|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kärpät vei kärkiottelun ? HIFK teki kyseenalaisen ennätyksen (17.11.2018 20:42)
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kampuslandet putosi pois, Gäddbergsö yhä mukana
14.01.2009



Fennovoima Oy hakee lupaa rakentaa uusi ydinvoimalaitos Ruotsinpyhtään Gäddbergsölle, Simon Karsikkoon tai Pyhäjoen Hanhikivelle. Yhtiö jätti keskiviikkona valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksensa uudesta ydinvoimalasta. Samalla Fennovoima ilmoitti luopuvansa Ruotsinpyhtään toisesta sijoituspaikasta Kampuslandetin saaresta.

Fennovoiman mukaan Kampuslandetissa voimalaitos olisi haitannut saaristomaisemaa enemmän kuin Gäddbersössä.
-YVA-selvityksen aikana on kuunneltu paikallista keskustelua Loviisan seudulla, jossa saariston maisemakysymykset ratkaisivat sekä myös eri viranomaiset lausuivat kantanaan, että Kampuslandet sopii huonommin sijoituspaikaksi, kertoi Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää. Hänen mukaansa Ruotsinpyhtään Gäddbergsössä laitos voidaan sijoittaa Kasabergetin kallioiden taakse, mikä pienentää maisemahaittaa saaristossa. Fennovoiman piirrustuksissa jäähdytysvesikanavat louhittaisiin kuitenkin Gäddbergsöstä Kampuslandetin saaren alta,

"Kaikki sijoituspaikat kehitysalueilla"

Fennovoiman mukaan ydinvoimalahakemuksen tärkeimpiä perusteluja ovat Suomen sähköomavaraisuuden kohentaminen, elinkeinoelämän ja kotitalouksien sähkön tarpeen tyydyttäminen, kansantaloudellisesti merkittävien osakasyritysten kilpailukyvyn turvaaminen, sähkömarkkinoiden toimivuuden parantaminen sekä Suomen tasapainoinen alueellinen kehittäminen. Jälkimmäinen vaihtoehto näyttäisi tukevan Simon ja Pyhäjoen valintaa.

Toimitusjohtaja Tapio Saarenpään mukaan kaikki kolme paikkaa, myös Ruotsinpyhtää ovat valtion määrittelemillä kehitysalueilla. Hän ei halunnut asettaa sijoituspaikkoja paremmuusjärjestykseen, sillä vertailussa on useita eri tekijöitä.

-Paikkakuntien välillä ei ole suurta eroa myöskään asukkaiden mielipiteissä. On Ruotsinpyhtään etu, että siellä ydinvoima tunnetaan monelta kantilta ja tiedetään mitä se tuo mukanaan. En silti näkisi sitäkään mitenkään ratkaisevana etuna, Saarenpää muotoili.

Osakkaita kiinnostaa myös kaukolämpö

Fennovoiman periaatepäätöshakemuksessa on kuvattu myös mahdollisuutta käyttää voimalan hukkalämpöä kaukolämmitykseen. Parhaiten se onnistuisi Ruotsinpyhtään vaihtoehdossa. Fennovoima osakkaista Porvoon energia, Vantaan energia ja Keravan Energia ovat osija kaukolämmön tuottajia ja myyjiä.
-Mikäli Fennovoiman ydinvoimalaitos rakennetaan Ruotsinpyhtäälle, on yhtiö valmis tarjoamaan kaukolämpöä helsingin ja sen ympäryskuntien energiayhtiöille, todetaan Fennovoiman hakemuksessa.

-Jos taloudelliset edellytykset löytyvät, niin olemme valmiit hyödyntämään ydinkaukolämpöä Keravan ja Sipoon alueillamme, kertoi Fennovoiman omistajakuntaan kuuluvan Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto keskiviikkona.



Fennovoima esitteli hakemustaan keskiviikkona lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Toimitusjohtaja Jussi Lehti Keravan Energiasta (vas), Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää, Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja ja Outokumpu Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen sekä E.ON Nordicin toimitusjohtaja Håkan Buskhe.

Fennovoima toisi kilpailua markkinoille

Sähkön hinta on tärkeä kilpailukykytekijä Fennovoiman hankkeessa mukana oleville metalli-, elintarvike-, rakennusaineteollisuuden ja vähittäiskaupan yhtiöille sekä paikallisille energiayhtiöille. Turvatakseen investointi- ja työllistämisedellytyksensä Suomessa Fennovoiman 64 osakasta tarvitsevat omaa vakaa- ja kohtuuhintaista sähköntuotantoa. Tänään ne ovat sähkönhankinnassaan hyvin aliomavaraisia.

-Ydinvoimalla tuotetaan nyt noin neljäsosa Suomen sähköstä, mutta tuotanto on harvojen käsissä. Fennovoima parantaa tukkumarkkinoiden toimivuutta lisäämällä sähköntarjontaa ja tuomalla uusia toimijoita sähköntuotantoon. Kilpailun lisäämisestä hyötyvät kaikki sähkönkäyttäjät, Saarenpää kertoi.

Fennovoiman omistajakuntaan kuuluvan Outokumpu Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen kertoi, että yhtiön Tornion terästehdas on Suomen suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä, ja se tarvitsee kipeästi kohtuuhintaista sähköä. -Tornion terästehdas kuluttaa 3 terawattituntis sähköä vuodessa. Se tarkoittaa runsaan 400 megawatin tehontarvetta. TVO:n osakkaana saisimme noin 20 megawattia. Olemme mukana myös TVO:ssa mutta, se määrä on aivan liian vähän, Rantanen kertoi.

Yhtiö valitsee paikan periaatepäätöksen jälkeen

Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun ja monipuoliseen energian tuotantoon. Fennovoiman hankkeella on Saarenpään mukaan erityinen vahvuus, koska se mahdollistaa Suomen ydinvoimatuotannon maantieteellisen, omistuksellisen ja organisatorisen hajauttamisen.

-Viimeksi kun TVO haki lupaa Eurajoelle ja Loviisaan, ei valtioneuvosto vaikuttanut paikkavalintaan. Kyllä laki senkin mahdollistaisi, että valtioneuvosto voisi valita paikankin, mutta lähdemme siitä, että yhtiö valitsee sijoituspaikan periaatepäätöksen jälkeen, Saarenpää sanoi.

. Yhtiön mukaan ydinvoimalan jätti-investoinnista hyötyvät sijaintikunnan ja ympäröivän talousalueen lisäksi koko Suomen kansantalous.

Fennovoima valmistelee sähköteholtaan 1 500–2 500 megawatin ydinvoimalan rakentamista valitulle paikalle. Vaihtoehtona on rakentaa joko yksi iso ydinreaktori tai kaksi pienempää reaktoria. Fennovoiman laitosvaihtoehdot ovat Arevan EPR ja SWR 1000 sekä Toshiban ABWR. Kaikki laitosvaihtoehdot voidaan rakentaa tuottamaan sähkön lisäksi kaukolämpöä.

Kuntien kantaa kysytään vuonna 2009

Fennovoima arvioi, että ministeriö kysyy sijoituspaikkakuntien kantaa hakemukseen vuoden 2009 aikana ja valtioneuvosto päättää ydinvoimalaluvista vuoden 2010 keväällä ja eduskunta pian sen jälkeen. Fennovoiman tavoitteena on aloittaa sähköntuotanto vuonna 2020 mennessä.





Karttakuva Fennovoiman voimala-alueesta Gäddbergsössä. Katso lisää kuvia klikkaamalla kuvaa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI