|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 24.05. | 04:14 | 22:12 | | La | 25.05. | 04:12 | 22:14 | | Su | 26.05. | 04:10 | 22:16 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Verkkokirjoittamisen rajat selviksi
08.07.2008
Loviisan poliisi käynnisti eilen esitutkinnan internetin Suomi24 –keskustelupalstalla julkaistusta kirjoituksesta, joka oli tehty loviisalaisvaltuutettu Jaakko Isotalon nimissä. Kirjoituksen suurin vika oli, että sen tekijä oli ilmaisut mielipiteensä väärällä nimellä. Ellei sitten tekijäksi ilmoittaudu toista samannimistä henkilöä. Nimimerkillä tai oikealla omalla nimellä julkaistuna teksti tuskin olisi ollut mitenkään lainvastainen.
Internettiin liittyvät rikokset ovat viime vuosina lisääntyneet rajusti. Kaikki eivät edes tule ajatelleeksi, että mielipiteitä kirjoittamalla sattaa syyllistyä jopa vakaviin rikoksiin. Turun hovioikeus saa pian käsiteltäväkseen Tampereen käräjäoikeuden tuomion, jossa tamperelainen Seppo Olavi Lehto tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankilaan useista törkeistä kunnianloukkauksista, joiden kohteena olivat useat virkamiehet. Tekijä kirjoitti tekstejään internetin palstoille. Niissä esitettiin halventavia väitteitä asianomistajien seksuaalisesta käyttäytymisestä, väitteitä näiden syyllistymisistä rikoksiin ja muita loukkaavia ilmauksia. Osa sivustoista on kirjoitettu, niin kuin asianomistaja olisi itse ne kirjoittanut. Osassa oli myös kehotuksia käyttää väkivaltaa näitä kohtaan. Lehto halvensi myös islamin uskoa ja esitti rasistisia aineistoa. Kirjoittajan apuri tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Heidät määrättiin maksamaan myös useita kymmeniä tuhansia euroja vahingonkorvauksia. Kirjoitukset olivat törkeitä ja tuomiokin poikkeuksellisen ankara.
Nyt esitutkinnassa oleva Isotalon tapaus ei edes ole internetin keskustelupalstan tekstien törkeimmästä päästä. Pikainen silmäys palstalle paljastaa härskimpiä ja vastenmielisempiä mielipiteitä sekä vihjailuja yksittäisistä ihmisistä, yhteisöistä, ruotsinkielisyydestä ja muista aiheista. Nimimerkillä tai toisen nimellä tehdyt tekstit kertovan ihmismielen pimeistä puolista. Muutamat niistä täyttäisivät todennäköisesti rikoksen tunnusmerkistön. Painetussa lehdessä ne veisivät kirjoittajan lisäksi vastaavan toimittajan todennäköisesti leivättömän pöydän äärelle. Uuden sananvapauslain edessä verkkojulkaisu ei kuitenkaan poikkea painetusta sanasta.
Mielipiteen- ja sananvapautta on syytä suojella kaikin tavoin. Internet on laajentanut merkittävästi kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä. Se on hyvä asia. Törkeiden ja rikollisten tekstien kirjoittaminen ja julkaiseminen vaarantavat sananvapautta yhtä lailla kuten mielivaltainen sensuurikin. Tuore rikostutkinta on hyvä muistutus, että sananvapauden säännöt koskevat myös verkkosivustoja, vaikkei perinteisiä portinvartijoita olisikaan tekstejä etukäteen tarkastamassa ja harkitsemattomia kirjoittajia seuraamuksilta suojelemassa. (AH)
Rypäleasekiellossa mieletöntä logiikkaa
Näyttää siltä, että Suomi joutuu jalkaväkimiinojen lisäksi luopumaan myös niiden korvikkeeksi hankituista rypäleaseista, joita molempia pidetään eräänlaisena humanitäärisenä ongelmana. Ottawan miinakieltosopimus ja sadan maan sopima rypäleasekielto ovat molemmat yhtä järjettömiä kuin sotiminen ja sotimisen säännöt ylipäänsä. Lähtökohtana on, että Suomeen hyökkääminen ja maan miehittäminen on kovasti kiellettyä. Jos joku maa sitä kieltoa rikkoo, on kovin erikoista edellyttää, että Suomen on silti noudatettava sotimisen hyviä pöytätapoja ja käyttäytymissääntöjä. Sodassa tapetaan, tuhotaan, ryöstetään, vangitaan ja raiskataan. Sotilaita sekä siviilejäkin. Niin on tehty ennen ja tehdään vastakin. Säännöistä huolimatta. Niin amerikkalaiset Irakissa kuin venäläiset Tshetseniassa. Valitettavasti. Hyökkääjiä ja miehittäjiä ei yleensä pysäytetä sopimuksilla eikä mielipidekirjoituksilla. Jos Venäjän tai jonkun muun valtion armeija pyrkii väkivalloin yli Suomen rajojen, puolustautuvat suomalaiset käyttäisivät todennäköisesti kaikkia mahdollisia astaloita, miinoja ja tienvarsipommeja sekä rypäleaseita vihollisen pysäyttämiseksi.
Rypälease ja miinat ovat puolustusaseita. Niitä käytetään hyökkäjiltä suojautumiseen. Yhtä järkevää olisi kieltää samalla myös hyökkäysaseet. Suomen puolustuksen tulee perustua siihen, että maahan hyökkäämisessä tai sen miehittämisessä ei ole mitään järkeä. On suorastaan hullua, jos maa pyrkii ylpeilemään sillä, että tänne väkivalloin pyrkivän ei tarvitse pelätä astuvansa vaarallisiin jalkaväkimiinoihin tai saavansa ahdistusta niskaansa rypäleaseiden muodossa. Oikea viesti olisi, että jos maahan väkivalloin hyökätään, niin surua, murhetta ja estettä on tarjolla kaikissa eri muodoissa.
Toisaalta, jos kerran kansainvälisiin sodan ja rauhan sopimuksiin uskotaan ja luotetaan, on miina- ja rypäleasekieltosopimuksiin saatava pykälä, jonka mukaan kieltosopimus on voimassa vain niitä maita kohtaan, jotka eivät itse riko kansainvälisiä sopimuksia rajojen koskemattomuudesta. Myös jokaisen pasifistin pitäisi vastustaa miinat ja rypäleaseet kieltäviä sopimuksia, koska niillä pyritään tekemään mielettömästä sotimisesta ja tappamisesta jotenkin herrasmiesmäisempää, säännönmukaisempaa ja hyväksyttävämpää. (AH)
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta