|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
HIFK voitti ? Kokkola Stadin derbyjen paluun pääesteenä (23.9.2018 21:58)
Suomelle hieno sijoitus MM-lentiksessä ? kärki tosin kaukana (23.9.2018 21:25)
KRP pidätti kaksi jättioperaation yhteydessä ? Rikostarkastaja IL:lle: ?Minä en ainakaan pysty näkemään mitään muuta tässä? (23.9.2018 19:23)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Perfetto!

01.07.2008



Lurensin kesäteatteri, ensi-ilta 27.6.
Peter Shaffer: Amadeus
Käännös: Göran O. Eriksson
Ohjaus: Christian Lindroos


Rooleissa: Antonio Salieri: Johan Aspelin, Wolfgang Amadeus Mozart: Tomi Korhonen, Constanze Weber: Minna Valkama, Josef II, Itävallan keisari: Alexander Wendelin, kreivi von Strack: Henry Alm, kreivi Rosenberg: Tom Pallas, paroni van Swieten: Frej Lindfors, informatöörit: Sandra Aspelin, Solveig Lindfors, Salierin palvelija: Margita Nylund, Caterina Cavalieri: Hanna Nordenswan, Teresa, Salierin vaimo: Martina Kastrén, kapellimestatri Bonno: Sam Bergman, Bonnon palvelija: Mia Helenelund, hovineidot: Anna Rosqvist, Yvonne Svenskberg, Isabel Vikström, hoviherra: Christian Svenskberg.
Puvustus, peruukit Johanna Keskitalo, lavastus Kjell Widlund, Robin Bäckman, ompelijat Johanna Keskitalo, Sonja Evertson, Taina Männistö, Sinikka Koso, maskeeraus Anja Fagerlund, rekvisiitta Sofia Kronberg, Ann-Helen Grundström, tekniikka Petri Junna, Kimmo Valkama, Robin Bäckman, kampaaja Jenny Mickos.

Ruotsinkielinen Lurensin kesäteatteri valitsi 50-vuotisjuhlanäytelmäkseen Peter Shafferin jo klassikoksi muodostuneen Amadeuksen. Rohkea veto kesäteatterilta.

Suomen suven ulkoilmanäyttämöillä satsataan perinteisesti komedioihin ja musikaaleihin, tai sitten suomalaisen näytelmäkirjallisuuden takuuvarmoihin kappaleisiin. Lurensissa linja on ollut aina hieman toinen, sillä vaikka edelliset näytelmät Hello, Dolly ja Sugar kuuluvat takuuvarmoihin naurattajiin, vuosien kuluessa ohjelmistoon on valittu muun muassa Lagerlöfin Gösta Berlingin taru ja Gogolin Reviisori.

Shaffer kirjoitti Amadeuksen 1979. Sen pohjana on Alexander Pushkinin pienoisnäytelmä Mozart ja Salieri. Monelle Amadeus on kuitenkin tuttu ennen muuta filmatisointina. Menestyselokuvan ohjasi Milos Forman 1984.

Shafferin näytelmässä Salieri on roisto, Mozart uhri. Historiallista todistusaineistoa siitä, että kateellinen hovisäveltäjä olisi tuhonnut säveltäjäneron, ei kuitenkaan ole. Shaffer on punonut tiedonsirpaleista ja huhuista viihdyttävän fiktiivisen tarinan.

Lurensin Amadeus alkaa ikääntyneen Salierin (Johan Aspelin) pitkällä monologilla. Salieri tilittää yleisölle vuosien takaisia tapahtumia. Sitten siirrytään aikaan, jolloin varsinainen tarina saa alkunsa: ihmelapsi Mozart (Tomi Korhonen) saapuu keisarin (Alexander Wendelin) hoviin Wieniin.

Hovisäveltäjä, italialaissyntyinen Salieri on aikoinaan tehnyt jumalan kanssa faustmaisen sopimuksen: säveltäjä tekee musiikkia jumalan kunniaksi, kiitokseksi saamastaan luomiskyvystä. Salieri kokeekin itsensä jumalan välikappaleeksi, kunnes Mozart saapuu. Mozartille säveltäminen on leikkiä. Tai kuten hän itse toteaa: säveltäminen on helppoa, avioliitto on vaikeaa.

Salierille tilanne kirkastuu säpsähdyttävästi: hovisäveltäjä on keskinkertaisuus, Mozart sen sijaan nero. Ja millainen nero! Mozart puhuu mitä sylki suuhun tuo, suoltaa alatyylistä tekstiä, ei osaa käyttäytyä hovissa. Mutta hän säveltää kuin enkeli.

Shaffer esittelee koko keskinkertaisuuksien kirjon: Salierin lempioppilas Caterina Cavalieri (Hanna Nordenswan), hoviherrat ja -neidit. Heille ooppera on jännittäiviä tarinoita jumalhahmoista, viihdyttävää laulelua.
Mutta mitä tekee Mozart? Hän haluaa säveltää oikeista ihmisistä kertovia oopperoita, vaikkapa parturi Figarosta.

Salierille Mozartista tulee piikki lihaan ja kivi kenkään. Mozart kaataa sänkyynsä Caterina Cavalierin, kun Salieri vain unelmoi siitä. Ja Mozart menee ja säveltää oopperan italialaiseen (!) tyyliin. Salierin sappi poreilee.

Vihdoin Salieri julistaa jumalalle avoimen sodan: hän vannoo tuhoavansa Mozartin, huilun, jota jumala soittelee, kostaakseen itse jumalalle. Salieri on nimittäin ajatellut, että jumala palkitsee hyvin tekevän ja hyväntekijän. Mutta ei: jumalan rakastama, Amadeus, onkin tämä huonosti käyttäytyvä salzburgilainen.

Mainioita roolisuorituksia

Johan Aspelin tekee Salierin raskaan roolin upeasti. Aluksi hän tosin kiirehtii repliikeissään liikaakin, jolloin nyanssit peittyvät. Liekö syynä ollut ensi-illan aivan ymmärrettävä ylilatautuminen.

Mutta tarinan edetessä Aspelin ottaa roolin haltuunsa. Sisäinen tuska tulee esiin pala palalta. Vaikka Salieri on cattivo, ilkeä, miestä alkaa käydä sääliksi. Itseään keskinkertaisuuksien pyhimykseksi nimittävän Salierin tragedia on, että hän tajuaa olevansa keskinkertainen. Hän tunnistaa musiikkineron kun sellaisen kohtaa. Samaa ei voi sanoa keisarillisen hovin muista jäsenistä. Rakastettavin hölmö on itse Itävallan keisari Josef II, jonka repliikit päättyvät lähes järjestään huudahdukseen ”Juhlaa ja ilotulitusta!” Alexander Wendelin piirtää mainion hahmon hömelöstä keisarista, jolla on valtaa nostaa ja laskea neroja, mutta joka ei edes tajua omaa keskinkertaisuuttaan, saati tunnista lahjakkuuksia. Onneksi, ainakin keisarin itsensä kannalta.

Tomi Korhosen Mozart on kertakaikkisen mainio. Hänessä on nuoruuden riemua. Täydellinen vakavan Salierin vastakohta ronskeine juttuineen. Korhosen Mozart ei ole neroudestaan tietämätön liitelijä, vaan säveltämiseen vakavasti suhtautuva ammattilainen. Hän ratkaisee säveltekniset pulmat käden käänteessä ja muokkaa Salierin tavanomaisesta marssisävelmästä nerokkaan muunnelman. Mozartin hahmosta tekee traagisen erityisesti se, että ajoittaisista epäilyistään huolimatta hän luottaa Salieriin, joka puolestaan keskittyy juonillaan tuhoamaan Mozartin.

Korhosen Mozart ja hänen Constanze-vaimonsa (Minna Valkama) pelaavat hyvin yhteen. Heidän kohtaamisissaan on sähäkkyyttä ja huumoria. Valkaman Constanze tukee ja rakastaa miestään tämän vioista huolimatta. Tarvittaessa hänestä löytyy särmää vastustamaan myös Salieria. Valkaman Constanze kasvaa näytelmän edetessä suloisesta hupakosta aikuiseksi, vastuuntuntoiseksi naiseksi.

Tekemisen ilo välittyi katsomoon

Christian Lindroosin ohjauksessa Shafferin käsikirjoitusta on lyhennetty melkoisesti, mutta taitavasti. Roolijako on osunut nappiin ja ohjaaja tuntuu saaneen käyttöön näyttelijöiden vahvuudet. Ensi-illassa koko Lunrensin jengistä välittyi aito teatterin tekemisen ilo. Shafferin näytelmässä on paljon puhetta, säkenöivää dialogia, mutta vähemmän liikettä. Näytelmä kehittyy pienin siirroin komediasta kohti tragediaa.

Lindroos ei ole turvautunut minkäänlaisiin akrobaattitemppuihin yleisöä kosiskellakseen, vaan hän luottaa tekstiin ja tiimiinsä. Se näkyy näyttelijöiden vapautuneessa työskentelyssä: koko porukka haluaa olla ohjaajan luottamuksen arvoinen. Pyörivästä katsomosta on iso hyöty, mutta sitä ei ole käytetty liikaa.

Lindroos ottaa näytelmään mukaan myös katsojat, joilla on ”kaksoisrooli” yleisönä. Tämä puolestaan tuo esiin Shafferin piikikkään tekstin, joka ulottuu sivaltamaan myös ensi-iltayleisöä. Tuskin maailman ensi-iltayleisöt kovinkaan paljon poikkeavat toisistaan, eletään sitten 1700-lukua tai 2000-lukua.

Teatterin taikaa

Johanna Keskitalon puvustus tuo näyttämölle upeaa glamouria. Schönbrunnin linna on loihdittu Lurensiin lähes taianomaisesti Kjell Widlundin ja Robin Bäckmanin johdolla. Näytelmän musiikki tulee nauhalta ja äänentoisto ulkoilmassa onkin hieman kiperä juttu. Salieri replikoi usein musiikin päälle. Se tuntui aluksi hieman ongelmalliselta, mutta toisaalta tarina etenee näin ilman turhia suvantoja.

Mozartin musiikki pääsee oikeuksiinsa varsinkin näytelmän traagisessa lopussa Requiemin sävelin. Rutiköyhänä kuolleen säveltäjäneron ruumis heitetään varattomien yhteishautaan Lacrimosan soidessa.

Lurensin Amadeus osoittaa, että taitava harrastajanäyttelijäryhmä pystyy ammattilaisen ohjauksessa tekemään vaativaa teatterityötä. Jos intoa, rohkeutta ja taitoa riittää, kannattaa tehdä oikeaa draamaa.

Lurensin produktiossa Thalia hymyili. Ei lainkaan keskinkertaista, vaan perfetto! Grazie! sanoo yleisö.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI