|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Pohjois-Korea haluaa kesäolympialaiset (24.9.2018 20:40)
Airiston Helmi erityisseurannassa jo vuosia ? Suomen valtionjohdon huoli: Vihreitä miehiä saatettaisiin majoittaa Turun saaristossa (24.9.2018 18:58)
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa ? myös aluksia tutkittu (24.9.2018 17:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Mies ja unelma
23.09.2008



Vähäpuheinen mies toteuttaa unelmansa vastoinkäymisistä piittaamatta. Siinä uuden Päätalo-elokuvan ydin. Nimiosassa nähdään vaitonaisten ja jäyhien suomalaismiesten ylivertainen tulkki, Kai ”Raid” Lehtinen.


Päätalo-elokuva kertoo painosten kuninkaan elämästä ennen läpimurtoa. Lehtiselle Kalle Päätalo (1919-2000) oli ennen elokuvan tekoa tuttu kirjailijana ja taiteilijana, mutta ei kirjoistaan.
–Päätalon kirjat ovat tuttuja vanhempien joululahjapaketeista. Suurin osa elokuvan katsojista lienee samassa tilanteessa. Lehtinen tutustui roolihenkilöönsä Jenni Janatuisen kirjoittaman Miehen tie -kirjan kautta.

–Löysin kirjasta paljon asiaa ja samaistumiskohteita, sielunmaisemaa. Päätalo oli minulle ihmisenä uusi kokemus.
Lehtinen sai roolinsa rakentamiseen tukea omasta työtavastaan. Koska hänellä ei ollut vahvaa ennakkokäsitystä Päätalosta, hän pääsi tekemään rooliaan puhtaalta pöydältä.

Lehtinen kannatteleekin elokuvaa vahvalla roolityöllään. Lehtisen Päätalo pyrkii kirjailijaksi yhtä sitkeästi ja päämäärätietoisesti kuin rakennusmestarina valmistaa taloja, tarkkaa ja perusteellista työtä tehden. Lehtisen Päätalo vertautuu suoraan lännenelokuvien uudisraivaajiin, joita ajaa eteenpäin usko itseensä ja parempaan elämään.

Elokuvan jännite syntyy siitä, että Päätalon usko omiin kykyihinsä välillä horjuu. Keskiöön pyrkivät Päätalon ihmissuhteet, ennen muuta vaikea suhde naisiin. Unelman toteutuminen tulee lähemmäs, kun kirjailijan urasta unelmoiva sodan käynyt mies löytää muusakseen Leena-vaimon (Susanna Anteroinen).

Elokuvassa sivutaan myös ikuisuuskysymystä taiteen olemuksesta. Päätalon ensimmäinen romaani Ihmisiä telineillä (1958) kiersi kustantajalta toiselle, kunnes lopulta Gummerus otti sen kustannettavakseen. Muiden kustantajien mielestä Päätalon teksti ei ollut tarpeeksi ”taiteellista” ja työn kuvausta oli liikaa. Päätalo törmäsi siis samaan ongelmaan kuin Aleksis Kivi aikanaan. Päätaloa taikka parhaillaan juhlittavaa Mika Waltaria vaivasi sama ongelma: kansa tykkäsi ja osti, mutta kriitikot nyrpistelivät nenäänsä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Päätalon tärkein kirja oli Waltarin Aiotko kirjailijaksi.

Päätalo pysyi Gummeruksen kirjailijana kaikkien 39 romaaninsa ajan. Hänen kirjojaan on painettu yhteensä 3,6 miljoonaa kappaletta. Omaelämäkerrallinen Iijoki-sarja sisältää yhteensä lähes 17.000 sivua.

Vähälle huomiolle jäänyt 1950-luku

Päätalo kertoo ajasta, joihin suomalaisissa elokuvissa ei ole aiemmin juuri paneuduttu, eli sodanjälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan. Silloin tehtiin nyky-Suomen perustuksia.
–1950-lukua ei ole juuri kuvattu. Elokuvassa rapsutetaan nostalgian pintaa, luonnehtii elokuvan tuottaja Marko Röhr MRP Matila Röhr Productions Oy:stä.

Elokuva alkaa kiehtovasti vanhojen dokumenttielokuvien kuvastolla, aivan suosta ja kuokasta lähtien. Mukana on myös dokumenttia työnteosta, sitä samaa, jota Päätalo kirjoissaan pieteetillä kuvasi.
Röhr oli tuottamassa Päätalon kirjaan perustuvaa Nuoruuteni savotat -elokuvaa jo parikymmentä vuotta sitten. Päätalo-elokuvan valmistelut alkoivat kolmisen vuotta sitten. Röhr huomauttaa, että Päätalon tarina on universaali.

–Tarina voisi tapahtua missä ja milloin tahansa ja kertoa vaikka sukeltajasta. Se on tarina unelmasta ja miehestä, joka taistelee läpi harmaan kiven saavuttaakseen haluamansa. Moni haaveilee koko ikänsä.
Päätalon Iijoki-sarjaa Röhr kuvaa maailmankirjallisuuden laajimmaksi yhden tarinan romaanisarjaksi.
–On upeaa, ettei kertoja ole amerikkalainen vaan meidän oma Kalle. Ja vain suomalaiset tekevät suomalaisia elokuvia, perustelee Röhr aihevalintaa.

Röhr ehti tavata Kalle Päätalon monesti ennen tämän kuolemaa vuonna 2000.
–Päätalon tapa tehdä oli huolellinen. Hänen muistinsa oli ilmiömäisen tarkka.
Päätalon kasvo- ja tilannemuistista kertoo seuraava Röhrin kuulema kertomus: Päätalo saattoi jatkaa parin vuoden tauon jälkeen kesken jäänyttä keskustelua tapaamansa ihmisen kanssa.

Röhr uskoo, että Päätalon tekstien arvo työn ja ihmisten kuvaajana ja murteiden tallentajana nousee kirjallisuuden historiassa. Ennen muuta kysymys on Röhrin mielestä omien juuriensa tuntemisesta.
Päätalon voi nähdä myös jatkumona: mitä suurten ikäluokkien vanhemmille tapahtui Rukajärven tien tapahtumien jälkeen. Päätalo-elokuvassa taakse jäänyt sota on läsnä, vaikka siihen vain pari kertaa viitataan.

Kai Lehtinenkin miettii kansakunnan menneisyyden merkitystä.
–Isistämme löytyy jotain samaa. Kysymys on kenties kollektiivisesta muistista, viisikymppinen Lehtinen sanoo. Hän odottaa mielenkiinnolla, miten nykynuoret ottavat Päätalon vastaan.
–Nuoret tuntuvat olevan elokuvasta ja sen kertomasta ajasta yllättävänkin kiinnostuneita. Ihminen haluaa aina tietää, mistä on tullut.

Päätalo täyttää osaltaan 1950-luvun suuruista aukkoa suomalaisessa elokuvakerronnassa. Röhr myöntää viehtyneensä suuriin suomalaisiin tarinankertojiin. Ensi kesänä alkavat Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijan kuvaukset.

Hannu Kahakorven ohjaama Päätalo-elokuva tulee Loviisassa ensi-iltaan 7.11. Suomen ensi-ilta on jo 26.9. Gummerus julkaisi äskettäin uusintapainoksena Hyvästi Iijoki -romaanin, joka kertoo miten Päätalosta tuli kirjailija. Esikoiskirja Ihmisiä telineillä julkaisemisesta tulee marraskuussa kuluneeksi 50 vuotta.

Kai Lehtisen ja Susanna Anteroisen lisäksi elokuvassa nähdään muun muassa Nina Jääskeläisen ensimmäisen vaimon Lainan roolissa, Pirjo Leppänen Päätalon Riitu-äitinä ja Antti Virmavirta Ilmari-ystävänä. Päätalon ensimmäistä vaimoa Lainaa vokottelevana Sonni-Moilasena nähdään Kari Hietalahti.
Elokuvan musiikki ansaitsee erityismaininnan. Sen on säveltänyt nuori lahjakas Pessi Levanto.



Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI