|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Trump-kohun uusi ihmetys USA:ssa: ?Suomessa palaa liian vähän metsää? (19.11.2018 19:14)
Tass: Venäjän mukaan Suomella ei todisteita GPS-häirinnän alkuperästä (19.11.2018 17:47)
Kokoomusvaikuttaja: Suomeen +10 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai palvelut alas ? Rinteen eläkelupaus on ?pyramidihuijaus? (19.11.2018 16:24)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Ulkoisen kuormituksen vähentäminen avainasia

15.08.2008



Lapinjärveen kohdistuvan ulkoisen kuormituksen vähentäminen on edellytys sille, että järven tilaa voidaan parantaa. Kunnostustoimet tehoavat kunnolla vain jos järvestä poistuva kuormitus on suurempi kuin siihen tuleva. Muuten kunnostustoimet ovat vain tekohengitystä.


Näin tiivisti Lapinjärven tilanteen juuri valmistuneen Lapinjärven kunnostus- ja käyttösuunnitelman laatinut projektipäällikkö Pekka Paavilainen tiistaina. Hän esitteli kunnostus- ja käyttösuunnitelmaa yleisötilaisuudessa kirkonkylän Wasargårdissa.

Lapinjärvi on Etelä-Suomen savialueille tyypillinen matala, savisamea järvi. Suomen Ympäristökeskus on kartoittanut järven syvyyssuhteet ja syvin kohta on 2,6 metriä.

Järven pintaa laskettiin useaan otteeseen 1800-luvulla, jotta saataisin lisää peltoa ja niittyä. Vedenpinnan laskun seurauksena järvi oli pikkuhiljaa kuivumassa ja kasvamassa umpeen. 1970-luvulla järven huonoon kuntoon alettiin kiinnittää huomiota ja järven pintaa nostettiin 1980-luvun alussa 90 senttimetriä. Vaikka vesitilavuus kasvoi noin kaksinkertaiseksi järvi on rehevöitynyt pikkuhiljaa. Tilanne paljastui äkkiä alkaneena kovana pakkastalvena 2002-03, kun järvessä oli paha happikato ja suurin osa kaloista kuoli.

Vedenlaatu pysynyt ennallaan 10 vuotta

Paavilainen kertoi, että järven vedenlaatu ei ole huonontunut viimeisen 10 vuoden aikana. Kokonaiskuormitus on hänen mukaansa sellainen, että järveen tulee ravinnekuormitusta vähän enemmän kuin siitä poistuu.

Yhdyskuntien jätevesiä järveen ei käytännössä tule lainkaan. Haja-asutus ei ole Lapinjärven valuma-alueella kovin suuri kuormittaja, koska vain seitsemän prosenttia fosforista ja viisi prosenttia typestä tulee asutuksesta. Haja-asutuksen kuormitusta tulee lisäksi huomattavasti vähentämään voimassa oleva ja vuoteen 2014 mennessä toteutettu haja-asutuksen jätevesiasetus. Asetus määrää haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen maksimiarvot.

Osa Lapinjärven valuma-alueesta on metsätalousaluetta. Metsänhoidosta voi paikoitellen tulla suuriakin määriä kuormitusta. Avohakkuun yhteydessä tulisi jättää koskematon kasvillisuusvyöhyke avohakkuun ja ojan väliin. Kunnostus- ja käyttösuunnitelmassa suositellaan, että voimakkaita maanmuokkausmenetelmiä metsänuudistuksessa vältettäisiin, koska maanmuokkauksessa maan pinta altistuu eroosiolle ja liukoiset ravinteet pääsevät liikkeelle ravinteiden mukana.

Pelloilta suurin kuormitus

Maatalous on selkeästi suurin kuormittaja Lapinjärvessä. Maataloudesta on peräisin 74 prosenttia fosforista ja 62 prosenttia typestä. Monet maatalouden kuormitusta vähentävät toimet ovat kunnostussuunnitelman mukaan varsin helppoja ja edullisia menetelmiä. Moneen menetelmään voi saada maatalouden ympäristötukea, jolloin ne eivät ole taloudellisesti raskaita maanomistajille.

Uudenmaan ympäristökeskuksen limnologi Irmeli Ahtela kertoi, että Lapinjärven valuma-alueella on peltoa yhteensä 800 hehtaaria. Hän arveli viljelijöitä olevan 10-15. Joukko on varsin pieni ja se voisi Ahtelan mukaan tehdä yhteistyötä ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

Kaltevilla pelloilla tärkeä keino ravinnekuormituksen vähentämiseksi on ympärivuotinen kasvipeite ja suojavyöhykkeet pellon ja vesistön, olkoon vaikka oja, välillä. Suojavyöhyke on leveydeltään 10-15 metriä.

Muutama sopimus suojavöyhykkeistä

Ahtela kertoi, että Lapinjärven valuma-alueella tilojen tekemiä suojavyöhykesopimuksia on kolme kappaletta ja niiden pinta-ala on kuusi hehtaaria. Yksi syy sopimusten vähäisyyteen voi olla paperisota. Jos kolme lohkoa käsittävän sopimuksen papereiden täyttämiseen menee kaksi työpäivää ja urakka on 54 aanelosta se voi pistää miettimään. Ohjeita toki on saatavilla muun muassa Ympäristökeskuksen nettisivuilta.
Ahtela mainitsi kuormituksen vähennyskeinoina myös suorakylvön, jolloin hehtaaria kohti kertyy säästöä pitkällä aikavälillä 150-200 euroa vuodessa.

Lannoituksen vähentäminen parantaa Ahtelan mukaan sadon laatua, eikä se kovin paljon laske sadon määrää. Järven kunnostuskeinoihin kuuluu myös hoitokalastus. Hoitokalastukset aloitettiin Lapinjärvellä viime syksynä. Yhdeksän päivän aikana järvestä nostettiin 10.000 kiloa niinsanottua roskakalaa eli lähinnä särkikaloja. Särjet vapauttavat pohjasta fosforia. Jos särkikalakanta ei ole suuri vähenee pohjasta nousevan fosforin määrä, jota levät käyttävät ravinnokseen.

Pienemmät särkikalat ja lähes kaikkien kalojen poikaset syövät planktoneläimiä, jotka vuorostaan syövät kasviplanktonia eli levää. Jos pienten kalojen määrää saadaan pienennettyä pystyy eläinplankton lisääntymään ja laiduntamaan tehokkaammin kasviplanktonia. Samalla vesi kirkastuu.

Ilmastukseen varauduttava

Paavilainen kertoi, että talvella voidaan joutua tekemään ilmastusta happikadon estämiseksi. Koko järveä ei voida ilmastaa, mutta on mahdollista tehdä happitaskuja, joissa kalasto selviää.

Kaikista kunnostutoimista ruoppaus on aivan eri hintaluokassa. Pohjasedimenttiä pitäisi poistaa noin puoli metriä kauttaaltaan, että ravinteet merkittävästi vähenisivät. Taloudellisesti ruoppaus on mahdoton, sillä sen hinta olisi vähintään 10 miljoonaa euroa ja lisäksi tulisivat läjityskustannukset. Ruoppausta voidaan käyttää järven tietyissä osissa päämääränä virkistyskäyttö. Vesikasveja kannattaa poistaa vain alueilta, joissa ne haittaavat virkistyskäyttöä. Kasvit kilpailevat samasta valosta kuin levät ja jos vesikasvit poistetaan levät voivat lisääntyä räjähdysmäisesti.

Ulkoilupolku ja uusi uimaranta

Lapinjärven käyttösuunnitelma kertoo mahdollisuuksista parantaa järven virkistyskäyttöä. Tavoitteina on muun muassa parantaa kirkonkylän uimarantaa ja Strandaksessa olevaa uimapaikkaa. Sjökullaan pyritään tekemään uusi uimaranta. Ulkoilupolun rakentamisen yhteydessä on mahdollista tehdä uimapaikka perustettavalle grillipaikalle ja kunnostaa venesatamia ja perustaa uusi venesatama Sjökullaan. Ulkoilupolku tulee kiertämään järven ympäri. Polku yhdistää kesän alussa käyttöön otetun matonpesupaikan kirkonkylän uimarantaan.
Pekka Paavilainen on liittänyt kunnostus- ja käyttösuunnitelmaan myös ideoita toimenpiteistä, joilla yleistä tietämystä järvestä ja sen hoitamisesta voidaan lisätä.

Kuntalaisille lisää tietoa

Lapinjärvelle voitaisiin perustaa vesiensuojeluyhdistys, joka pyrkisi vaikuttamaan maanomistajiin, asukkaisiin sekä järven käyttäjiin parempien vesiensuojelukeinojen käytössä. Yhdistys voisi huolehtia käytännöllisistä toimenpiteistä kuten vedenlaadun seurannasta ja hoitokalastuksista, mutta lähinnä sen tarkoitus olisi ihmisiin vaikuttaminen.
Yleistä kiinnostusta järveä kohtaan voi herätellä yleisötapahtumilla kuten esimerkiksi kalapäivillä, joilla paikalliset kalastajat voivat opettaa koululaisille kalastustapoja, kalojen tunnistamista ja kalojen käsittelyä.

Paavilainen esittää myös ajatuksen järvitalonmiehen palkkaamisesta. Järvitalonmiehen tehtävinä voisivat olla muun muassa pienien hoitokalastusten tekeminen, vesikasvillisuuden niitto ja ulkoilupolun kunnossapito. Hän olisi linkki kunnan ja kuntalaisten välillä.

Lapinjärven tilan paratamiseen kuuluvat myös tilanteen seuranta ja tutkimus. Kalastoselvitykset voidaan tehdä hoitokalastusten yhteydessä. Sinilevätutkimukset ja vedenkorkeuden seuranta sekä vesinäytteet kuuluvat myös ohjelmaan. Nyt ympäristökeskus ottaa vesinäytteet vähintään neljä kertaa vuodessa, joinakin vuosina kuusi kertaa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI