|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Timo Soini esiintyi itsevarmana äänestyksen jälkeen ? ?En vastaa jos-alkuisiin kysymyksiin? (21.9.2018 15:09)
Kokoomus hermostui Juha Sipilälle: ?Käsittämätöntä? (21.9.2018 14:51)
Juha Sipilä: ?Asiat on nyt taitavasti sekoitettu ? emme äänestäneet abortista? (21.9.2018 14:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Tukahdetuista toiveista turhaan sotaan

06.05.2008



Ylimitoitetut toiveet nopeista uudistuksista, ruokapula ja kiihtyvä paranoian kierre johtivat Suomen Euroopan verisimpiin kuuluvaan sisällissotaan 90 vuotta sitten. –Syntyi turha sota joka ei ollut kenenkään intressissä ja josta kukaan ei hyötynyt, professori Juha Siltala sanoo.


Eilisiltana Loviisassa sisällissodan psykohistoriasta puhunut Siltala kokoaa parhaillaan kirjaa aiheesta.

Sisällissodan traumasta syntyi konsensuspolitiikka, jota on Siltalan mukaan rohjettu järkyttää vasta 1990-luvun laman varjolla. Siitä on syntynyt uusi trauma, josta nyt vaietaan.

Loviisassa Siltala puhui sisällisodan tapahtumapaikalla: saksalaisjoukot nousivat täällä maihin huhtikuun alussa 1918. Siitä muistuttaa yhä kirkkopuistikon muistomerkki. Siltalan mukaan sisällissodasta on kerrottu kaikki uhrilukuja ja paikallisia taisteluja myöten. Vielä on kuitenkin työsarkaa sen selvittämisessä, miten ihmiset kokivat tapahtumat yksilötasolla. Psykohistoria luotaa ihmisten yksilötason ja joukkoon kuulumisen välisiä ristiriitoja. Se sisältää aineksia käyttäytymistieteistä.

Ihminen ei ole rationaalinen toimija

Siltalan mukaan sisällisotaan ajauduttiin tilanteessa, jossa pitkän sortokauden jälkeen ihmisten mielissä heräsi toiveita nopeista reformeista, muun muassa kahdeksan tunnin työajasta sekä kunnallisesta demokratiasta isäntävallan sijaan. Tämä aiheutti poliittisen järjestelmän eräänlaisen ylikuumentumisen. I maailmansota aiheutti ruokapulaa ja sotakeinottelua. Saman aikaan kun suomalaisista kaksi kolmannesta eli köyhyydessä, hinnat kolminkertaistuivat vuonna 1917.

Ongelmat kulminoituivat ns. valtalakiin, jota venäläinen väliaikaishallitus ei vahvistanut. Siltalan mukaan syntyi kierre: vastapuolesta ei kyetty uskomaan mitään hyvää. Lopulta helmikuussa 1918, kun rintamalinjat lähtivät muotoutumaan, ihmiset tunsivat helpotusta. Siltala on selvittänyt sisällissodan psykohistoriaa yksityiskirjeiden, oikeudenkäyntipöytäkirjojen ja lehtikirjoitusten avulla. Takana on jo vuosien työ. Siltala näkee ihmisen, ei rationaalisena valitsijana, vaan usein paineen alla ratkaisuihin syöksyvänä ja toiveajattelulle sijaa antavana ajelehtijana.

Venäjän keisarikunnan ajautuminen valtatyhjiöön aiheutti 1917 ”historian hulluuden hetken”.

–Mikä ei juuri ollut ollut mahdollista, tulikin mahdolliseksi. Sisällissodassa tavalliset ihmiset tekevät epätavallisia tekoja, Siltala lainaa muiden tutkijoiden sanoja. Sisällissodan jälkeen syntyi trauma ja asioista vaiettiin.

–Sorakuopan reunalla etnistä puhdistusta tekivät tavalliset ihmiset. Teloituksia ei muisteltu vaan teloittajat armahdettiin, koska lähes kaikki osallistuivat tapahtumiin, Siltala sanoo.

Ulkoistettu yliminä

Sisällisodan aikaista kirjoittelua leimasi ruokaan liittyvä symboliikka sekä luontokielikuvat. Sanasto myös seksualisoitui.

Sotaan ajautumista kuvattiin eräänlaisena syntymäkokemuksena, jossa ahdistusta seurasi helpotus. Vanhat miehet puhuivat lukiolaispojille välttämättömästä veriuhrista.
Kansan nähtiin pettäneen sivistyneistön odotukset. Siksi Siltalan mukaan keskenkasvuisen kansan kasvattajaksi odotettiin saksalaista oppimestaria, joka opettaisi suomalaiselle rahvaalle halujen nopean tyydyttämisen sijasta pidättäytymistä ja kontrollia. –Saksalaiset olivat ulkoistettu yliminä.

Sisällisodan turhuutta kuvaa Siltalan mukaan sekin, että sisällissodan jälkeen politiikan ytimessä olivat integraatio, sosiaali- ja eläketurvan luominen sekä ilmaispalvelut. Sisällissodan jälkeinen sovintopolitiikka syntyi nopeasti.

–Porvaristo ymmärsi, ettei kahtia jaettu kansa menesty tässä geopoliittisessa asemassa. Siltala sanoo, että sisällissodasta lähtien konsensuksen vaihtoehdoksi on Suomessa koettu repivä konflikti. Siksi maahan syntyi integroiva, konsensus-hakuinen politiikka hyvä veli -verkostoineen.
–Se alkoi murtua vasta 1990-luvulla.

Nykyajan vaiettu trauma

Siltala pitää nykyisin vaiettuna traumana nykyistä työelämää, jossa jokainen on potentiaalinen luuseri.

–Jokainen voi tulla puhdistetuksi milloin vain, kenelläkään ei ole varmuutta. Kenenkään laatu tai ansioluettelo ei riitä takaamaan mitään, Työelämän huonontumisen lyhyen historian vuonna 2004 kirjoittanut Siltala kuvailee.

Molempia historiallisia hetkiä yhdistää otteen kirpoaminen saavutetuista eduista: sisällissodan taustalla on valtalain vahvistamatta jääminen, 1990-luvulla työpaikkojen epävarmuus. Kun 90 vuotta sitten tuloksena oli verinen sisällissota, nyt tuloksena on ihmisiä kaatava masennus ja halvat olutkapakat.

–1917 kova kohtalo kohdattiin yhdessä, 1990-luvun portfolio-ohjus kohtaa kohtalonsa yksin ja syyttää kohtalostaan omia kykyjään. Kauna suuntautuu nyt itseä kohtaan. Kollektiivinen ajattelu oli nykyistä armollisempaa säästäessään ihmiset sisäiseltä konfliktilta.

Mitä nyt väistetään?

Siltalan mielestä konfliktien välttäminen on kuitenkin mahdollista, jos paranoian kierteeseen ei mene mukaan.

Hän pitää ongelmallisena nykyisin vallalla olevaa yhden vaihtoehdon politiikkaa. Nykykeskustelua menneiden vääryyksien anteeksipyytämisestä Siltala pitää jälkijättöisenä.

–Anteeksipyytäminen ei ole nykypolvien tehtävä. Pikemminkin kyseessä on siirretty syyllisyys siitä, mitä parhaillaan tapahtuu. Mitä helpolla eleellä väistetään?

Siltalan luento kirvoitti yli 50-päisen yleisön joukosta lukuisia nasevia kysymyksiä. Moni niistä kosketteli työelämää. Siltala totesikin lopuksi, että hänen olisi pitänyt pitää työelämäluento.

Siltalan luento oli Loviisan suomalaisen seurakunnallisen yhteiskunnallisen työn johtokunnan järjestämä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI