|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomen futistytöille lohdutuspiste ? MM-turnauksen pettymys valmentajien piikkiin (21.11.2018 00:24)
Kärpät jatkaa mestareiden liigassa puolivälieriin (20.11.2018 23:07)
Kuolemanristi ilmestyi nyt Netflixin kurssikäyrään ? Pelätty ilmiö leviää (20.11.2018 19:31)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Veteraaneja juhlittiin eilen
28.04.2009



Kansallista veteraanipäivää vietetiin eilen eri puolilla Loviisan seutua. Loviisan ja Pernajan yhteistä veteraanipäivän juhlaa vietettiin palvelutalo Esplanadissa. Veteraanijuhlan vieraat toivotti tervetulleeksi Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Toini Schroderus. Hän totesi Suomen jälleenrakennuksen vauhdittuneen ripeästi sotavuosien jälkeen aseveljeyden muodostamalta arvopohjalta. Globaali lähentyminen on tuonut ennen tietoyhteiskuntaa pohjoisen perukoilla omaa elämäänsä eläneeseen Suomeenkin uusia vaikutteita ja arvoja sekä ongelmia.

- Kansakuntien yhteiset ongelmat, kuten ilmaston- ja ympäristön saastuminen, pakolaisvirrat, lama, terrorismi, sekä erilaiset yllättäen realisoituvat uhkakuvat, kuten aseelliset selkkaukset ovat tulleet tietoisuuteemme.
Schroderus painotti, että vaikka olemme Euroopan Unionin jäsen, emme saa unohtaa oman isänmaamme arvoa.
- Sivistysvaltion kulttuuriin kuuluu sodassa taistelleiden veteraanien kunnioittaminen sekä heidän tarpeistaan huolehtiminen. Meidän kasvattajien tehtävänä on opettaa kestävät arvot ja velvollisuuden tunto nuorille, päätti Schroderus.
Juhlapuheen piti Liljendalin kunnanjohtaja ja tulevan uuden Loviisan perusturvajohtaja, Sten Frondén, joka totesi tämän vuoden kansallisen veteraanipäivän teemaa – Aika kantaa viestiä - toteutettavan koko toimintavuoden ajan.
Frondén kertoi, että tulevan uuden Loviisan erääksi tukipylvääksi halutaan rakentaa yhteistyö alueella toimivien yhdistysten kanssa – niin nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, kotiseutu- kuin veteraaniyhdistysten kanssa.
- Jos tämä on lähtökohta, tarkoittaa se järjestöjen päätösten kunnioitusta. Nykyiset veteraanitilaisuudet rakentuvat veteraanijärjestöjen itsensä valitsemaan yhteistoimintaan, ja jos järjestöt itse haluavat yhdistää toimintaa, on kaupunki tähän valmis.

Kuntoutus tärkeä palvelu

Frondén luonnehti uuden Loviisan organisaation rakentamisen olevan hyvin aikataulussaan ja valmistelun ilmapiirin olleen hyvän.
- Rakenteita uudistetaan, jotta jatkossakin voitaisiin turvata laadukkaat palvelut asukkaille. Radikaalia karsimistarvetta ei ole, vaikka yleismaailmallinen taantuma koskee myös meitä, arvioi Frondén.
Perusturva, joka käsittää sosiaalipalvelut ja terveydenhoidon, järjestetään uudessa Loviisassa niin sanotun elinkaarimallin mukaan.
- Puhumme lasten ja nuorten palveluista, aikuisten palveluista sekä senioripalveluista. Nyt on valmius aloittaa keskustelu myös veteraaniasioista.
Veteraanien kuntoutus on ollut tärkeä palvelumuoto. Valtionkonttori on myöntänyt Loviisan seudulle veteraanien kuntoutukseen tälle ja ensi vuodelle reilut 155 000 euroa. Tukeen oikeutettuja on 255. Kunnittain tarkasteltuna osuudet jakautuvat niin, että Lapinjärvelle on myönnetty kuntoutusrahaa 24 933 euroa, tukeen oikeutettuja on 41, Liljendalissa vastaavat luvut ovat 10 338 ja 17, Loviisassa 65 069 ja 107, Pernajassa 23 717 ja 39 sekä Ruotsinpyhtäällä 31 014 euroa ja 51 tukeen oikeutettua.
Lapinjärven ja Liljendalin yhteistä veteraanipäivän juhlaa vietettiin noin 60 hengen voimin Lapinjärven seurakuntakodissa. Juhlan aloitti kirkkoherra Matti Perälän ja kanttori Camilla Wiksten-Rönnbackan johtama hartaushetki, jonka jälkeen nautittiin lounas. Vaskisekstetin soittaman musiikin jälkeen oli vuorossa kahvit. Kahvin jälkeen kuultiin Porlammin yläasteen sekä Hilda Käkikosken koulun oppilaiden viulu- ja pianoesitys. Juhlapuheen piti Arto Kujala Päällystöliitosta.
Kujala teki historiallisen katsauksen käytyihin sotiin lähtien aina 200 vuoden takaisesta Suomen sodasta ja sen jälkimaininkien vaikutuksesta Suomen kehitykselle jatkaen viime sotiin.
- Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus, evakkojen asuttaminen ja paluu rauhanomaisiin töihin. Syntyi pohjoismainen hyvinvointi, jota jaettiin, ei aina tasapuolisesti, mutta yhteistä hyvää tarkoittaen.
Kujala huomautti jotain unohtuneen maan kehittyessä. - Virallinen Suomi ja osin yksittäisetkin kansalaiset unohtivat, keitä meidän oli kiittäminen. Jälkeenpäin voi kysyä miksi, saamatta kunnollista vastausta.
Kujala totesi, että historiasta voi lukea selkeitä päivämääriä, mutta niitä enemmän historian olevan tapahtumaketjuja, joita tulee tarkastella kokonaisuuksina.
- 1970-luvun vuosista alkaen tapahtui asioita, joita kukaan ei voinut ennustaa tai uskoa etukäteen. Suomi valtiona ravisteli menneisyyden haamuja hartioiltaan ja avasi viimein näyttämön verhot kokonaan. Oli tullut aika siirtää näyttämön sivulla oleva veteraanisukupolvi eturiviin ja pyrkiä maksamaan kunniavelka. Tänään, kun 23. kansallisen veteraanipäivän teemana on ”Aika kantaa viestiä”, meille nuoremmille lankeaa vastuu kertoa niistä raskaista uhrauksista, joiden ansiosta siniristiliput liehuvat keväisessä tuulessa, päätti Kujala.
Puheen jälkeen esiintyivät Kapellby skolan sekä Kirkonkylän koulun oppilaat. Ennen yhteislauluna laulettua Maamme-laulua kuultiin vaskisekstetin esittämänä Veteraanin iltahuuto.

Pyhtäät juhlivat yhdessä

Pyhtään ja Ruotsinpyhtään yhteistä veteraanipäivän juhlaa vietettiin Huutjärven koululla. Juhlapuheen piti everstiluutnantti Jukka Vaaja. Hän totesi olevan hyvän nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarkastella niitä olosuhteita, joissa 65 vuotta sitten sotien päättymisen jälkeen lähdettiin maata ja yhteiskuntaa kehittämään.
- Sodan jälkeen Suomi oli yksinäinen ja hylätty, jopa hyljeksitty kansakuntien perheessä. Rauhansopimukset holhosivat elämäämme, ja määrittelivät oikean ja väärän ns. voittajien tarpeista lähtien. Suomen oli katsottava itse eteensä. Ensimmäiseksi haasteeksi hän nosti alueluovutukset ja niiden aiheuttamat asuttamiset.
- Paljon meni myös sellaista, mikä ei ole pelkästään aineellisin mitoin mitattavissa. Sodassa ei taisteltu vain alueesta vaan sen asukkaiden elinolosuhteiden, luonnon, maisemien, kulttuurin ja historiallisen perinnön suomalaisena säilyttämisestä. Me eteläkymenlaaksolaiset ymmärrämme sen, kun ajattelemme vaikkapa Suomenlahden saaria.
Vaaja huomautti, että nuoret veteraanit palasivat Suomeen, jossa oli puutetta niin elintarvikkeista, välttämättömyyshyödykkeistä ja rahasta. Tuotantoelämä vaati pikaista elvytystä, jälleenrakentaminen ja koulutus oli saatava käyntiin.
- Sotainvalidien, -leskien ja –orpojen huolto ei sietänyt viivyttelyä. Raskaana lisätaakkana olivat Neuvostoliitolle maksettavat sotakorvaukset, jotka vuonna 1945 nousivat 6,5 prosenttiin Suomen silloisesta kansantuotteesta. Myös yhteiskunta oli tekeytymässä erilaiseksi, kuin mistä oli sotaan lähdetty.
Vaaja totesi syntyneensä vuonna 1942, eikä hänellä siten ole omia muistikuvia tuosta ajasta, mutta kertomusten ja kirjoitusten perusteella ymmärtäneensä, että sodan karaisemat miehet ja naiset olivat oppineet toimimaan yhdessä.
- Kun jotakin piti tehdä, tehtiin se päättäväisesti, lujaa ja täysillä, vajavaisinkin edellytyksin ja välinein. Edesmenneen veteraanin poikana olen usein miettinyt, miten te veteraanit sodan koitte. Mikä oli se voima, joka sai teidät tekemään sen, minkä teitte. En usko sen perustuneen sotakiihkoon tai sen olleen ”pyhän sodan”, vaan suomalaisen miehen tai naisen väistämätön velvollisuus. Tämä on teidän tärkein perintömme. Tiedämme teidän aikaansaannoksenne, mutta tunnemme teidät tavallisina suomalaisina, ei minään yli-ihmisinä. Tämä antaa meille voimaa ja uskon siihen, että me teidän lapsemme, lapsenlapsemme ja heidänkin lapsensa tavallisina suomalaisina tarvittaessa pystyisivät samaan. Tähän turvallisuutemme kansankuntana edelleen perustuu, Vaaja totesi.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI