|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Ke | 19.06. | 03:45 | 22:48 | | To | 20.06. | 03:45 | 22:49 | | Pe | 21.06. | 03:45 | 22:49 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Loviisallakin kruuna- ja klaavapuolensa
27.08.2009
Suomen laajalevikkisin sanomalehti Helsingin Sanomat julkaisi viime sunnuntaina peräti kahden koko sivun laajuisen artikkelin houkuttelevasta kaksikielisestä rannikkokaupungista Loviisasta, jonne luovaa luokkaa hakeutuu pääkaupunkiseudulta asumaan. Arvostetun sanomalehden laaja suitsutus oli erittäin hyvää mainosta Loviisalle. Loviisan puutalovaltainen pikkukaupunki-idylli on saanut viime vuosina valtavasti arvokasta julkisuutta myös monissa valtakunnallisissa naistenlehdissä sekä asumisen erikoisaikakauslehdissä. Vastaavanlaisesta mainoskampanjasta joutuisi pulittamaan mainostoimistoille satojatuhansia euroja eikä maksettujen imagomainosten uskottavuus olisi silti lähimainkaan yhtä hyvä kuin lehtiartikkeleilla.
Loviisan uusi imago ja erityisesti sen kasvava tunnettuus on pitkälti juuri Hesarin artikkelissa mainitun luovan luokan ansiota. Yksi muuttaja saattaa houkutella perässään pari muutakin. Erityisesti Loviisassa eläkepäiviään ahkeroiva toimittaja Maria Schulgin on ponnistellut ansiokkaasti Loviisan puutaloidyllin ja kulttuurielämän tunnetuksi tekemisessä. Myös kauniit kotinsa yleisölle avanneet kaupunkilaiset ovat kantaneet kortensa houkuttelevan kaupunkikuvan rakentamiseksi.
Monille ulkopaikkakuntalaisille on syntynyt mielikuva suorastaan paratiisimaisesta, hyvinvoivasta ja rauhallisesta onnelasta, jollaisessa moni suomalainen haluaisi asua. Kyynikkojen mukaan myös useimmat homekoulujen, kuoppaisten teiden, kirjavien kiistojen, työttömyyden, kaahareiden ja muiden epäkohtien keskellä elävät loviisalaiset olisivat milloin tahansa pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan sellaiseen satumaiseen kaupunkiin. Uudenlainen mielikuva on joka tapauksessa mukavalla tavalla monipuolistanut ja pehmentänyt turhankin vahvasti atomivoimapainotteista julkisuuskuvaa Loviisasta.
Loviisaan on viime vuosina paluumuuttanut myös useita työelämänsä päättäneitä entisiä loviisalaisia sekä pääkaupunkiseudun asukkaita, jotka haluavat eläkepäivikseen pikkukaupungin rauhaan pois suurkaupungin hektisestä sykkeestä. Asumisen kustannuksiltaan Helsinkiä selvästi edullisempi Loviisa on muiden kehyskaupunkien tapaan vain tunnin matkan päässä metropolista.
Mairittelevat puffijutut ovat Loviisalle hyödyllisiä, vaikka ne eivät tietenkään kerro eikä niiden tarvitsekaan kertoa koko totuutta kaupungista. Järkevät muuttajat osaavat yleensä puntaroida asumisen kustannuksia ja todelista palvelutarjontaa ja –tasoa. Loviisassa on vielä runsaasti tehtävää, jotta esimerkiksi tänne houkuteltavat lapsiperheet eivät tuntisi itseään petetyiksi koulutielle käydessään. Ongelmistaan sekä haasteistaan huolimatta Loviisa on useimmille hyvä paikka elää ja asua. Muualta muuttavan on ehkä helpompi nähdä myös tuo kiiltokuvamainen puoli Loviisasta. Kaikki uudet muuttajat ja veronmaksajat ovat tervetulleita kaupunkiin ikään, rotuun, kieleen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Myös eläkeläiset ovat nykyisin aktiivisia kuntalaisia, yritysten asiakkaita ja palveluiden sekä verojen maksajia.
Loviisa ei kuitenkaan elä pelkällä kulttuurilla tai idyllillä eikä toisiamme palvelemalla. Edes nykyisen palvelutason ylläpitämiseksi ja uusien investointien rahoittamiseksi tarvitaan myös suurempia yrityksiä, teollisuutta ja työpaikkoja. Mielikuva vanhasta puutalosta ja uusista teollisuushalleista eivät silti ole toistensa vastavoimia. Yksi uuden Loviisan keskeisimmistä haasteista on sovittaa yhteen monia potentiaalisia muuttajia kiehtova mielikuva hiljaisesta ja rauhallisesta pikkukaupungista sekä toisaalta erityisesti yrityksiä houkutteleva imago dynaamisesta ja kehittyvästä teollisuuspaikkakunnasta. Sen ei tarvitse olla joko tai vaan sekä että.
Elintarvikeketjun alkupää tutuksi koulaisille
Ryhmä tesjokelaisia koululaisia pääsi keskiviikkona Ruotsinpyhtään saaristoon tutustumaan ammattikalastajan työhön. Strömfors Fiskargilletin ja Ruotsinpyhtään kalastusalueen järjestämän kalastuksen päivän aikana lapset näkivät ja kokivat elävien kalojen pyydystämistä, verestämistä, perkaamista ja valmistamista ruuaksi. Onnistunut tempaus olisi tervetullut lisä muidenkin Loviisan seudun koulujen opetusohjelmaan. Koulujen kalapuikkoja tai lihapullia popsittaessa ei välttämättä tule ymmärtäneeksi ruuanjalostusketjun toimintaa. Kalastuksen päivän kaltaiset tapahtumat ovat myös hyvää mainosta lähiruualle sekä viime päivinä ryvettyneelle kotimaiselle elintarviketuotannolle. Myös seutukunnan lukuisat lihanjalostusyritykset voisivat ottaa oppia kalastajilta ja tutustuttaa sopivalla tavalla tulevia kuluttajia elintarvikeketjun realiteetteihin.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta