihistorian ajalta, eri aikakausilta ja eri pankeista. Vanhimmat lippaat ovat Länsi-Kymen Osuuspankin arkistoista, kaksi metallista Kassakaappi Oy:n ja Kaso Oy:n valmistamat säästölippaat noin 50 vuoden takaa. Säästöpankin historiasta on esillä olevien lippaiden oheen otettu sitaatti: ”Ihmisen halu säästää on vanha. Todennäköisesti yhtä vanha kuin ihminen itse. Se, joka on säästänyt huomispäivän varalle, on selvinnyt helpommin vaikeammista ajoista, kuin se, joka päivittäin on käyttänyt sen mitä on ansainnut”.
Komean kirjoituskoneen ohessa on tietoa kirjoituskoneiden historiasta. Näytteillä oleva kirjoituskone on aikoinaan hankittu Länsi-Kymen Osuuspankkiin pankin historian alkuaikoina, todennäköisesti 1940-luvulla, ja ollut käytetty.
Hauskoja esineitä ovat muoviset kolikonlaskimet. Ennen kolikot laskettiin joko käsin tai näiden laskureiden avulla. Kolikkolaskurin ylimpään kerrokseen kumottiin kolikkolippaan sisältö ja kun laskinta liikutteli, putosivat pienemmät kolikot alempiin kerroksiin, jonka jälkeen ne voitiin kerros kerrokselta laskea.
- Nykyään läheskään kaikissa pankeissa ei enää ole lainkaan kolikonlaskukoneita, vaan kolikoiden laskeminen on ulkoistettu muualle. Meillä on edelleen jokaisessa konttorissa myös kolikonlaskukoneet, joten säästölippaan sisällön saa saman tien tililleen, toteaa Länsi-Kymen Osuuspankin toimitusjohtaja Pertti Olander.
Myös laskukoneen historiasta saa näyttelyssä tietoa. Ensimmäisiä automaattisia laskimia olivat Blaise Pascalin ja Gottfried Leibnizin 1600-luvulla kehittämät mekaaniset laskukoneet. 1960-luvulla yleistyivät sähkömekaaniset ja täysin elektroniset pöytälaskimet. 1970-luvun vaihteessa tulivat markkinoille ensimmäiset integroituihin piireihin perustuvat taskulaskimet.
- Nykyiset laskimet vaihtelevat kooltaan ja ominaisuuksiltaan huomattavasti. Vaikka runsaasti toimintoja sisältävän laskimen saakin nykyisellä teknologialla esimerkiksi rannekelloon tai osaksi matkapuhelimen tai PDA-laitteen ohjelmistoa, on pelkkiin peruslaskutoimituksiin kykeneville pöytälaskimillekin edelleen paikkansa, Rosas toteaa.

Koronlaskua yömyöhään

Koronlaskukone oli aikoinaan tärkeä laite. Länsi-Kymen Osuuspankin arkistosta löytyi näyttelyyn kaksi erilaista koronlaskukonetta.
- Vanha kuuluisa ”snurran” tai ”snurra-hurran” kuten sitä myös kutsuttiin, sekä toinen vastaava laite. Koronlaskukoneeseen syötettiin talletuksen tai noston määrä, suhteelliset korkopäivät ja korkoprosentti. Kammesta pyörittämällä saatiin korko, joka joko lisättiin panoissa tai vähennettiin nostoissa asiakkaan tilikortilta sen mukaan, oliko kyseessä pano vai nosto, selventää Rosas.
Hän kertoo heillä olevan vielä kaksi henkilöä töissä, jotka ovat snurraa käyttäneet. He muistavat, millainen urakka oli vuodenvaihteessa käsintehty koronlasku.
- Tuo työpäivä oli vuoden pisin, sillä korkoja laskettiin yömyöhään. Joskus käytiin välillä katsomassa ilotulitusta ja taas jatkettiin, kertoo Rosas.
Joidenkin arkistoista löytyneiden laitteiden käyttötarkoitus ei aina auennut. Eläkkeelle jäänyt virkailija kävi tunnistamassa pankkisiirtojen painatuslaitteen.
Esillä on myös erilaisia pankin leimasimia sinettileimasimesta kassaleimasimeen sekä valokuvia. Osa valokuvista on saatu näyttelyyn lainaksi kyläläisten kotialbumeista. Osasta kuvia on teetetty suurennos seinälle. Shekit ovat käyneet Suomessa niin harvinaisiksi, että näyttelyynkin otettiin kirjasta valokopio shekin kuvasta. Shekkejä käytettiin maksuvälineenä käteisen rahan rinnalla 1920-luvulta aina 1990-luvulle saakka. 1980-luvun alussa lanseerattu pankkikortti syrjäytti shekin tehokkaasti.
Näyttelyssä saa myös tietoa rahajärjestelmistä ja pankkilaitoksesta Suomessa yleensä. Esillä on myös maalauksia kotiseutuyhdistyksen kokoelmista. Näyttely on avoinna päivisin 25.9. saakka.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI