|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
Kaupunginjohtaja Kaleva ja valtuutettu Hagfors sopivat valehtelukiistansa
2010-09-09 09:29:06
|
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 10.09. | 6:30 | 19:53 | | La | 11.09. | 6:32 | 19:50 | | Su | 12.09. | 6:35 | 19:47 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Tuulivoimaa kannattaa tehdä vaikka sähköllä
09.04.2009
Voimayhtiöt näyttävät kilvan innostuneen tuulivoimaloiden rakentamisesta joka niemen notkoon ja saarelmaan. Loviisaankin. Tuulivoimateollisuuden suurimpana kannustimena on ministeriön tuore esitys syöttötariffeista. Ne varmistaisivat, että tuulivoimalaitoksen omistaja saa myytyä tuulisähkönsä takuuvarmasti kiinteällä hinnalla 83,5 euroa per megawattitunti 12 vuoden ajan. Hinta on huikea.
Eilen pohjoismaisessa Nordpool-sähköporssissä sähköä myytiin hintaan 35,4 euroa per megawattitunti. Teoriassa se tarkoittaa, että uuden tuulivoimalan omistajan kannattaisi pyörittää propelleja vaikka sähkövoimalla. Tai jopa diesel-moottoreilla. Jos pakkosyöttötariffi olisi voimassa jo tänään, voisi tuulivoimalan omistaja ostaa tyynellä kelillä sähköä pörssistä 35,4 eurolla ja siirtää se tuulivoimalan läpi takaisin verkkoon 83,5 eurolla eli viistää välistä 48,1 euron voitot per megawattitunti. Esimerkiksi Hollming Worksin konepajalla Valkossa koottavilla 3 megawatin tuulimyllyillä se tarkoittaisi 144,40 euron myyntikatetta tunnissa per mylly.
Kukaan ei tietenkään ryhdy asentamaan sähkömoottoreita tuulimyllyjänsä pyörittämään, vaikka se vasta bisnestä olisikin. Laskelma olisi hauska, ellei sähkön todellisen markkinahinnan ja tuulivoiman takuuhinnan välisen erotuksen maksajaksi joutuisi jokainen sähkönkäyttäjä. Toteutuessaan tuulivoiman syöttötariffi merkitsee 200 miljoonan euron lisälaskua sähkönkuluttajille. Rahat otetaan kansalaisilta erillisenä lisämaksuna sähkölaskuissa. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa lisälasku olisi vajaat 40 euroa vuodessa.
Syöttötariffeista on tulossa maataloustukeen rinnastettava tukiautomaatti, joka tekee tuulivoimaloiden omistamisesta kannattavaa bisnestä. Vastaavanlaisella lakisääteisellä takuuhinnalla saataisiin mikä tahansa liiketoiminta kannattavaksi. Vaikka sinkkiämpäritehdas.
Ei Fortumkaan ole pelkän viherpiperhuuman takia rakentamassa Loviisaan ja muualle Suomeen useita tuulivoimaloita. Eivät muutkaan yhtiöt. Ne ovat eurojen perässä. Meidän eurojen. Viime vuonna Nordpool-sähköpörssin keskihinta oli 49,3 euroa per megawattitunti. Tällä hetkellä Fortum saa Loviisan ydinvoimalan tuottamasta sähköstä pörssissä arviolta noin 30 euroa per megawattitunti. Uusien ydinvoimaloiden kannattavuuslaskelmissa sähkön hinnan arvellaan liikkuvan 2020-luvun jälkeen noin 45-55 eurossa per megawattitunti. Jos tuulivoiman takuuhinnaksi vahvistetaan 83,5 euroa per megawattitunti ensi vuoden alusta alkaen aina vuoteen 2022 saakka, on tuulivoimayhtiöillä todella kiire. Jokainen hukattu kuukausi vähentää korkean takuuhinnan aikaa ja korkeita tuottoja. Vuonna 2023 nyt kaavailtu syöttötariffi raukeaa ja tuulivoimalat joutuvat vapaan kilpailun armoille. Sitä ennen 10-12 vuodessa tuulivoimaloiden arvioidaan ehtivän maksaa hyvin itsensä ja tuottaa omistajilleen voittoja ja osinkojakin. Jos tuuliolot ovat suotuisat.
Loviisankaan ei ole syytä uhrata Atomitien aluetta tuulivoimaloille pilkkahinnoilla, vaan maksimoitava oma hyötynsä. Ministeriön laskelmissa tuulivoiman määrä peräti 16-kertaistuu tariffin seurauksena. Tuulivoimalatonteista on maassa huutava pula, jos syöttötariffit hyväksytään. Tuulivoimala buumi tuonee yllin kyllin töitä myös Hollming Worksille Valkossa.
Kuluttajan kannalta pakkosyöttötariffeissa on valitettavaa, että mitä enemmän Suomessa tuulee sitä kalliimpaa on kuluttajien ostama sähkö sähköverkossa. Tuulivoimalat voivat olla ihania ja niillä on paljon kannattajia, mutta niiden ylisuurilla kustannuksilla ei pidä rankaista kaikkia kuluttajia. Maksakoot tuulivoimalisää ne, jotka tuulivoimaa ehdoin tahdoin haluavat. Kaikilla ei ole halua ostaa keinotekoisesti ylihinnoiteltua sähköä.
Loviisanlahtea kehitetty 020202-tyylillä?
Loviisanlahden länsirannan kehittämistä ei voi Loviisassa moittia ainakaan pitkäjänteiseksi tai määrätietoiseksi eikä varsinkaan kaavoihin kangistuneeksi. Kuntalaiset ovat saaneet vuoroin ihmetellä, että tuleeko rantaan pitkospuut vai ei tai jalkakäytävä eli ei, rakennetaanko Laivasillalle tanssiliiteri vai ei, asennetaanko alueelle valvontakamerat vai ei tai siirretäänkö Almintalo Tullisillalle vai ja niin edelleen ja niin edelleen. Päätöksiä on vatvottu suuntaan ja toiseen eikä valmista ole syntynyt. Tiistai-iltana tekninen lautakunta muljautti maratonkokouksessaan aiemmat päätökset taas lähes päälaelleen.
Kauaskantoiset, isot ratkaisut näyttävät olevan pienestä kiinni. Vielä marraskuussa lautakunnassa oltiin yksimielisesti yhtä mieltä ja piste, mutta pian sen jälkeen yksimielisesti jo täysin toista mieltä. Toivottavasti isojen ratkaisujen edestakainen vatvominen teknisessä lautakunnassa sai tiistaina viimein pisteen. Päätöksenteko alkoi muistuttaa jo 020202-mainoksen tyyliä; “suattaapi olla, että tulloo, vuan suattaapi olla niinnii, että ompi tulemati”.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta