|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kansanedustaja hämmästelee: Irtisanomislailla yllättävä vaikutus ? laittomasti irtisanotulle jatkossa pienempi korvaus (22.11.2018 13:03)
Uusi ilmiö: Pantilliset kauppakassit yleistyvät ? Varusteleka ja Akateeminen mukana, Alkoonkin tulossa (22.11.2018 12:45)
Berner: ?Autojen myynti pitää nostaa 150 000:een? ? Autoala: Sitten 8 mrd.?:n veropottia kevennettävä (22.11.2018 12:05)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Pernajan myyttisen hopeakaivoksen jäljillä
08.05.2009



Kieltämättä pikkaisen jännittää, kun kipuamme professori Krister Sundbladin perässä Forsön saarella kohti kallion lakea. Kirkkaassa auringonvalossa kimmeltää Pernajanlahti, mutta kimalteleeko pian myös hopea?

Olemme myyttisen hopeakaivoksen jäljillä Pernajassa. Kaivoksen, josta Arvid Tönnesson Wildeman ilmoitti Ruotsin kuninkaalle 1607. Tähän saakka Wildemanin kaivoksena on pidetty Silverbergetiä Koskenkylänjoen vastarannalla, mutta Sundblad on tullut tutkimuksissaan siihen tulokseen, että Wildemanin löytö olikin Forsön lounaisrannalla.
Geologian professori Sundbladille hopeakaivoksen jäljittäminen on harrastus, jossa hän voi yhdistää ammattitietämyksensä paikallishistoriaan. Wildeman toimii kuitenkin lenkkinä myös Ruotsin suurvalta-ajan syntyvuosiin. Kahden kuninkaan luottomies on jäänyt Pernajan suuren pojan Mikael Agricolan varjoon.

Pateeni tallessa, kalkki kadoksissa

Hopeakaivoksen ja Wildemanin jäljille retkikuntamme lähtee Pernajan kirkosta. Sundblad on lupautunut kertomaan tutkimustensa tuloksista Pernajan seurakuntaneuvoston jäsenille. Mukaan lähtevät myös seurakunnan kirkkoherra, talouspäällikkö ja suntio.
Kirkossa säilytetään oman pitäjän hopeasta tehtyä ehtoollislautasta eli pateenia. Lautaseen on kaiverrettu vuosiluku 1612 ja lahjoittajien nimet, eli Wildemanin lisäksi hänen vaimonsa nimi. Ehtoollismalja eli kalkki on kadonnut.
Sundbladin mukaan kalkki katosi joskus 1800-luvun puolivälin jälkeen, eli malja ehti olla tallessa pari sata vuotta, jonka aikana Itä-Uudenmaan yli pyyhkäisivät sekä ison- että pikkuvihan mainingit. Muutama vuosi sitten Sundblad jo luuli päässeensä kalkin jäljille, mutta Lapinjärven kirkosta löytynyt malja paljastui messinkiseksi kopioksi.
Arvid Tönnesson Wildeman osoittautuu yhtä mielenkiintoiseksi historialliseksi kohteeksi kuin hopeakaivoksensakin.
–Wildeman on aliarvostettu molempien maiden historiankirjoituksessa, Sundblad huomauttaa.
Wildeman toimi maaherrana tai pikemminkin käskynhaltijana Kaarle IX:n ja soturikuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Pernajan Tjusterbyn Wildeman hallitsi laajaa aluetta, joka ulottui Porvoon itärajalta aina Viipuriin ja lopulta vastaperustettuun Sortavalaan saakka. Wildemanin toinen koti oli Viipurin linna.
Hopeaa Wildeman ryhtyi etsimään Pernajasta kuninkaansa käskystä. Ruotsi tarvitsi arvometalleja armeijansa kanuunoihin ja kuuliin. Valtakunnan länsiosan Sala-kaivos oli alkanut ehtyä. 5.5.1607 Wildeman lähettikin kuninkaalle ilouutisen: Pernajasta oli löytynyt hopeaa. Kirjeen mukana ollut näyte tutkittiin välittömästi ja jo kolmen viikon kuluttua kuninkaalta tuli vastaus: löytö oli mielenkiintoinen.

Päähenkilöt poistuvat näyttämöltä

Kaarle kuitenkin kuoli muutaman vuoden kuluttua ja hänen poikansa Kustaa Aadolf nousi valtaistuimelle. Itään sotaan matkalla ollut parikymppinen kuningas pysähtyi Tjusterbyhyn. Kaikesta päättäen nuori kuningas ja jo 55-vuotias Wildeman tulivat hyvin juttuun keskenään: kartanossa pidettiin juhlat toukokuussa 1614 ja kuninkaalle näytettiin myös hopeakaivos. Kun kuningas ehti Viipuriin hän lähetti kirjeen, jossa korostettiin kaivoksen tärkeyttä.
Valtakunnan historiaan Wildeman ehti vaikuttaa enemmän kuin yhden hopeakaivoksen verran. Wildeman rakennutti kuninkaalta saamansa käskyn mukaisesti nykyisen Pietarin kohdalle linnoituksen, Nevanlinnan. Stolbovan rauhaa neuvoteltaessa Wildeman kuului Ruotsin neljän hengen valtuuskuntaan. Stolbovan rauhassa Ruotsin itäraja siirtyi Sortavalaan saakka.
–Kun Wildeman palaa Viipuriin, hän on sairas ja väsynyt. Parin kuukauden kuluttua hän kuolee.
Vuosi on 1617. Wildemanin ruumis tuodaan Pernajaan. Pernajan keskiaikaisesta harmaakivikirkosta löytyvät niin Wildeman af Tjusterby –suvun vaakuna kuin kivinen reliefikin. Vuonna 1632 kuolee myös Kustaa II Aadolf.
–Kaikki hopeakaivoksen päähenkilöt ovat poissa. Jo silloin historia ja legenda alkoivat sekoittua.
Perimätieto hopeakaivoksesta katosi lopullisesti viimeistään isonvihan aikana 1700-luvulla, jolloin suurin osa Koskenkylän asukkaista menehtyi tai siirtyi muualle. Hopeakaivoksen muistokin painui unohduksiin.
1700-luvulla Koskenkylään saapuneet malminetsijät eivät Sundbladin mukaan todennäköisesti löytäneet alkuperäistä kaivosta, vaan Wahrbergetin eli nykyisen Silverbergetin. Hopeakaivokset alkoivat sekoittua ihmisten puheissa.

Joku täällä on myllännyt

Kirkosta matka suuntautuu Forsöhön. Kuljetaan metsätietä, sitten metsäpolkua ja lopulta rämmitään vattupensaiden tiheässä ryteikössä.
–Kesällä tämä on ihan viidakkoa, Sundblad huomauttaa ja harppoo eteenpäin. Geologeilla on hyvä kunto.
Lopulta päästään kallion laelle, josta avautuvat upeat näkymät Pernajanlahdelle.
–Jos tämä todella on vanhan hopeakaivoksen paikka, niin Wildemanilla on ollut silmää.
Kivissä näkyy punamustia raitoja. Rautasulfiittia, Sundblad selvittää.
Ruosteisia kiviä löytyy pian enemmänkin. Kivissä on todennäköisesti myös lyijyä, sinkkiä ja arsenikkia. Viimeksi mainittu on syytä pitää mielessä, mikäli alueen vadelmasato kiinnostaa.
Sitten Wildemanin aikojen maa on kallion kohdalla noussut lähes kolme metriä.
Jäljet vanhasta hopeakaivoksesta hävisivät viimeistään silloin, kun liikemies Gustaf Nystedt teetti alueella omia tutkimuksiaan jatkosodan aikana. Niistä muistona näkyvät räjäytyspanoksille tehdyt poranreiät.
Wildemanin aikana käytössä oli nk. polttolouhinta: kalliolle kasataan halkoja, sytytetään ne tuleen, ja kun puu on palanut, kalliolle kaadetaan vettä. Sen jälkeen kivestä pystyy irrottamaan ohuita liuskoja hakun avulla.
–Työ oli hirveän hidasta.
Polttolouhintamenetelmää käytettiin yleisesti 1800-luvulle saakka.
Ainoa, joka on dokumentoinut hopeakaivoksen Försön lounaisrantaan, on Hjalmar Gylling 1880-luvulla. Nuorena kuolleen Gyllingin työ jäi kuitenkin unohduksiin.
Sundblad ottaa hakkunsa ja irrottaa malliksi palan kiveä. Näyte osoittautuu mielenkiintoiseksi ja professori ottaa kiven mukaansa.
Meistä muistakin alkaa löytyä pieniä geologeja. Keräämme kivensiruja muistoksi käynnistämme kuin pikkulapset.
Kivet ovat kiehtovan punaisia. Oman löytöni yksi sivu kimaltelee lupaavasti. Taitaa kuitenkin olla katinkultaa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI