|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Uusi ennuste: Sdp nyt selkeä ykkönen ? mutta tuliko demareille jo ?22 %:n katto? vastaan? (20.11.2018 17:36)
Juha Sipilä väläyttää hiilen kaappaamista ? ?Näen suuren mahdollisuuden Suomelle? (20.11.2018 16:30)
?Poliisivaltiota pukkaa? ? Vasemmistoliitosta tyly kuittaus sotatieteiden tohtorille (20.11.2018 16:23)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kala polskii taas vastavirtaan Kuuskoskessa
03.10.2008



Koskenkylänjoen Kuuskoskessa kala pääsee jälleen nousemaan. Voimalaitoksen padon yhteyteen valmistunut kalatie mahdollistaa kalojen nousuvaelluksen joen keski- ja yläjuoksun lisääntymis- ja elinalueille.

Jo parikymmentä vuotta jokivarressa asunut Koskenkylänjoen kalastuskunnan puheenjohtaja Mats Lönnfors sytytti tiistaina sikarin tapahtuman kunniaksi.
–Sanoin 20 vuotta sitten vaimolle, että vielä lohi polskii joessa niin että ikkunalasit kastuvat!

Tyytyväinen on myös Malmgårdin kartanon isäntä Johan Creutz, jonka yhtiön mailla kunnostettu koski sijaitsee. Kalatie ja sen sivu-uoma muodostavat postikorttimaisen kulttuurimaiseman risuaitoineen ja heinäseipäineen.
Uudenmaan ympäristökeskuksen ja TE-keskuksen yhteistyönä toteutetun kalatien tarkoituksena on saada luontaisesti lisääntyvä meritaimen- ja vaellussiikakanta takaisin jokeen. Koko hankkeen kustannukset olivat 190.000 euroa, josta kalatien osuus oli noin 170.000 euroa.
–Joki on saatu hienoon kuntoon. Vielä kun kunnatkin saataisiin kiinnostumaan joesta, sillä talkoita on tehty jo 20 vuotta, Lönnfors sanoo.

Kalatie rakennettiin voimalaitoksen ja padon ohi kosken viereen. Pituutta kalatiellä on 137 metriä. Koskimaisen uoman putouskorkeus on noin kuusi metriä.
Kalatien rakentaminen alkoi toukokuussa ja viimeistelytyöt saatiin päätökseen syyskuussa. Kalatien rakentaminen oli Uudenmaan ympäristökeskuksen vastuulla ja sen rakentamispalvelut tekivät varsinaiset työt rakennusmestari Juha Kuvajan johdolla. Kalatien suunnitteli Harri Aulaskari.
Tiistaina uomassa tehtiin koekalastus, joka osoitti, että kala on jo löytänyt väylän. Sähköhaavilla tehdyssä kokeessa saaliiksi saatiin 23 särkeä ja kuusi salakkaa.

Kunnostettavaa riittää vielä

Uudenmaan ympäristökeskus on kunnostanut Koskenkylänjoella viisi koskea vuosina 2006 ja 2007. Koskenkylänjoen pääuomassa Artjärven Pyhäjärven ja Pernajanlahden välillä on kaiken kaikkiaan kymmenkunta koskea. Forsbyn koski Koskenkylässä kunnostettiin jo 1994. Muut kunnostetut kosket ovat Hammarkoski, Sävträskin Kvarnfors ja Mickelspiltomin Kvarnfors, Sahankoski ja Käkikoski. Niinikosken kunnostamisen esti uhanalaisen vuollejokisimpukan löytyminen.

Lähitulevaisuudessa kunnostusvuorossa ovat Pyhäjärven alapuoliset Kartanonkoski, Kylmäkoski, Lapiokoski ja Luukkukoski. Ennen kunnostustöiden aloittamista Lapiokosken ja Luukkukosken simpukkatilanne on kuitenkin selvitettävä. Koko maassa koskien kunnostuksiin on käytettävissä 750.000 euroa. Uudellamaalla kunnostuksiin on käytetty lisäksi työllistämisvaroja. Kuuskosken kalatien rakentamisessa käytettiin uutta rahoitusmallia, eli hanke rahoitettiin puoliksi Euroopan unionin kalatalouden ohjaukseen suuntaamalla KOR-rahoituksella ja toisen puolen on rahoittanut valtio Uudenmaan TE-keskuksen kautta.

Historiallinen meritaimenjoki

Koskenkylänjoki on historiallinen meritaimenjoki, johon ensimmäinen pato rakennettiin jo 1600-luvulla. Se ei kuitenkaan täysin estänyt kalan nousua. Joen koskia on vuosisatojen kuluessa perattu. Pääsyynä koskien perkaamiseen oli Lönnforsin mukaan tukinuitto.
Nykyisin 11 Uudenmaan meritaimenjoesta enää neljässä on luontainen meritaimenkanta.
Koskenkylänjoen kalastuskunta on tehnyt kalaistutuksia kymmenkunta vuotta. Jokeen on istutettu sekä taimenen mätiä että poikasia.

Lönnforsin mukaan kalaa on istutettu kymmeniä tuhansia ns. mätihäkeissä.
Luontaisen kalakannan juurruttaminen on kuitenkin paljon tuloksellisempaa kuin istutukset. Ympäristökeskuksen erikoistutkijan Pasi Lempisen mukaan kuuluu niihin uusmaalaisiin jokiin, joihin on mahdollista kotouttaa riittävän isot lohikannat niin, että kanta kestää ammatti- ja vapaajankalastuksen.

–Kalastusalueen lisäksi valtio suuntaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kautta varoja lohi-istutuksiin niin, että Koskenkylänjoki kehittyy tulevaisuudessa hienoksi kalastusjoeksi.
Saalistuotantoa ajatellen luontaisesti joessa kehittynyt poikanen vastaa yhtä istutuspoikasta.

Lönnforsin mukaan karkeasti jaotellen istutetuista poikasista kolmannes nääntyy nälkään, kolmannes syö mitä tahansa, vaikka purukumia ja ainoastaan kolmannes selviää hengissä. Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousjohtajan Markku Marttisen mukaan istutuksiin suhtaudutaankin yhä kriittisemmin ja painopiste on siirtymässä jokien kunnostamiseen ja kalastuksen sääntelyyn.

Koskenkylänjoen kunnostuksen vaikutuksia lohikalojen poikastuotantoon ja pohjaeläimiin seurataan vielä vuonna 2010 tehtävillä tutkimuksilla.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI