|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
HIFK jyräsi: ?Näytti, minkälaisia ammattilaisia täällä pelaa? (20.9.2018 22:48)
Poliisin avuksi 1000 vapaaehtoista reservipoliisia? Hallitus varautuu ?uudenlaisiin uhkiin? (20.9.2018 19:37)
Keskustalaiselta ukaasi kokoomukselle: ?Jos kokoomus ei tue hallitusta yksimielisesti...? (20.9.2018 18:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Sakarinmäessä suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset sopivat hyvin saman katon alle
09.12.2008



Sipoon Sakarinmäessä on onnistuttu siinä, mistä monilla muilla kaksikielisillä paikkakunnilla ei ole rohjettu edes kunnolla puhua ääneen. Saman katon alla käyvät koulua sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset. Koulukeskuksen molemmilla alakouluilla on omat luokkatilat ja jokainen oppilas saa opetusta omalla äidinkielellään. Kokemukset ovat olleet hyvät.

Kaksikielisestä koulukeskuksesta virisi kunnallisvaalien alla keskustelu myös Loviisassa, missä osa kouluista on huonossa kunnossa. Päätään yritti nostaa ajatus yhdestä uudesta yhteisestä koulurakennuksesta. Se jakoi odotetusti mielipiteet: osa kannatti lämpimästi ja osa vastusti ankarasti.
Perjantaina joukko Loviisanseudun kokoomuksen väkeä kävi Sipoossa tutustumassa kaksikieliseen koulukeskukseen ja yllättyi positiivisesti näkemästään ja kuulemastaan.
Noin 6.000 neliön suuruinen ja noin kahdeksan miljoonaa euroa maksanut Sakarinmäki valmistui vuonna 2005. Koulukeskukseen kuuluvat suomenkielinen Sakarinmäen koulu ja ruotsinkielinen Östersundom skola. Rakennus on monitoimitalo, jossa sijaitsee myös kaksikielinen päiväkoti. Talon iso liikuntasali oli vilkkaassa käytössä kouluajan ulkopuolella ja lisäksi seurakunnalla on rakennuksessa oma tila.

Uuden koulukeskuksen rakentaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi 2000-luvun alussa, kun Sipoon Itäsalmeen valmistui runsaasti uusia omakotitaloja ja kylään muutti lapsiperheitä. Kylässä oli vanha Etelä-Sipoon koulu, mutta sen opetus oli jaettu moniin eri toimipisteisiin.
Loviisalaisvieraita vastaanottanut Sipoon sivistyslautakunnan puheenjohtaja Pekka Säynätjoki (kok.) muisteli, että Sipoossa käytiin jonkinlaista vääntöä asiasta ennen kuin kahden kieliryhmän yhteisistä tiloista syntyi päätös.
–Tarvittiin henkistä muutosta ja vastakkainasettelun lopettamista. Piti oppia tekemään asioita yhdessä, eikä se käynyt hetkessä. Kouluasioissa tunteet ovat vahvasti mukana ja faktat tahtovat jäädä taka-alalle.
Säynätjoen mukaan vaikeinta on saada päättäjät ajattelemaan uudella tavalla. Hän sanoo, että vanhat jäärät ovat tottuneet siihen, että asiat tehdään samalla tavalla kuin mitä on 20 vuotta tehty, vaikka tarjolla olisi fiksumpiakin vaihtoehtoja.
–Se on sitä demokratian rikkautta. Muutokset eivät kuitenkaan saa olla liian äkkinäisiä. Virkamiehet ovat ajatuksillaan yleensä noin kymmenen vuotta edellä poliitikkoja, huomautti Säynätjoki. Hän korosti, että vaikka Sakarinmäkeä käydään katsomassa kauempaakin, eivät asiat kaikissa Sipoon kouluissa suinkaan ole kunnossa. Esimerkiksi osa ruotsinkielisistä pikkukouluista toimii ala-arvoisissa tiloissa.

Isommat puitteet antavat enemmän

Uusia pieniä kouluja ei Säynätjoen mielestä kannata enää rakentaa, sillä ne eivät voi tarjota lapsille niitä puitteita ja sitä välineistöä, mitä vaikkapa Sakarinmäessä on. Esimerkiksi liikuntatilat ja atk-varustus jäisivät paljon heikommiksi. Suuntana ovatkin isommat koulut.
–Isompien yksiköiden puolesta puhuu lapsen etu. Isompi koulu voi tarjota lapsille enemmän ja samalla verorahat tulee käytettyä fiksummin.
Hänen mielestään ajan henki on myös se, että koulurakennukseen pitäisi saada mahdollisimman paljon toimijoita. Sakarinmäessä mukana on seurakunta. Lisäksi liikuntasali on paitsi koululaisten myös seurojen kovassa käytössä ja koulun ruokasalina olevassa aulassa on mahdollisuus pitää kokouksia. Koulukeskuksen tiloja käyttävät mm. kansalaisopisto, musiikkiopisto, yhdistykset sekä teatteri.

Sipoo pienenee uuden Loviisan kokoiseksi

Sipoon asukasluku on noin 20.000. Suomenkielisiä on 60 prosenttia ja ruotsinkielisiä 38 prosenttia. Noin kaksiprosenttia asukkaista on muunkielisiä.
Kun Helsinki ottaa vuodenvaihteessa Sipoosta siivun, vähenee asukasluku parilla tuhannella ja on aika lähellä uuden Loviisan väkimäärää. Myös Sakarinmäki jää Helsingin puolelle.
Sipoossa on noin 3.000 peruskoululaista ja 350-400 lukiolaista. Koulukuljetuksia on laajassa kunnassa runsaasti, sillä kuljetettavia oppilaita on noin 1.300.

Ei sulle eikä mulle, vaan meille

Säynätjoki kuunteli loviisalaisten terveisiä täkäläisten koulujen tilasta. Esillä oli mm. Länsiharjun koulun homeongelma.
–Lasten hyvä olisi asetettava kieli- ja puoluepolitiikan edelle. Vain silloin päästään eteenpäin. Muurien rakentamisen sijasta on avattava mahdollisuuksia.
Säynätjoki uskoi, että asenteet ovat muuttumassa. Sipoossa ei esimerkiksi enää erotella tarkasti sitä, miten paljon maksaa suomenkielisen lapsen ja miten paljon ruotsinkielisen lapsen koulunkäynti. Vertaileva eipäs-juupas -keskustelu kieliryhmien välillä lopetettiin ja nyt käytössä ovat yhdet rahat.
–Eli resurssit ovat yhteiset. Enää ei jaeta sulle ja mulle, vaan meille. Ja se on iso askel eteenpäin.
Säynätjoki jatkoi, että Sipoossa on meneillään opetushallinnon muutos ja siitä käydään uusi vääntö. Tavoitteena on mm. supistaa johtoporrasta ja suunnata voimavaroja yhä enemmän varsinaiseen opetustyöhön ja välineistöön.

Yhteinen välitunti lasten toivomuksesta

Varsinainen opetustyö Sakarinmäessä hoituu molempien koulujen omissa tiloissa. Oppilaat syövät eri aikoina jo ihan käytännön syistäkin, sillä kaikki eivät mahdu yhtä aikaa ruokailutiloihin. Molemmilla kouluilla on myös oma välituntipiha.
–Oppilailla on yksi yhteinen välitunti viikossa. Olemme näin hieman pyrkineet kaatamaan aitoja. Toivomus yhteisestä välitunnista tuli lapsilta, kertoo Sakarinmäen koulun vararehtori, erityisopettaja Elina Koskela.
Luokkia lukuunottamatta rakennuksen tilat ovat yhteisiä koulujen ja päiväkodin kesken.
–Ratkaisu on ollut toimiva ja saamme synergiaa esimerkiksi projektien ja tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Monitoimitalon toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että toiminta on suunniteltu hyvin yhdessä ja että viestintään panostetaan, toteaa Östersundom skolan rehtori Agneta Lundmark.

Yhteisistä tapahtumista perjantaina oli käynnissä itsenäisyyspäivän vietto. Kaikki lapset osallistuivat lipunnostoon, jossa lyhyen tervehdyksen 91-vuotiaalle isänmaalle esitti sekä suomen- että ruotsinkielinen oppilas. Sen jälkeen laulettiin säkeistö Maamme-laulusta, ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi. Juhlallisuudet jatkuivat yhteisillä tanssiaisilla.
Lundmark jatkaa, että kieliryhmien välinen yhteistyö otetaan esille aina uusia opettajia palkatessa. Tulijoilta edellytetään halua ja sitoutumista yhteistyöhön.
Koulujen hallintotilat ja opettajanhuone ovat yhteiset. Keskustelu henkilökunnan välillä käydään sillä kielellä, mikä kulloiseenkin tilanteeseen nähdään parhaana.
Sakarinmäen koulussa on noin 250 oppilasta.
Perusopetusryhmiä on 11 vuosiluokissa 1-6. Östersundom skolassa on noin sata oppilasta viidessä opetusryhmässä ja suurin osa lapsista tulee kaksikielisistä kodeista. Kaksikielisessä päiväkodissa on noin sata lasta. Koulutiloissa järjestetään lapsille myös aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Yhteistyöhön jo eskari-iässä

Kaksikielisten koulukeskusten esteenä on usein ollut se, että ruotsinkieliset ovat huolissaan oman äidinkielensä säilymisestä. Lundmarkin kokemusten mukaan syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Jokainen oppilas saa opetusta omalla äidinkielellään. –Mielestäni yhteistyön kieliryhmien välillä pitäisi alkaa jo esikoulusta ja jatkua koko koulutien.
Kun oppilailta kyselee käytävän varrella onko heidän koulunsa hyvä, kuuluu vastaus että joo.
Lundmark jatkaa, että myös oppilaiden vanhemmilta tullut palaute on ollut hyvin myönteistä. Molemmilla kouluilla on oma aktiivinen vanhempainyhdistys ja ne tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhdistykset mm. järjestivät äskettäin kansainvälisen viikon, jonka aikana vanhemmat kutsuivat ulkomaalaisia tuttaviaan vierailulle kouluun kertomaan kotimaastaan.

Uudenlainen maalaiskoulu

Koulua aikoinaan suunniteltaessa sipoolaiset halusivat peltoaukealle maalaiskoulun. Latoarkkitehtuuria jyrkkine harjakattoineen ei kuitenkaan voinut soveltaa miltei 6.000 neliön hankkeeseen ja niinpä jo pelkästään valokulmat leikkasivat rykelmän tasakattoiseksi.
–Maalaismainen rakennusperinne jatkuu kuitenkin julkisivujen laudoituksissa, joiden väreinä ovat punamulta, kelta- ja punaokra sekä harmaa. Aulan pylväät symboloivat puita, selvittää Lundmark.
Maalaistunnelmaa saadaan myös aulan isosta takasta. Siinä palaa usein kodikas tuli.
Loviisalaiset vieraat, joita perjantaisen työpäivän vuoksi pääsi matkaan vain viisi, olivat erittäin tyytyväisiä tapaamisen antiin.
–Tällainen tutustumismatka tekisi hyvää kaikille loviisalaisille luottamushenkilöille. Ja virkamiehille, he tuumivat.
Taisipa osallistujien mielessä pyöriä kotimatkalla myös ajatus, että jospa joskus uuden Loviisan lapsillakin...



Yhteinen aula, joka on myös ruokailutila, kokoaa Sakarinmäen rakennukset yhteen. Koulun rakentamisesta järjestettiin arkkitehtikilpailu ja tämä ”Kuninkaan hansikas” -niminen työ voitti. Se on Arkkitehtitoimisto FNL Oy:n käsialaa.



Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI