|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Näpäytys pääministeripuolue keskustalle: Minne katosi 600 miljoonan potti vuoden 2015 vaihtoehtobudjetista? (15.11.2018 08:14)
Ympäri EU:ta perataan kuumeisesti 600-sivuista brexit-luonnosta ? Theresa Mayn asema hutera (15.11.2018 07:42)
Suomi menettänyt 60 000 työpaikkaa ? ?Byrokraattinen ja turha prosessi? pois heti, vaatii Keskuskauppakamari (15.11.2018 07:34)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Nivelyhdistys pyrkii vastaamaan suureen tiedon tarpeeseen
07.01.2009



Nivelsairaiden tiedon tarve on suuri. Etenkin ennen ja jälkeen tekonivelleikkauksen mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi voinko enää tehdä lumitöitä, hakata halkoja tai hoitaa puutarhaa?

–Tietoa tarvitaan, sillä etenkään leikkaavilla sairaaloilla ei useinkaan ole mahdollisuutta eikä aikaa tiedon jakamiseen, toteaa Suomen Nivelyhdistyksen toiminnanjohtaja, loviisalainen Jyrki Laakso.
Valtakunnallisen, noin 5.000 jäsenen yhdistyksen toimisto ja tärkeimmän tiedonlevityskanavan, Niveltieto –lehden, toimitus sijaitsevat Laakson ja hänen puolisonsa Liisa Vatasen kotona Määrlahdessa.
–Itse tulin mukaan toimintaan takaoven kautta. Olin Lissulle autokuskina ja tein yhdistykselle nettisivut. Sitten minua pyydettiin rahastonhoitajaksi ja myöhemmin varapuheenjohtajaksi. Aloitin toiminnanjohtajana vuonna 2005 osa-aikaisena ja tein loput vapaaehtoistyönä. Myöhemmin rahoitustilanteen parannuttua työ muuttui kokopäiväiseksi, selvittää Laakso taustojaan.
Laakso työskenteli aiemmin it-alalla ja puursi 13 vuotta putkeen ilman lomia, kunnes päätti pitää sapattivuoden. Sen aikana kypsyi ajatus siirtyä kokopäiväiseen työhön yhdistykseen. Yhdistys perustettiin vuonna 1999 Suomen Tekonivelyhdistys –nimisenä ja Liisa Vatanen oli yksi perustajajäsen. Nykyisin hän toimii jäsenasioiden hoitajana. Myöhemmin toimintaa laajennettiin ennaltaehkäisyn suuntaan ja nimi muuttui vuonna 2004 Suomen Nivelyhdistykseksi.
–Ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Moni huomaa vasta kun omat tai läheisten nivelet alkavat oireilla, että nivelet ovat ylipäätään olemassa. Nivelrikko on yleisin niveltautimme ja sitä sairastaa jossain muodossa noin miljoona suomalaista, kertoo Laakso.
Laakso jatkaa, että hänen omat polvensa ovat alkaneet hieman oireilla ja olkapää on jo leikattu aktiivisen lentopalloilu-uran jälkimaininkeina.

Tieto ei lisää tuskaa

Yhdistys palvelee kaikki nivelsairaita, joiden nivelsairaus voi aiheuttaa tekonivelleikkauksen tarpeen. Suurin ryhmä ovat nivelrikkoa (artroosi) sairastavat. Yhdistys pyrkii lähestymään nivelongelmista kärsiviä jo ennen leikkaukseen menoa sekä jo tekonivelen saaneita.
–Tietoa siitä, mitä on otettava huomioon ennen ja jälkeen leikkauksen on ollut vähän saatavilla. Tilanne on kirjava ja vaihtelee eri puolilla maata. Yhdistys onkin alkanut järjestää Raha-automaattityhdistyksen tuella ensitietokursseja.
Tietopaketit suunnataan leikkaaviin sairaaloihin ja viime vuonna pidettiin 14 kurssia. Tänä vuonna teemme dvd:n, joka sisältää paitsi tietoa, myös yhden ihmisen tarinan. Voisi sanoa, että nivelsairauksissa tieto ei lisää tuskaa, huomauttaa Laakso. Yhdistyksellä on myös palvelupuhelin, Nivelneuvonta, jossa terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ja antavat kokemusperäistä tietoa maksutta.

Leikkaukseen päästävä ajoissa

–Tekonivelleikkaukseen liittyy monesti turhaa pelkoa. Toki riskejä on, mutta ne ovat pieniä. Leikkausten epäonnistumisprosentti on noin yksi prosentti, toteaa Laakso. Hän jatkaa, että tekonivelleikkauksilla nivelsairaiden elämänlaatu paranee tuntuvasti.
–Moni joutuu kuitenkin kärsimään turhan paljon, ennen kuin pääsee leikkaukseen. Kirurgit pyrkivät siihen, että asiakkaalle laitetaan vain yksi tekonivel, sillä uusintaleikkaus on aina ensimmäistä hankalampi. Usein potilasta pidetäänkin liian nuorena leikattavaksi, vaikka hänen elämänpiirinsä supistuu ja elämänlaatunsa kärsii sairauden vuoksi. Sosiaalinen elämä jää vähemmälle, liikuntaa ei voi harrastaa ja syrjäytyminen alkaa. Nivelrikko tulee iän mukaan tulee lähes kaikille, mutta useimmille siitä on vain vähäistä haittaa.
–Sairaudesta voidaan puhua vasta silloin, kun se aiheuttaa haittaavia oireita. Niitä ovat esimerkiksi niveltä liikuteltaessa tuntuva kipu ja nivelten toiminnan rajoitukset, selvittää Laakso.

Liike on lääke

Nivelrikkoon pyritään vaikuttaan ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, lääkkeillä, fysioterapialla, niveltä säästävillä leikkauksilla ja tekonivelleikkauksilla.
–Liike on lääke nivelsairauksissakin. Yleensä ihminen alkaa säästää niveltään oireiden tuntua, kun pitäisi tehdä päinvastoin. Liike voitelee niveltä, sanoo Laakso.
Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi vesiliikunta, pyöräily, hiihtäminen ja kävely. Jos haluaa juosta, on se tehtävä pehmeällä alustalla, kuten pururadalla.

Vertaistuesta hyviä kokemuksia

Nivelyhdistyksellä on eri puolilla maata paikallisia vertaistukiryhmiä, nivelpiirejä. Niitä on yli 20 paikkakunnalla ja Loviisaankin pyritään saamaan oma, kunhan kiinnostuneita vetäjiä löytyy.
–Usein käy niin, että kun nivelsairautta poteva puhuu kotona vaivoistaan, perheenjäsenet kyllästyvät ajan mittaan kuuntelemaan. Mutta kun asioista puhuu toisen, samanlaisessa tilanteessa olevan ihmisen kanssa, saa helpommin vastakaikua ja vinkkejäkin siitä, miten toinen on arjessa pärjännyt, sanoo Laakso.
Nivelyhdistyksen tärkein tiedonjakokanava on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Niveltieto-lehti, joka tulee kaikille jäsenille. Lisäksi sitä myydään Loviisassa mm. R-kioskilla. Yhdistyksellä on myös Pohjoismaiden laajimmat nivelrikkoon ja tekoniveliin keskittyneet internetsivut, jotka löytyvät osoitteesta www.niveltieto.net. Netissä on myös keskusteluryhmä Nivelklubi. Laakson ja Vatasen lisäksi Nivelyhdistyksen tehtäviin osallistuu myös kolmas loviisalainen, fysioterapeutti Sari Rautiainen. Hänet valittiin yhdistyksen hallitukseen vuodeksi 2009.
Vertaistukiryhmän perustamisesta kiinnostuneet ja muutenkin Nivelyhdistyksestä lisää tietoa haluavat voivat ottaa yhteyttä yhdistyksen toimistoon puh. 044-5544555 tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@niveltieto.net.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI