|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
Lovari LWT-päivien VIP-vieraiden matkassa
2010-08-28 22:06:05
|
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 03.09. | 6:13 | 20:15 | | La | 04.09. | 6:16 | 20:12 | | Su | 05.09. | 6:18 | 20:09 |
GALLUPPI
|
|
|
|
UUTISET
| Tarinankertoja Katz ehti jo unohtaa uuden romaaninsa juonen
14.11.2008
Daniel Katz luki otteita uusimmasta kirjastaan Loviisan pääkirjastossa.
– Olisi ollut hyvä tuntea enemmän eläimiä. Tunnen parhaiten kissan ja koiran, kirjailija Daniel Katz huomauttaa kertoessaan uusimmasta kirjastaan Berberileijonan rakkaus ja muita kertomuksia. Berberileijonassa Katz jatkaa ikivanhaa tarinaperinnettä: faabeleissa ihmisten edesottamuksista ja heidän välisistä suhteistaan kerrotaan eläinten avulla.
Katzin ote on kuitenkin lempeän ironinen vastapainona klassisten faabelien kyyniselle maailmankuvalle.
Katz tutustui faabelien maailmaan jo nelivuotiaana. Äidin ystävätär Götha opetti Danielille La Fontainen faabeleita ranskaksi. Kokoelman Kuningatar Blanca -tarinalla on siis todellisuuspohja.
Berberileijonan rakkaus koostuu 24 tarinasta, joissa eläimillä on jonkinlainen rooli.
–Ainoa eläin, joka on mukana monessa tarinassa, on vanha lapinkoira.
Mainittakoon, että Katz on ollut jo edesmenneen Cara-lapinkoiran isäntä. Yhtymäkohtia kirjailijan omaan elämään löytyy muitakin, samoin Loviisan ”maantieteeseen” kirkon kulmalla sijaitsevasta Asteri-kapakasta lähtien.
Klassisen faabelin ytimessä ovat valta ja voima, eikä epäoikeudenmukaisuus useinkaan korjaannu, kuten saduissa, joissa paha saa palkkansa. Toisaalta faabelien traditioon kuuluu, että sorretut ja väheksytyt saavat äänensä kuuluviin: miesasiamies K. tulee esiin muun muassa tarinassa Naisten planeetta.
Faabelien vakiintuneen selityksen mukaisesti niissä niin ihmiset kuin eläimetkin ovat luonteensa puolesta moraalittomia. Tämä faabelin piirre näkyy hyvin kirjan nimikkotarinassa Berberileijonan ja seepran rakkaudesta sekä kirjailijan koiran kertomassa tarinassa Metsästäjä ja hänen koiransa.
Nykykirjallisuus suosii senttarin tekniikkaa
Katz ei ole nykyvaatimusten mukainen ”kirja vuodessa” -nikkari. Berberileijonassa on sitä paitsi vain 294 sivua. Kirjailija uhkaakin seuraavaksi kirjoittaa ”ainakin 500-sivuisen romaanin”.
–Höpöä ja löpöä, sellaista pitää nykyisin olla.
Nykykirjassa pitää Katzin huomioiden mukaan olla sivuja, jotka lukija voi ilman omantunnon tuskaa harpata yli.
–Sehän on väsyttävää, jos pitää joka sivu lukea, ironisoi Katz.
On Katzilla valmiina jo seuraavan romaanin nimikin: Miespalvelija. Juonikin oli selkeänä päässä. Se syntyi automatkalla Helsinkiin kustantajan luokse.
–Älkää kysykö romaanin nimestä. Oon unohtanut juonen.
Kustantajalle Katz oli kertonut uudesta hankkeestaan: ”En saanut printattua.”
–Molemmat tiesimme ihan hyvin, että niin ei ollut.
Berberileijonankin Katz oli ehtynyt tyystin unohtaa, mutta kustantajan arkistoista paljastui, että samannimisestä kirjasta oli ehditty maksaa jo ennakkoakin, vuonna 2002.
–Oli se noloa! Jos olisin sen muistanut olisin antanut kirjalle eri nimen!
Kirjastosta taustatietoa
Katzin ensimmäinen romaani, Kun isoisä Suomeen hiihti, ilmestyi vuonna 1969. Sen ja Berberileijonan väliin mahtuu romaaneja, novelleja, näytelmiä ja tv-sarjoja. Laituri matkalla mereen oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi 2001.
–Se olisi voinut saada Finlandian, mutta mitäs noista.
Katz kirjoittaa romaaninsa ajan kanssa ja tekee pohjatyön kunnolla. Taustatietoja hän hakee usein Loviisan pääkirjastosta.
Romaanin tekoon verrattuna Katz saa Berberileijonan tarinat vaikuttamaan sormiharjoittelulta. Tarinat Katz onkin kirjoittanut vuosien varrella.
–Hullukaan ei kirjoita tarinoita toinen toisensa perään vaan ne kootaan, lehtiin kirjoitetuista tarinoista ja pöytälaatikkoon päätyneistä. Heikompana pitämäni tarina voi yllättäen miellyttää jopa kriitikoita!
Katz sanoo, että novellilta vaaditaan paljon tarkempaa jäsennystä kuin tarinoilta.
Tarinoiden maantiedettä
Berberileijonassa vilisee viittauksia tutunoloiseen pikkukaupunkiin.
–Edellinenkin kirja sijoittui Loviisaan, sitä edellinen Turkuun ja taas sitä edellinen Loviisaan.
–Monessa tarinassa viitataan Loviisaan ja tarkkaavainen voi huomata paikkoja, katuja ja kapakoita, apteekkeja ja sellaisia.
Katz kertoo panevansa tarinoita myös romaaniensa juonen sisään.
–Samalla tavalla tekee esimerkiksi Paul Auster. Välillä tarinat voivat viedä ajatukset perusjuonesta.
Laituri matkalla mereen -romaanin jälkeen Katz teki näytelmiä niin Kansallisteatterille kuin Loviisan teatterillekin.
–Näytelmän kirjoittaminen on mukavaa, sitä kun ei tarvitse kirjoittaa tyhjiössä. Näytelmää kirjoittaessa on mukana tiimissä. Ollaan paljon yhteydessä ohjaajaan ja näyttelijöihin.
Kaikkien romaanien, näytelmien, novellien, tv-sarjojen ja kuunnelmien jälkeen Katz ei juurikaan jännitä uuden kirjan ilmestymistä.
–Kirjan saama vastaanotto saattaa jännittää hieman.
Katz kertoi uusimmasta kirjastaan Loviisan pääkirjastossa tiistai-iltana. Seuraavan kerran hän tarinoi Berberileijonasta ja kirjailijan työstä tulevana lauantaina Loviisan Galleria-kauppakeskuksen kirjakahvilassa. Kello 13 alkavassa tapahtumassa Katzia haastattelee Maria Schulgin.
 Marita Itävuori
 Lisää Facebook-sivustolle
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta