|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Uusi ennuste: Sdp nyt selkeä ykkönen ? mutta tuliko demareille jo ?22 %:n katto? vastaan? (20.11.2018 17:36)
Juha Sipilä väläyttää hiilen kaappaamista ? ?Näen suuren mahdollisuuden Suomelle? (20.11.2018 16:30)
?Poliisivaltiota pukkaa? ? Vasemmistoliitosta tyly kuittaus sotatieteiden tohtorille (20.11.2018 16:23)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


RKP:n vaalipaneelissa kaivattiin lisää kouluselvityksiä
24.10.2008



Loviisalaiskoulujen huono kunto ja ajatus suomen- ja ruotsinkielisten nuorten opinnoista saman katon alla virittivät vilkkaan keskustelun RKP:n vaalipaneelissa tiistai-iltana.

Puheliaan illan anti oli, että moni ehdokas halusi lisää selvityksiä eivätkä kaikki nielleet kakistelematta ruotsinkielisestä yläasteesta tehtyä konsulttiselvitystä. Vastaavanlaista hankearviointia kaivattiin myös Länsiharjun koulusta. Kysymys yhteisestä koulurakennuksesta jakoi RKP:n kandidaattien mielipiteet.
RKP:n ehdokkaiden muodostamaa paneelia oli högstadiumin salissa ryyditetty muutamalla kutsutulla keskustelijalla SDP:stä, kokoomuksesta ja Vihreistä. Puheenvuoroja jakoi lapinjärveläinen Minna Österholm, joka toimii RKP:n yhteyspäällikkönä Itä-Uudellamaalla.
Koulukeskustelun aloitti SDP:n Bosse Lindfors.

–Yhteisessä rakennuksessa olisi monia hyviä puolia, mutta myös paljon selvitettävää. Haluaisin kuulla rehtorien, opettajien ja oppilasyhdistysten kannat.
Lindfors epäili, ettei högstadiumin kiinteistö voi olla niin huonossa kunnossa, kuin mitä konsultti selvityksessään todistelee.

–Kantojaan ei kannata sitoa yhteen konsulttiselvitykseen, muuten se alkaa ohjata liikaa. Konsulttiselvityksestä ei saa tulla yhtä totuutta.
Jaana Visavuori-Terävä (r.) oli toista mieltä.
–Konsultti tietää missä kunnossa högstadium on, mutta suomalaisen koulun tilaa ei tiedä kukaan, joten kukaan ei tiedä oikeaa vastausta. Yhteisestä koulusta ei ole esimerkkejä. Eniten [yhdistämisestä] kärsisivät kaksikielisten kotien lapset, jotka tarvitsevat vahvan äidin- tai koulunkäyntikielen. Kieliryhmien sekoittaminen toisi ongelmia heille.

Agneta Alm (r.) perusteli, että suomenkieliseen koulukeskukseen alettiin laittaa korjausrahaa tiukkoina 1990-luvun vuosina.
–Pitää tehdä lisää selvityksiä. Aika näyttää, mutta aktiivisia on oltava.
Kari Hagfors (kok.) kertoi käyneensä läpi 2000-luvun kokouspöytäkirjoja ja ihmetyksekseen huomannut, ettei yksikään valtuutettu ole tehnyt aloitetta kouluista.

–Vastaavanlainen selvitys tarvitaan suomalaisesta koulusta. Tulee 15-25 prosenttia halvemmaksi tehdä yksi koulu kuin kaksi erillistä.
Hagfors laskeskeli, että toiminnoissa säästöä tulisi vielä esimerkiksi yhteisistä siivous- ja ruokapalveluista. Kielistudiotkin voisivat olla yhteiskäytössä.
Hagfors ihmetteli Visavuori-Terävän kantaa kahdella kielellä toimimiseen ja viittasi kielikylpytoimintaan.
–Ihmettelen Jaanan kantaa, että saman katon alla toimiminen häiritsee kieltä. Pitääkö kaikki olla erikseen, jos kaupungin talous ei sitä kestä.

Mikael Hafrén (r.) muistutti, että konsulttiselvitys teetettiin juuri siksi, että ihmiset olivat huolissaan högstadiumin kunnosta.
–Mitä pöytäkirjoja olet oikein lukenut?
Visavuori-Terävä puolestaan muistutti, ettei kahdella kielellä toimivaa koulua pidä sekoittaa kielikylpytoimintaan, joka on tyystin eri asia.
–Kielikylpy toimii suomenkielisessä ympäristössä. Lapset voivat leikkiä keskenään ”sekaisin”, mutta osa tarvitsee kielen kanssa tukea.
Vuoden 2001 kielikylpyopettajaksi valittu Tuula Åminne (r.) sanoi kaksikielisen perheen lapsena olevansa aivan allerginen kielikeskustelulle.
–Jos lapsi tulee kaksikielisestä perheestä, hän tarvitsee kieleen ylimääräistä tukea.

Gunnel Laukas (r.) korosti, että oppilailla on oikeus opiskella kunnollisessa koulussa. Hän ei missään tapauksessa kannattanut kieliryhmien opetuksen sijoittamista samaan rakennukseen.
Olof Gren (r.) piti vääränä jatkuvien remonttien linjaa suomenkielisessä koulussa. Hänen mielestään on vaikea ottaa kantaa siihen, pitäisikö högstadium purkaa ja rakentaa uusi vai riittäisikö remontti.

Therese Meriheinä (r.) katsoi, että koulut eivät sovi saman katon alle, mutta voisivat toimia niin lähellä toisiaan, että synergiaa syntyisi. Yhteisiä voisivat olla vaikkapa ruokala ja jumppasali.
–Ihmisiä on sairastunut, koska he ovat olleet täällä tai viereisessä liikuntahallissa. Huono rakennus ei tule paremmaksi, joten tarvitaan kokonaan uusi rakennus.

Thomas Rosenberg (r.) oli huolissaan koulukeskustelun saamasta suunnasta, varsinkin Loviisan Sanomissa.
–RKP:kin on asiassa erimielinen, hän viittasi LS:n vaalikyselyyn. Rosenbergin mielestä ruotsinkielisiä oppilaita ei pidä nyt rangaista siitä, että suomenkielisen koulun remonttilinja on ollut typerä ratkaisu.

­Molempien koulujen oppilaiden pitää saada homevapaa koulu. Hänen mielestään molemmille kieliryhmille ovat tärkeitä omakieliset miljööt. Rosenberg sanoi, että kieliryhmien yhteiset koulurakennukset on kielletty laissa.
–Monessa tilanteessa ruotsi vaihtuu helposti suomeksi. Yhteisestä koulurakennuksesta syntyisi Rosenbergin mukaan vain ongelmia.

–Tervetuloa Kauhajoki! Rosenberg tokaisi ja sai yleisön joukossa istuneet kokoomuksen kandidaatit haukkomaan henkeään.
Liisa Lehtonen (vihr.) kaipasi kouluratkaisun pohjaksi lisää tietoa. Hänen kokemuksensa mukaan ainakaan Steiner-koulussa ei kahdella kielellä toimimisesta ollut haittaa.
Hagfors kertoi ottaneensa juuri selvää yhteisten koulutilojen laillisuudesta. Laki ei kiellä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen toimintaa samoissa rakennuksissa. Sen sijaan kouluilla tulee olla omat luottamusmiesorganisaationsa, eli koululautakunnassa suomen- ja ruotsinkielinen jaosto. Asioiden esittelijänä voi toimia sama rehtori, mikäli rehtorin kelpoisuusvaatimukset täyttyvät.

Hafrén pelkäsi, että yhteisessä koulussa enemmistökieli jylläisi käytännössä niin, että ruotsi häviäisi. Hän ihmetteli konsultin selvitystä nykyistä pienemmästä koulusta.
–Uusi koulu olisi nykyistä pienempi valtionosuuden (30%) vuoksi, vaikka päinvastoin tarvitaan lisää tilaa ja pienempiä opetusryhmiä.
Hagforsin mukaan tilastoennusteet osoittavat oppilasmäärien olevan laskussa.
Yleisön joukossa istunut valtuutettu ja opettaja Patrik Stenvall vakuutti, ettei kummassakaan kieliryhmässä haluta yhteistä koulurakennusta. –Mistä kokoomus on saanut ajatuksen ajaa tätä asiaa? Myös Camilla Antas piti parempana, että kieliryhmiä ei sekoiteta.

Uimahalli olisi mukava

Keskustelu uimahallista ja uudesta liikuntahallista sekä ydinvoiman lisärakentamisesta jäivät ajanpuutteen vuoksi vähemmälle keskustelulle.
Hafrén vakuutti, että kaupunki on rikas, eikä sillä olisi tulevaisuutta ilman uima- ja liikuntahallia.

–Koulut on kunnostettava, vanha liikuntahalli purettava ja tehtävä uimahalli-liikuntahalli tähän lähelle. Samalla säästetään koulujen liikuntatiloissa.
Myös Laukas kannatti uimahallin pikaista rakentamista.
–Sitä tarvitsevat monet ihmisryhmät.
Gren toivoi saavansa eteensä faktat.
–Sitten kanta, sijoituspaikka ja päätös.
Myös Hagfors piti uimahallia ja liikuntahallia välttämättömänä. Sijoituspaikkaa valittaessa pitäisi ottaa huomioon koulujen sijainti.

Lindfors penäsi realismia keskusteluun.
–Uimahalli ei toteudu yhden vuoden valtuustokaudella. Se on iso haaste uudelle valtuustolle.
Lehtonen aprikoi, että uimahallia tarvitsisivat kyllä kaikki, mutta kaikkeen rahat tuskin riittävät.
–Koulut on saatavan kuntoon ensin.
Myös Meriheinä asettaisi terveet koulut etusijalle, vaikka kertoi itse kaipaavansa uimahallia kovasti.
–Uimahallin ylläpitokin maksaa.

Myös Åminne asetti koulut ennen uimahallia.
Rosenbergin mielestä halli pitää rakentaa uuden Loviisan asukkaiden kannalta parhaimmalle paikalle.
Sonja Stenman (r.) halusi myös liitoskunnat päättämään hallien sijaintipaikasta. Juha Turja puolestaan katsoi, että rakentamiselle on kohta otollisin aika, kun edessä on ”jonkinlainen lama” ja rakentaminen halpenee.
Uimahallikeskustelun päätteeksi puheenvuoroja jakanut Minna Österholm toivotti kaikki uimaan Lapinjärven uimahalliin Porlammille. Se rakennettiin jo 1975.
Ilta päättyi keskusteluun ydinvoimaloiden Loviisalle tuotamasta rahamäärästä.

Ydinvoiman lisärakentamisen kannalla olivat Hagfors, Gren, Meriheinä sillä ehdolla, että rakennetaan jo olemassaoleville paikkakunnille, Lindfors, Hafrén, ja Stenman. Vastaan olivat Alm, Visavuori-Terävä, Sirén, Rosenberg.

Yleisön joukosta Inger Mattsson tivasi, miten paljon ydinvoimala tuottaa verorahoja kaupungille. Koska kysymystä seurasi hiljaisuus, kysyjä ihmetteli, kuinka valtuutetut eivät tiedä asiaa.
–Ettekö todellakaan tiedä? Ihmeellistä.
Tuumaustauon jälkeen panelistien arviot liikkuivat 20-30 prosentin osuudessa.

Kommentti

Yhteistä tavoitetta on loviisalaisessa kunnalliselämässä vaikeaa rakentaa. Kouluolojen kohentamisesta ja varsinkin uimahallista on tullut ikuisuuskysymyksiä. Puhetta riittää, mutta päätöksiä ei synny. Yhteistä visiota, johon laajasti sitouduttaisiin, ei löydy. Hassua sinänsä, että suurimmista investoinneista käy kuuma keskustelu juuri kuntaliitoksen alla. Sunnuntaina valittava valtuusto istuu vain vuoden, kunnes uurnille mennään jälleen. Masentavinta tiistai-illan vaalikeskustelussa oli kuitenkin tapa, jolla kieli- ja koulukysymys sekoitettiin. Joillekin kaikki maailman paha tuntuu olevan lähtöisin suomenkieliseltä puolelta, esimerkiksi koulusurmien muodossa. Euroopan historiasta tutuksi tullutta pahuuden ulkoistamista? Husis kampanjoi joitain vuosia sitten hauskalla iskulauseella: rakastu suomenruotsalaiseen. Neuvon noudattaminen oli paneelia kuunnellessa aika ajoin vaikeaa. Jotain rajaa perusteluihin, vaikka kunnallisvaalit ovatkin lähellä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI