|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomella ei jakoa MM-lentopallon jatkosarjassa (22.9.2018 21:49)
Lukolla tuskaisa alku Liigassa (22.9.2018 21:39)
Kaksi otettu kiinni KRP:n jättioperaatiossa ? ?Epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta? (22.9.2018 16:43)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


”Fortumin tai TVO:n uudet ydinvoimalat eivät
ainakaan lisäisi kilpailua sähkömarkkinoilla”

21.05.2008



Fennovoima Oy julkisti keskiviikkona Loviisassa havainnekuvat Ruotsinpyhtään saaristoon suunnitelluista ydinvoimalaitoksista. Toimitusjohtaja Tapio Saarenpään mukaan yhtiö ei ole vielä tehnyt päätöksiä hakeeko se ydinvoimalan rakentamislupaa kahdelle, kolmelle vai neljälle sijoituspaikkakunnalle. Ruotsinpyhtään selvityksissä mukana ovat edelleen sekä Gäddbergsön alue sekä hieman etelämpänä sijaitseva Kampuslandetin saari. Fennovoiman omistajien nimissä puhuneen Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Antti Vilkunan mukaan seuraavan ydinvoimalaluvan antaminen nykyisille toimijoille ei ainakaan lisäisi kilpailua sähkömarkkinoilla. -Fennovoima on uusi toimija ja toisi kaivattua kilpailua, Vilkuna sanoi.



Fennovoima järjesti keskiviikkona Loviisan seudun päättäjille seminaarin, jossa esiteltiin ydinvoimalahankkeen taustoja ja etenemistä. Fennovoiman edustajat kertoivat miksi heidän hankkeensa "ei ole ainakaan huonompi" kuin kilpailevat Fortumin ja TVO:n hankkeet. Saarenpään mukaan Fennovoiman hanke edustaa laajemmin suomalaista yhteiskuntaa kuin kahden muun hakijan hankkeet.

Toimitusjohtaja Antti Vilkuna kertoi Fennovoiman perustamiseen johtaneista tekijöistä. Hänen mukaansa taustalla on TVO:n pienomistajien joukko, joka oli tyytymätön Olkiluodon kolmosvoimalasta saatuihin pieniin sähköosuuksiin.
-Mukana olleet pienet yhtiöt saavat uudesta ydinvoimalasta vain muutamia megawatteja, vaikka olimme pyytäneet kymmeniä megawatteja. Asetelma suhteessa suuriin yhtiöihin ei muutu mitenkään, vaikka uutta ydinvoimalaa rakennetaan. Suurimmat yhtiöt varasivat suurimman osan Olkiluoto 3:n sähköstä samalla tapaa kuin on tapahtunut 1970-luvulta lähtien, kertoi Vilkuna.

Antti Vilkuna kertoi pienten sähköyhtiöiden ajatuksen omasta ydinvoimalasta ja Fennovoiman perustamista konkretisoituneen loppuvuonna 2005, kun joukko TVO:n pienomistajia kokoontui pohtimaan kysymystä; mitä Olkiluoto kolmosen jälkeen.

-Vuonna 2006 käytiin jo keskusteluja useiden eurooppalaisten energiayhtiöiden kanssa yhteistyöstä. Samaan aikaan huomattiin, että E.ON:lla oli vireillä hankkeita Loviisan suunnalla. Aika pian me otettiin yhteyttä, ja valittiin E.ON tähän kumppaniksi, kertoi Vilkuna.
-Fennovoiman osakkaana pienet osakkaat saavat paljon enemmän (sähköosuuksia) kuin saisivat muista hankkeista, Vilkuna laski.

"Fennovoiman hanke edistäisi sähkömarkinoiden toimivuutta"

Vilkuna viittasi entisen kauppa- ja teollisuusministeriön kahteen; Purasjoen ja Karas raportteihin. Niiden mukaan Suomen energiamarkkinat ovat 1970-luvun perua vielä varsin oligopolistisia eikä aitoa kilpailua juurikaan ole.

Vilkuna esitteli myös kalvopiirakoita, jotka kertoivat kuinka ydinvoiman omistus Suomessa keskittyisi entisestään Fortumille sekä UPM:lle, mikäli TVO tai Fortum saisivat eduskunnalta luvat rakentaa seuraavat voimalaitokset.

-Jos Fortum saisi rakentaa Loviisa 3:n, nousisi Fortumin omistusosuus reilusti yli puoleen koko maan ydinvoimalakapasiteetista, koska yhtiö omistaa Loviisan laitoksen lisäksi neljänneksen myös TVO:sta.

LS:n tauolla esittämään kysymykseen sopisiko Fennovoiman omistajille se, että he saisivat tarvitsemansa kapasiteetin ostamalla Fortumilta sen osuudet TVO:sta, Vilkuna vastasi.

-Olen törmännyt tähän ajatukseen julkisessa keskustelussa useamman kerran, mutta asian toteuttaminen voisi näissä kilpailuasetelmissa ja aikatauluissa olla haastavaa, muotoili Antti Vilkuna.

Itä-Uudenmaan maakunnan puheenvuoron esittänyt maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jaakko Jalonen ilmoitti heti alkuunsa liputtavansa uusien ydinvoimaloiden puolesta.
-Suomessa ydinvoiman taustalla on avoin kansalaiskeskustelu, johon myös yritykset ja kansalaisjärjestöt osallistuvat. Ydinvoima sopii suomalaiseen avoimeen yhteiskuntaan, Jalonen sanoi. Hänen mukaansa Suomessa ydinvoimaa voitaisiin tuottaa myös muiden tarpeisiin. Jalonen viittasi pääministeri Gordon Brownin ydinvoimamyönteiseen puheeseen Englannissa.
-Voin yhtyä Gordon Brownin puheeseen, ja kehottaa ydinvoimayhtiöitä ajamaan eteenpäin hankkeitaan ydinvoimaloiden rakentamiseksi, Jalonen hehkutti. Hänen mukaansa ydinvoimalan rakentamisen myötä pk-yritykset kasvavat, palvelujen tarve kasvaa, liikevaihdot kasvavat, yritysten tulokset kasvavat, maakuntaan tulee osaajia ja osaamista ja asuntoja rakennetaan lisää.

"Maakuntaliitto kannattaa lisäydinvoimaa seudulle"

-Tämä hanke olisi maakunnalle piristysruiske. Verotulot kasvavat ja julkiset palvelut paranevat. Työttömyys vähenee ja alueen hyvinvointi kasvaa. Maakunnassa on tehty päätös, että jos 6. ydinvoimala rakennetaan Suomeen, niin me panostamme siihen , että se tulee tänne, jos kunta sitä haluaa, Jalonen vakuutti.

-Loviisa jäi viidennen ydinvoimalan kisassa varsin yksin eikä saanut riittävästi tukea maakunnalta eikä naapurikunnilta. Itä-Uusimaa on energiamaakunta ja seuraavaan maakuntakaavaan tullaan tarvittaessa varaamaan paikka uusille ydinvoimaloille, sanoi Jaakko Jalonen ja lupasi maakuntaliitossa kiirehtiä myös Atomitien uutta liittymää E18-tielle.

Loviisan nykyisten ydinvoimaloiden rakentamisessa mukana ollut ja noin 6 kilometrin päässä reaktoreista Keitalassa asuva sähkökonsultti Nils Ek muisteli ydinvoimaloiden rakentamista Loviisaan 1970-luvulla. Hän kertoi pelästyneensä ensin paljaaksi hakattua Hästholmenia, mutta haaveilleensa pian pääsystä ydinvoimalaa rakentamaan. Haave toteutui.
-Vuonna 1974 tuli komennus Loviisan ydinvoimalatyömaalle. Silloin oli suunnitelmissa rakentaa neljä reaktoria Hästholmeniin ja sen jälkeen jatkaa rakentamista Gäddbergsössä, Ek kertoi ja harmitteli, että Tshernobylin onnettomuus keskeytti ydinvoimaloiden rakentamisen moniksi vuosiksi.
Hänen mielestä ydinvoima on oikea tapa tuottaa sähköä.
-Voin vain kuvitella miltä meidän saaristo näyttäisi, jos sinne rakennetaan 200 tuulivoimalaa. Pienempikin määrä riittäisi pilaamaan saariston, Nils Ek arvioi.

"E.ON tuo Fennovoimaan uskottavuutta"

E.ON Suomi Oy:n toimitusjohtaja Matti Manninen kertoi yhtiöllään olevan Suomessa noin 100.000 sähköasiakasta, mutta vain vähän tuotantoa. Suurin osa sähköstä ostetaan tukkumarkkinoilta.
Mannisen mukaan maailman suurin yksityinen sähköyhtiö E.ON tuo Fennovoimaan osaamista ja kokemusta ydinvoimasta. E.ONilla on kokemusta 21 ydinvoimalasta, joista 9 on kokonaan E.ONin käyttämiä ja 12, joissa E.ON on vähemmistöosakkaana. Lisäksi E.ON:n omistaa neljä reaktoria, jotka ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja niiden purkaminen on jo aloitettu. Matti Manninen kertoi, että Fennovoima on E.ONin ansiosta uskottavampi toimija kansainvälisillä ydinvoimalamarkkinoilla.

-Voimalamarkkinoilla ollaan siirrytty ostajan markkinoista myyjän markkinoille. Kohta ostajat saavat anoa jonotuslippua, että pääsevät pyytämään edes tarjousta, Matti Manninen sanoi.
Matti Manninen tosin myönsi, että E.ON on edellisen kerran ollut toteuttamassa uutta ydinvoimalaitosta ”joskus 1980-luvulla”. Yhtiö on kuitenkin pitänyt yllä osaamista useiden ydinvoimaloiden tehokorotus- ja modernisointihankkeiden myötä.
-Ruotsissa esimerkiksi ollaan korottamassa ydinvoimaloiden tehoa noin 1.500 megawattia ilman suurtakaan julkista keskustelua, Manninen todisti.

Ydinkaukolämpö mahdollista, muttei todennäköistä

Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää kertoi, että yhtiö on Fortumin tapaan valmis tarvittaessa selvittämään hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmitykseen. -Loviisa on käytännössä ainoa sijoituspaikka, jossa sitä voidaan harkita, koska pääkaupunkiseutu on tässä lähellä. Insinöörinä en näe sitä (hanketta) mitenkään mahdottomana. Tässä mielessä meidän hanke ei mitenkään poikkea Fortumin hankkeesta, emmekä mekään sulje sitä (ydinkaukolämmön) mahdollisuutta pois, Saarenpää pyöritteli.

Myös E.ONin Matti Manninen totesi, ettei ydinkaukolämpöputki ole tekninen ongelma, mutta lämmölle tulisi löytyä ostaja pääkaupunkiseudulla. Hän kertoi olleensa aikanaan IVO:ssa laskemassa Loviisa-Helsinki kaukolämpöputken kannattavuutta.

Tapio Saarenpää kertoi, että Fennovoima tutki alustavasti Suomessa noin 40 eri sijoituspaikkaa ydinvoimalalle. Lähempään tarkasteluun otettiin sen jälkeen 10 paikkaa, joista loppusuoralla on enää neljä; Ruotsinpyhtää, Simo, Kristiinankaupunki sekä Pyhäjoki.
Ruotsinpyhtään mahdollisuuksia hän ei halunnut tässä vaiheessa, YVA:n ollessa kesken, arvioida.

-Sanotaan näinpäin, että ei meille Ruotsinpyhtää ole sen tärkeämpi kuin muutkaan paikkakunnat eli kaikki paikat ovat tässä vaiheessa yhtä tärkeitä. Yksikään paikoista ei ole ideaalinen, vaan kullakin paikalla on ovat heikkoutensa ja vahvuutensa. Ruotsinpyhtäällä on silti ainakin yksi etu; täälläpäin ydinvoima on tuttu asia, Saarenpää sanoi.

"Toisi rahaa, työpaikkoja, palveluja ja asukkaita"

-Rahaa, kiteytti vastauksensa lääkärikeskusyrittäjä Janne Lepola kysymykseen mitä uusi ydinvoimala merkitsisi Loviisan seudun yrittäjille. Hänen mukaansa tervetullut suurhanke toisi työllisyyttä ja hyvinvointia seutukunnalle.
-Loviisan seudulle olisi lottovoitto, jos sekä Fennovoima että Fortum rakentaisivat ydinvoimalansa tänne. Sähköä voitaisiin viedä myös ulkomaille. Kaukolämpö pitäisi hyödyntää pääkaupunkiseudun ja matkalla myös Loviisan ja Porvoon lämmittämiseen. Myös Backakseen suunniteltu lentokenttä voisi käyttää hukkalämpöä sulatukseen käytettävien kemikaalien sijaan. Valtiovallan pitäisi määrätä, että voimaloissa pitää olla valmius hukkalämmön hyötykäyttöön, Loviisan seudun yrittäjien puheenjohtaja ja ilmailulääkäri Janne Lepola esitti.

Yleisön joukossa ollut Kymenlaakson maakuntahallituksen sekä Anjalankosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen piti Loviisan seudun ydinvoimalahankkeita tervetulleina myös Kymenlaakson kannalta. Hänen mukaansa suurhankkeet toisivat helpotusta paperitehtaiden sulkemisen seurauksena kasvavaan työttömyyteen.

Saarenpää ei pitänyt ongelmana, että Loviisan seudulla on samaan aikaan vireilla kaksi ydinvoimahanketta. Jos molemmat saisivat samalla rakentamisluvat, pitäisi koordinoinnista yritysten kesken "ehkä keskustella".

Kysymykseen tekevätkö Fennovoima ja Fortum tällä hetkellä jo yhteistyötä Loviisan seudulla, vai tekevätkö yhtiöt YVA:nsa pohjaksi omat erilliset tutkimukset ja muun muassa vaativat vesistömallinnukset, Saarenpää totesi;
-Hankkeiden yhteisvaikutuksia tietenkin selvitetään, mutta muuta yhteistyötä ei juurikaan tehdä. Me olemme kyllä avoimia yhteistyölle.

Yhtiö selvittää parhaillaan kolmen eri reaktorin sopivuutta Suomeen. Venäläinen vaihtoehto on pudonnut selvitettävien joukosta. Saarenpää arveli, että periaatepäätöshakemuksessa todetaan, että muutkin reaktorivaihtoehdot voivat tulla kysymykseen.

Saarenpää kertoi, että Fennovoima jättää periaatepäätöshakemuksensa vuoden 2009 alkuun mennessä. Fennovoima valitsee rakennettavan laitostyypin sen jälkeen kun hallitus ja eduskunta ovat tehneet rakentamista koskevan periaatepäätöksen. Laitoksen rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2012 ja sähköntuotannon 2018-2020 aikana.

Fennovoiman edustajat siirtyivät ydinvoimaseminaarin jälkeen Ruotsinpyhtään kunnan seurantaryhmän kokoukseen. Fennovoima järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia kaikilla neljällä sijoituspaikkakunnalla.

Tältä näyttäisivät Fennovoiman ydinvoimalaitokset Ruotsinpyhtään saaristossa



Fennovoiman havainnekuva Kampuslandetin saaren eteläpuoliselle alueelle kaavaillusta ydinvoimalasta. (Klikkaamalla näet kuvan suurempana).



Fennovoiman havainnekuva Gäddbergsön alueelle kaavaillusta ydinvoimalasta. (Klikkaamalla näet kuvan suurempana).

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI